Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisko täällä kenelläkään antaa vinkkejä. Itsellä alkaa nyt epätoivo iskeä.

Olen hakenut useampaan otteeseen ja tuntuu, että tulos huononee vuosi vuodelta, vaikka osaaminen on parantunut. Tänä vuonna olen aloittanut kertaamisen ennen joulua, tammikuusta asti valmennuskurssilla jne.. Olen laskenut holopulkin ja valmennuskurssin tehtävät kahteen kertaan ja tuntuu, että osaan. Mulle ei tule juuri koskaan vaikeuksia niissä. Mutta.

Heti kun tulee sitten ns. oikea koe (eli esim. harjoituspääsykoe) niin yhtäkkiä tasoni laskee kuin lehmän häntä. Tai ehkä se mun taso ei vaan riitä, kun kuitenkin valmennuskurssin pistejakaumista näkee että aina on onnistujia ja itse olen joko huonoimmassa kolmanneksessa tai keskivaiheilla. Se on ihan ok mutta ei se sisäänpääsyyn riitä ja nyt alkaa olla usko itseen vähissä.

Eli mikä neuvoksi kun kokeissa vain epäonnistun? Valitsen väärät luvut sijoitettavaksi, tulee laskuvirhe, ymmärrän tehtävän aivan väärin ja en vaan jotenkin saa tolkkua siitä miten voisin parantaa suoritustani. Välillä rehellisesti en vaan osaa. Tai valitsen monivalinnoissa liikaa vaihtoehtoja, ja pisteet menee nollille.

Miten tästä eteenpäin? Laskemalla enemmän pääsykoetehtäviä? Jotenkin tuntuu niidenkin kohdalla, että vaikka eri vuosina on samanlaisia tehtävätyyppejä niin ei niistä saa sen enempää irti. Kun tehtävien sisällöt on kuitenkin niin erilaisia.

Ootko ensikertalainen? Jos, niin käy korottamassa papereita ensi vuotta varten. En oikein tiedä mikä muu auttaisi niiden tehtävien "tajuamiseen" kuin harjoittelu ja aiempien tehtävien analysointi vaan.

Miten onnistuit viime vuoden kokeessa? Siinähän tilasto-osuus oli hieman aiemmasta helpotettu (vaikka se mediaatiojuttu olikin vähän sekava).

Ne tehtäväthän mittaa todella paljon myös yleistä loogista päättelykykyä. Itse oon todennut että sellanen lähestymistapa toimii, että miettii ihan juurta jaksain että mitä tässä loppupeleissä kysytään ja mitkä edes teoriassa voisi olla sellaisia tilaston menetelmiä millä saa sen vastauksen selville. Niitähän ei loppupeleissä kuitenkaan ole älyttömän montaa. On eri testityypit, ja keinoja selvittää mikä testi on oikea mihinkin tilanteeseen. Sitten todennäköisyydet, joihin myös on ehdot, että mitä laskumenetelmää missäkin tilanteessa käytetään. Sitten korrelaatio ja regressio (ja khii2), joiden kohdalla tehtävän sanamuodosta myös käy usein melko helposti ilmi, jos niitä haetaan (halutaan selvittää onko asioilla yhteyttä/vaikuttaako toinen toiseen). Monesti ainakin kun ei oo ollut ihan straightforward laskemista, niin on ollut jotain puuttuvat arvot -tehtäviä, ne puuttuvat arvot pitää aina yhdistellä/laskea muista tehtävän aineistossa luetelluista arvoista ja siinäkin tarvii vaan sitä päättelykykyä.

Tsemppiä :) voihan olla, että tän vuoden erilainen koe onkin sulle just hyvä. Ja kaikkea ei ikinä tarvitse osata, olikohan niin että jos sai viime vuonna 65% raakapisteistä tms niin pääsi Helsinkiin.

Eli tiedät jo millanen koe on tulossa?

Vierailija kirjoitti:

mulla ei ole mitään paperivalintaa vastaan. Se on hyvä niille, jotka ahkerasti opiskeli lukiossa mutta mokaa kerta toisensa jälkeen pääsykokeissa. Tunnistan ton pääsykoefobian.

Mutta silloin paperivalinta pitäisi laajentaa myös avoimen opintoja tehneisiin. Paperit mitkä paperit.

