Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Ei se ole mikään ihme, että maisterihausta on vaikeampi päästä sisään. Hesaan otettiin 10. Hakijat ovat jo vähintään kandeja joilla on psykan opintoja taustalla. Törmäsin suosittuun tubettajaan joka oli päässyt tässä haussa läpi ja hän on teologian TOHTORI! Jos ei ole taustalla yliopisto-opintoja, niin voi toki luulla, että abiturientti on se koko luomakunnan kruunu. Jos taas on opiskellut yliopistossa, niin tietää, että siellä vasta aivonystyrät laitetaan hommiin. Se on siis täysin järkeenkäypää, että maisterihausta on vaikeampi päästä läpi. Siinä hakijat ovat jo älyllisesti ja oppimistaidoiltaan monessa liemessä keitettyjä. Muistaakseni Hesassa maisterihaussa täytyi pääsykokeesta saada 7 pistettä enemmän kuin kandihaussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole mikään ihme, että maisterihausta on vaikeampi päästä sisään. Hesaan otettiin 10. Hakijat ovat jo vähintään kandeja joilla on psykan opintoja taustalla. Törmäsin suosittuun tubettajaan joka oli päässyt tässä haussa läpi ja hän on teologian TOHTORI! Jos ei ole taustalla yliopisto-opintoja, niin voi toki luulla, että abiturientti on se koko luomakunnan kruunu. Jos taas on opiskellut yliopistossa, niin tietää, että siellä vasta aivonystyrät laitetaan hommiin. Se on siis täysin järkeenkäypää, että maisterihausta on vaikeampi päästä läpi. Siinä hakijat ovat jo älyllisesti ja oppimistaidoiltaan monessa liemessä keitettyjä. Muistaakseni Hesassa maisterihaussa täytyi pääsykokeesta saada 7 pistettä enemmän kuin kandihaussa.
Onhan se ihmeellistä ja yllättävää, koska aikaisemmin maisterihaun pisteraja on ollut alhaisempi. Tänä vuonna maisterihaussa piti saada 12 pistettä enemmän kuin Helsingin kandihaussa.
Eli sinun ihmettely perustuu edellisvuosien tilastoihin ja minä taas en näe sitä ihmeellistä jonka perustelen olettamuksiin hakijoista. Onko joku muuttunut hakuprosessissa, pisteiden laskemisessa tai maisteriohjelmaan hakeneiden määrässä joka voisi selittää tämän eron? Loogisesti ajateltuna lähes minkä tahansa alan kandidaatin pitäisi olla "fiksumpi" kuin abiturientin. Mitä järkeä opinnoissa muuten olisi? Kandi on aikanaan itse ollut abi joka on päässyt sisään yliopistoon. Kaikki abit jotka hakee kandihaussa eivät tule koskaan pääsemään yliopistoon. Eli aines on heikompi vaikkakin runsaslukuisempi. Toiseksi, maisterihakijoiden perustutkintojen joukossa on monilla sellaista osaamista mistä on suoraa hyötyä pääsykokeessa, esimerkiksi tilastotieteiden kandeilla joita on näilläkin palstoilla pyörinyt.
Saanko kysyä, miksi osa rajaa haun vain pariin yliopistoon? Elämäntilanteet vaihtelevat kyllä, mutta Jyväskylässä / Joensuussa opiskelee useita stadista kulkevia. Kannattaa ottaa selvää yliopistojen painotuksista, sillä niissä on todella eroja. Joensuusta valmistuvilla on esimerkiksi paremmat kliiniset valmiudet, kuin Helsingistä valmistuneilla. Tämä on todettu työelämässä, myös stadista valmistuneiden keskuudessa. Helsingistä esimerkiksi puuttuvat terapiakurssit kokonaan. Todella moni tuntuu tekevän valintojaan jonkun epämääräisen mainehierarkian perusteella. Viimeistään nyt kannattaa alkaa harjoittamaan ihan itsenäistä ajattelua ja päätöksentekoa. Osalle sopii paremmin isompi laitos, osalle pienempi ja välittömämpi. Joissain yliopistoissa proffat ovat etäisempiä, toisten proffat tulevat halaamaan, jos nähdään vuosien kuluttua. Haluatko tutkijaksi vai kliiniseen työhön? Terapeutiksi? Mikä sovellusala kiinnostaa?
Kuinka hyvin tunnette psykologin työtä? Mua on alkanut vähän häiritsemään, että tunnenko kuitenkaan vai elänkö mielikuvien varassa. Paria psykologia olen "haastatellut" ja netistä olen yrittänyt löytää tietoa. Joskus löysin sellaisen kokoelman missä psykologit kertoivat konkreettisesti työstään, sen iloista ja suruista, mutta en enää löydä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli sinun ihmettely perustuu edellisvuosien tilastoihin ja minä taas en näe sitä ihmeellistä jonka perustelen olettamuksiin hakijoista. Onko joku muuttunut hakuprosessissa, pisteiden laskemisessa tai maisteriohjelmaan hakeneiden määrässä joka voisi selittää tämän eron? Loogisesti ajateltuna lähes minkä tahansa alan kandidaatin pitäisi olla "fiksumpi" kuin abiturientin. Mitä järkeä opinnoissa muuten olisi? Kandi on aikanaan itse ollut abi joka on päässyt sisään yliopistoon. Kaikki abit jotka hakee kandihaussa eivät tule koskaan pääsemään yliopistoon. Eli aines on heikompi vaikkakin runsaslukuisempi. Toiseksi, maisterihakijoiden perustutkintojen joukossa on monilla sellaista osaamista mistä on suoraa hyötyä pääsykokeessa, esimerkiksi tilastotieteiden kandeilla joita on näilläkin palstoilla pyörinyt.
Ainoastaan maisterihakijoiden määrä nousi, mutta tilaston "poistumisella" lienee ollut vaikutusta tähän. Millä selität sen, että aikaisemmin maisterihaun pisteraja on ollut alhaisempi? Minusta se selittyy nimenomaan sillä, että kandiin hakevia on tuhansia enemmän ja niinpä suurempi osa hakijoista on hyviä, mikä on nostanut pisterajoja.
1,8% kandihaussa olleista pääsi ja pisteraja 12 pistettä alempi kuin maisterihaussa. 5,5% maisterihaussa olleista pääsi, mutta siis 12 pistettä vaikeammin. Mun mielestä se osoittaa, että kandihaussa on todella paljon maisteripoolia heikompia hakijoita. (En siis oikeasti tarkoita heikkoja, koska tonne on niin pirun vaikea päästä sisään.)
En tiedä edellisten vuosien lukuja. Jos ei mikään muu ole muuttunut, niin sitten arvaisin, että maisterihaussa on ollut vähemmän hakijoita ja myös vähemmän huippuhyviä hakijoita kuin viime vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kellään tietoa, onko vanhasta ylioppilaskokeesta mahdollista saada ns. ”uutta” uusimalla vain jonkun aineen? Viime vuonna ainakin vanhasta kokeesta oli mahdollista saada paljon vähemmän pisteitä kuin uudesta. Mulla siis vain yksi arvosana reaalista. Muuttuisinko uudeksi ylioppilaaksi kirjoittamalla psykan? Ensikertalaisuus on jo käytetty
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hyvin tunnette psykologin työtä? Mua on alkanut vähän häiritsemään, että tunnenko kuitenkaan vai elänkö mielikuvien varassa. Paria psykologia olen "haastatellut" ja netistä olen yrittänyt löytää tietoa. Joskus löysin sellaisen kokoelman missä psykologit kertoivat konkreettisesti työstään, sen iloista ja suruista, mutta en enää löydä sitä.
Tiedän jonkin verran kun olen ollut työterveyshuollon asiakkaana ja tuttuni ovat olleet tk:n psykologin asiakkaan. Kaikilla huonot kokoemukset, oikeastaan ihan turhaa ja naurettavaakin työtä. (Ei varmaan aina ole, mutta näissä tapauksissa ole). Kuka tahansa osaisi kysellä ja udella samalla tavalla täsyin asiakkaankuulumattomista asioista kuin ko. tapaukset, Vaikea kuvitella, että olisi oikeasti jotain hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hyvin tunnette psykologin työtä? Mua on alkanut vähän häiritsemään, että tunnenko kuitenkaan vai elänkö mielikuvien varassa. Paria psykologia olen "haastatellut" ja netistä olen yrittänyt löytää tietoa. Joskus löysin sellaisen kokoelman missä psykologit kertoivat konkreettisesti työstään, sen iloista ja suruista, mutta en enää löydä sitä.
Tiedän jonkin verran kun olen ollut työterveyshuollon asiakkaana ja tuttuni ovat olleet tk:n psykologin asiakkaan. Kaikilla huonot kokoemukset, oikeastaan ihan turhaa ja naurettavaakin työtä. (Ei varmaan aina ole, mutta näissä tapauksissa ole). Kuka tahansa osaisi kysellä ja udella samalla tavalla täsyin asiakkaankuulumattomista asioista kuin ko. tapaukset, Vaikea kuvitella, että olisi oikeasti jotain hyötyä.