Niistä papereista näkee millainen opiskelija on, kun pitkän ajan ahkerasta työskentelystä nähdään tuloksia. Pääsykoe on vain sen yhden hetken mittaus. 

Ei voi olla muita papereita kuin ne, mitkä on valintakriteereissä. Ei niin paljoa kriteereitä muuteta, että tulisi vielä muita papereita.

Okei. Eli huijarit pääsee tänä vuonna sisään:/

Vierailija kirjoitti:

Okei. Eli huijarit pääsee tänä vuonna sisään:/

On aivan mahdollista, koska etäkoetta ei voida valvoa niin, että tiedettäisiin kuka kokeen tekee. Tähän ollaan päädytty - tarkemmin tiedetään huomenna

/yliopistomies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tässä ihmettelen sitä että mikä idea on nostaa todistustusvalintakiintiötä, kun etäkoe on kuitenkin järjestettävä(jos sitä siis on).Joo siihen osallistuis ehkä pari ihmistä vähemmän ketkä on valittu todistuksella?

Jatketaan tästä torstain 30.4. klo 18 jälkeen, jolloin julkistetaan valintatiedot. Siihen asti on turha arvuutella, mielipiteitä tosin saa olla.

Koko keskustelussa olisi hyvä muistaa kuka ja milloin aloitettiin yliopistoja suosimaan paperivalintaa, muutos ei tullut yliopistoilta. Eipä ollut tämä hallitus mutta eipä tämäkään hallitus ole halunnut muuttaa aiempia päätöksiä. Hellyyttävää miten lyhyt kansalaisten muisti on. Asioita olisi voitu jo muuttaa aiemmin mutta kun ei, niin ei.

/yliopistomies

Mitä? Ai eikö yliopistot saakaan päättää itse miten oppilaansa valitsevat? Että nytkö se onkn hallitus joka määrää?

Kyllä noin on. Korkeakoulut päättävät valinnoista mutta entä jos ministeriöstä annetaan ymmärtää että näin pitää tehdä tai tulee sanktioita - voisitko millään  arvata millä kiristetään? Katso myös keitä on mm. Helsingin yliopiston hallituksessa, sinne haluttiin myös liike-elämän edustajia.

Suuntaus paperivalintaan ei tullut korkeakouluilta vaan politiikoilta, lähinnä opetusministeriöstä. Pääsykokeita pidettiin lukiolaisille stressaavina heti kirjoitusten jälkeen, haluttiin nopeuttaa siirtymistä lukiosta korkeakouluihin, haluttiin vähentää välivuosien pitäjiä - näin hallituksen teettämässä toista sataa sivuisessa selvityksessä todettiin  Kaipa sinä tuon muistat vuosien takaa? Luithan tuon selvityksen, minä luin.

/yliopistomies

Jep, tuskin yliopistot olisivat lähteneet uusimaan opiskelijavalintoja ainakaan näin radikaalisti ilman hallituksen kärkihanketta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/korkeakou…;

Yliopistoilla on toki vahva autonominen asema, mutta mm. valtion rahoituksissa on yleensä kaikenlaisia ehtoja...

- eri

Juuri noin, hyvä kun löysit tuon uutisoinnin. Hauskaa että tuossa puhuvat virkamiehet eivätkä poliitikot/ministerit. Poliitikot tämän paperivalinta-ajatuksen aikoinaan lanseerasivat ja nyt en ole nähnyt kenenkään politiikon, silloisen ja nykyisen, puolustavan näitä tehtyjä päätöksiä. Poliitikkojen ei pitäisi mennä virkamiesten taakse; poliitikot päättäjät ja ottavat vastuun, virkamiehet panevat päätökset toimeen. Mielestäni tämä on selvää jatkumoa siihen, joka alkoi yliopistolain uudistuksesta, sekin poliittinen päätös.