Mä ajattelin lähinnä työntekijän näkökulmasta. Minkälaisessa ristipaineessa psykologi työskentelee? Onko painetta tehdä asiat aina niin kuin on ennenkin tehty, saako tehdä laadukkaasti vai mieluummin vain nopeasti? Psykologian teoriapohjan tunnen hyvin, koska olen jo ulkomailla lukenut psykologian tutkinnon. Psykologiasta olisi vaikka mihin! Mutta samaa mistä kerroit olen kuullut suomalaisilta tutuilta, että apua ei ole psykologilta saatu. Voi tietenkin johtua asiakkaasta tai psykologin osaamisesta, mutta voi myös johtua työnantajan luomista rakenteista. Olen työskennellyt toisella alalla ja meillä on aivan todella hankalat rakenteet. Laadulla ei ole mitään väliä kunhan näyttää valmiilta. Mietin, jos psykkaan pääsisin, niin hyppäisinkö ojasta allikkoon (tai toiseen ojaan). No, ainakin psykologeilla on enemmän liikkumavaraa kuin nykyisessä ammatissani. Psykologi voi esimerkiksi olla yksityisyrittäjä mikä ei nykyisessä ammatissani ole mahdollista.
Mitä veikkaatte, paljonko tarvitaan pisteitä että pääsee Helsinkiin ensi kevään todistusvalinnassa? Maksimipistemäärä on 157,9. Riittäisikö 145,5 pistettä? (Äidinkieli L, pitkä matikka L, elämänkatsomustieto L, pitkä englanti E, psykologia E.) Voi olla, että ensi keväänä käyn korottamassa psykaa ja enkkua...
Millaisilla lähtöpisteillä porukka on ensi keväänä hakemassa Helsinkiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä veikkaatte, paljonko tarvitaan pisteitä että pääsee Helsinkiin ensi kevään todistusvalinnassa? Maksimipistemäärä on 157,9. Riittäisikö 145,5 pistettä? (Äidinkieli L, pitkä matikka L, elämänkatsomustieto L, pitkä englanti E, psykologia E.) Voi olla, että ensi keväänä käyn korottamassa psykaa ja enkkua...
Millaisilla lähtöpisteillä porukka on ensi keväänä hakemassa Helsinkiin?
Tämän vuoden pääsykokeen perusteella tehdyn simulaation perusteella olisi riittänyt 2 L:ää ja 3 E:tä.
Itse kirjoittelemassa lyhyttä matikkaa ekaa kertaa vanhan yo-tutkinnon jatkoksi, tavoite M/E. Muut aineet LLEE. Tuloksesta riippuen pisteet 133-137. Toivon, että riittäisi pisteet Turkuun. Aika rajoilla taidetaan mennä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millon noin valintokoetiedot ensvuodelle tulee? Tekis mieli jo tehä strategia keväälle. Mitä kurssei ottaa avoimest, mitä opiskelisis itsenäisesti jne. Keskittyiskö logiikkatehtävien tekoon ja tilastoon vai artikkelien lukuun ääh
Näköjään UEF ilmoitti, että maisterihaku psykalle poistuu ainakin ensi kevääksi? UEF hakijasivuilta löytyy kaikki muut maisterihaut mutta ei enää psykologian hakua. ??
Moikka! Voisko joku auttaa ahdistunutta? Onko mulla mitään mahdollisuuksia päästä Joensuuhun tai Jyväskylään opiskeleen, jos oon saanut lyhyestä matikasta L:n, enkusta E:n, psykasta L:n, terveystiedosta L:n ja äidinkielestä E:n? Kiitos.
Moikka!
Mitä varavaihtoehtoja teillä on jos psykan ovet eivät aukea?
Mistä kaikilta aloilta pystyy vaihtamaan psykalle maisterivaiheeseen?
Peukku ylös:
jos olet hakenut psykalle 3 kertaa tai enemmän
Peukku alas:
jos olet hakenut psykalle 2 tai vähemmän kertaa
Vierailija kirjoitti:
Moikka!
Mitä varavaihtoehtoja teillä on jos psykan ovet eivät aukea?
Mistä kaikilta aloilta pystyy vaihtamaan psykalle maisterivaiheeseen?
Mä oon ajatellu valtsikkaa.
Eikös kaikkien kandien jälkeen saa hakea maisterihaun kautta psykkaan ja mistään ei pääse siirtohaulla?
Tänä vuonna maisteriin tarvittiin reippaasti enemmän pisteitä kuin kandi+maisteriin, ihme kyllä. Kannattaa hakea siis molempiin, vaikka pääsisit jälkimmäiseen niin voit kuitenkin aloittaa suoraan maisterin opinnot.