/yliopistomies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Eli huijarit pääsee tänä vuonna sisään:/

On aivan mahdollista, koska etäkoetta ei voida valvoa niin, että tiedettäisiin kuka kokeen tekee. Tähän ollaan päädytty - tarkemmin tiedetään huomenna

/yliopistomies

Ei sellaiset huijarit tule mitenkään pääsemään sisään, jotka ei oikeasti osaa tarpeeksi. Siis sellaiset, jotka saa normitilanteessa kokeesta tyyliin max 70/120 skaalattua pistettä. Uskon että kokeen aikapaine on entistäkin kovempi ja ei ole aikaa plärätä loputtomiin vastauksia artikkeleista/aineistosta (ja siinäkin voittaa selvästi aikaa jos on hyvä laskurutiini - JOS siis tilastoa tulee kokeeseen). Pitää olla ne hyvät päättelyn, tiedonhaun ja soveltamisen taidot edelleen. Huijaaminen auttanee hakijoita, joilla muutenkin on hyvä todennäköisyys päästä sisään - saa ehkä ne ratkaisevat pari pojoa toisen yli.

Toinen vaihehan on sitten vielä se suullinen koe, missä on jo selvästi vaikeampaa huijata kun en usko että ne haastattelijat katsoo kovin hyvällä sellaista että

*kysymys* "ööö... jooo.. ootas hetki... *vilkuilee pöydälle*". En jotenkin usko että vilpistä on lopulta kovin merkittävää hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Eli huijarit pääsee tänä vuonna sisään:/

On aivan mahdollista, koska etäkoetta ei voida valvoa niin, että tiedettäisiin kuka kokeen tekee. Tähän ollaan päädytty - tarkemmin tiedetään huomenna

/yliopistomies

Ei sellaiset huijarit tule mitenkään pääsemään sisään, jotka ei oikeasti osaa tarpeeksi. Siis sellaiset, jotka saa normitilanteessa kokeesta tyyliin max 70/120 skaalattua pistettä. Uskon että kokeen aikapaine on entistäkin kovempi ja ei ole aikaa plärätä loputtomiin vastauksia artikkeleista/aineistosta (ja siinäkin voittaa selvästi aikaa jos on hyvä laskurutiini - JOS siis tilastoa tulee kokeeseen). Pitää olla ne hyvät päättelyn, tiedonhaun ja soveltamisen taidot edelleen. Huijaaminen auttanee hakijoita, joilla muutenkin on hyvä todennäköisyys päästä sisään - saa ehkä ne ratkaisevat pari pojoa toisen yli.

Toinen vaihehan on sitten vielä se suullinen koe, missä on jo selvästi vaikeampaa huijata kun en usko että ne haastattelijat katsoo kovin hyvällä sellaista että

*kysymys* "ööö... jooo.. ootas hetki... *vilkuilee pöydälle*". En jotenkin usko että vilpistä on lopulta kovin merkittävää hyötyä.

Täysiä nollia etäkokeessa huijaaminen ei kovin auta mutta se voi hyvinkin auttaa rajatapauksissa. Toisen vaiheen suulliseen kokeeseen jos sellainen tulee huijaaminen voi hyvinkin auttaa, koska toiseen vaiheeseen valitaan vain enää pieni osa etäkokeeseen osallistuneista.

Huijaamisen mahdollisuus on paljolti kiinni siitä mitä ja miten asioita kysytään ensimmäisen vaiheen valvomattomassa kokeessa eli kuinka ulkoamuistettavia vai soveltavia tehtävät ovat.

/yliopistomies

Yiopistot ovat jo pitkään tehneet erilaisia etäkokeita. On kokemusta tehdä vaikeita ja soveltavia kysymyksiä.

Valtsikassa oli kaikki aineisto englanniksi tänä vuonna. Se vaikeuttaa pikahakua artikkelista tosi paljon.

Huomenna selviää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Eli huijarit pääsee tänä vuonna sisään:/

On aivan mahdollista, koska etäkoetta ei voida valvoa niin, että tiedettäisiin kuka kokeen tekee. Tähän ollaan päädytty - tarkemmin tiedetään huomenna

/yliopistomies

Ei sellaiset huijarit tule mitenkään pääsemään sisään, jotka ei oikeasti osaa tarpeeksi. Siis sellaiset, jotka saa normitilanteessa kokeesta tyyliin max 70/120 skaalattua pistettä. Uskon että kokeen aikapaine on entistäkin kovempi ja ei ole aikaa plärätä loputtomiin vastauksia artikkeleista/aineistosta (ja siinäkin voittaa selvästi aikaa jos on hyvä laskurutiini - JOS siis tilastoa tulee kokeeseen). Pitää olla ne hyvät päättelyn, tiedonhaun ja soveltamisen taidot edelleen. Huijaaminen auttanee hakijoita, joilla muutenkin on hyvä todennäköisyys päästä sisään - saa ehkä ne ratkaisevat pari pojoa toisen yli.

Toinen vaihehan on sitten vielä se suullinen koe, missä on jo selvästi vaikeampaa huijata kun en usko että ne haastattelijat katsoo kovin hyvällä sellaista että

*kysymys* "ööö... jooo.. ootas hetki... *vilkuilee pöydälle*". En jotenkin usko että vilpistä on lopulta kovin merkittävää hyötyä.

Edelleen voi kerätä itselleen apuvoimia mukaan jos tuntee sopivia tyyppejä. Huijaus on siis täysin mahdollista.

Psykassa on niin pienet sisäänottokiintiöt, että uskon itse toisen osan olevan lähikoe.

https://haeyliopistoon.fi/valinnat-2020-muutokset/

Täällä UEFin verkkokurssi-valintakoe ja etäkoe-esimerkkejä kasvatustieteisiin ja yhteiskuntatierisiin. Verkkokurssivalinnalla menee tosi pitkälle kesään!

Vierailija kirjoitti:

https://haeyliopistoon.fi/valinnat-2020-muutokset/

Täällä UEFin verkkokurssi-valintakoe ja etäkoe-esimerkkejä kasvatustieteisiin ja yhteiskuntatierisiin. Verkkokurssivalinnalla menee tosi pitkälle kesään!

Verkkokurssi, joka tehdään kotona... joo ei varmaan KUKAAN pyydä apuja siihen tai jopa teetätä sitä jollain ammattilaisella.. ja sit ehtii hyvin parissa viikossa opetella tarvittavat asiat haastatteluun jossa "varmistetaan", että hakija on kurssin tehnyt itse, tai osaa jotain kurssilla käydyistä asioista. Joo ihan vesitiivis valintakoe. Pomminvarma.

Eiköhän se ensimmäinen vaihe tulla etäkokeena järjestämään, ei kurssimuotoisena.

Yleinen trendi noissa kuitenkin on että valintakoekiintiö on naurettavan pieni. Eiköhän psykalla ole sama juttu :/

Vierailija kirjoitti:

Psykassa on niin pienet sisäänottokiintiöt, että uskon itse toisen osan olevan lähikoe.

Olispa, ja toivottavasti tästä syystä myöskään koekiintiötä ei yhtään pienennettäisi. Normaalistikin koepaikkoja jaossa vain joku vajaa 100

Montakohan hakijaa helsingin maisteriin oli? Tuskin on mahdollista valita kaikkia hakukelpoisia hakijoita toisin kuin tuossa yhdessä itä-suomen maisterihaun kohteessa päätetty :(

Ja näköjään koekiintiöissä trendinä ettei ensikertalaisia suosita... 3000 hakijaa tappelee niistä 10 paikasta, upeaa

Joensuun kasvatustieteisiin näyttää olevan vähemmän ensisijaisia hakijoita kuin on aloituspaikkoja. Sinne ei siis tarvitse mitään superkarsivaa hakua. Verkkokurssihakuja oli joihinkin aineisiin suunniteltu jo ennen kuin kukaan oli koronasta kuullutkaan.

Ihan käypä tapa johonkin hyvin marginaaliseen hakuun/hakijaryhmään. Hakupainealalle ainoaksi koetyypiksi ei tietenkään sovellu.

Kolmatta kertaa kirjoitti:

Montakohan hakijaa helsingin maisteriin oli? Tuskin on mahdollista valita kaikkia hakukelpoisia hakijoita toisin kuin tuossa yhdessä itä-suomen maisterihaun kohteessa päätetty :(

207 ensisijaista ja 253 kaikkiaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja näköjään koekiintiöissä trendinä ettei ensikertalaisia suosita... 3000 hakijaa tappelee niistä 10 paikasta, upeaa

Nyt ihan oikeasti korottamaan niitä arvosanoja kun kerran on mahdollista, niin pääsee papereilla. Helpompaa kuin taistella muutamasta hassusta koekiintiöpaikasta.