Deittailu uuvuttaa
Olen juuri kolmekymmentä täyttänyt nainen enkä ymmärrä mitä teen kerta toisensa jälkeen väärin miesten tapailussa. Tai sellaisten miesten, jotka itse koen potentiaalisiksi kumppaniehdokkaiksi. Olen yliopiston käynyt, urheilullinen, sirokasvoinen, pitkä ja hoikka nainen. Ulospäinsuuntautunut ja seurassa nauravainen ja sosiaalinen. En pelkää puhua enkä kertoa mielipidettäni. Kuvailisin itseäni kiltiksi, reiluksi ja herttaiseksikin. Pidän itsestäni huolta, meikkaan, hoidan kehoani ja mieltäni.
Minusta kiinnostuu lähinnä vähän heikon itsetunnon omaavat, nörtähtävät miehet. He ottavat aktiivisesti yhteyttä ja osoittavat kiinnostuksensa liiankin innokkaasti. Jos seksiä harrastetaan jossain vaiheessa, kiinnostus ei heiltä lopu vaan tapailu jatkuu samaan malliin. He alkavat miellyttää ja yhtäkkiä ovat kaikesta samaa mieltä kuin minä.
Miehet, joista itse kiinnostun ovat humoristisia, miehekkäällä tavalla raamikkaita ja itsenäisiä, mutta luonteeltaan lämpimiä ja vähän introvertimpiä kuin mitä itse olen.
Tarvitsen rinnalleni jonkun, joka uskaltaa ottaa tilan haltuun ja jolla on oma tahto ja elämä. Jonkun, joka haastaa minut, mutta suo suhteelle turvallisuuden tunteen.
Kuitenkin jälkimmäinen miestyyppi kiinnostuu minusta usein vain seksuaalisesti. Tätä on tapahtunut nyt viimeisen neljän sinkkuvuoteni aikana useammin kuin kerran. Miehiä olen tavannut eri yhteyksissä: Tinderissä, ystävän juhlissa, baarissa, rinnakkaisella työpaikalla... Itseäni kiinnostavan miestyypin kanssa mennään treffeille, mennään toisille, kolmansille ja jossain vaiheessa sänkyyn. Välillä on menty sänkyyn viidensien välillä kymmenensien treffien jälkeen, joskus menty jopa ensimmäisten, myönnän. Riippumatta siitä milloin seksi astuu kuvioihin, tiedän itse lähes aina jos henkilö olisi potentiaalinen kumppani. Tuntuu kuitenkin, että ilmeisesti mies on minusta halunnut vain ja ainoastaan sitä seksiä, sillä seksin jälkeen tapahtuu jotain. Nähdään vielä ehkä kerran tai pari ja sen jälkeen auttamatta alan huomata miehen kiinnostuksen laskevan: hän ei enää viestittele, ehdota treffejä, vastailee pidemmällä viiveellä. Vaihtoehtoisesti kiinnostus hiipuu ja mies ottaa yhteyttä vain satunnaisesti (ilmeisestikin vain silloin kun haluaa seksiä.) Tämä pätee siis vain tähän itsevarmempaan ja vahvempaan miestyyppiin.
Onko todella niin, että miehet ihan oikeasti jaksavat esittää vaikka kuinka hurmaavaa niin kauan kuin vain saavat sen palkintonsa (= seksin) ja sitten jatkavat matkaansa? Onko niin, että minun pitää ottaa itselleni riippakivi kumppaniksi, sillä luonteeltaan vahvempien miesten mielestä olen vain seksuaalisesti viehättävä? Onko todella niin, että vuonna 2019 naisen täytyy edelleen odottaa, pihdata, pelailla ja testata, josko mies jaksaa odotella ja on oikein perustein tapailemassa minua?
Eikö vahva mies halua rinnalleen vahvaa naista? Joka kerta tulen varovaisemmaksi ja olenkin pitänyt pidempiä taukoja deittailusta, koska se tuntuu ihan oikeasti uuvuttavalta.
Itselläni alkaa olla jo kovasti kaipuu johonkin pysyvämpään, lasten hankintakin jossain hamassa tulevaisuudessa alkaa kiinnostaa. En vain löydä itselleni miestä, joka vastaisi omaa viehätystyyppiäni.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Ihan samassa veneessä ollaan ap. Nyt juuri tapailen sellaista miestä, joka täyttäisi kriteerini, mutta huonojen kokemusten myötä olen henkisesti varautunut siihen, että tämä voi päättyä milloin tahansa - ja todennäköisesti päättyykin. On nyt viime vuosina tullut paljon sellaisia itselleni sopivia miehiä vastaan, joille en ole kuitenkaan kelvannut. Kuviot ovat menneet aika samalla tavalla, tapailua kestänyt 3-6 kuukautta. Ei kuulemma ole ollut tarpeeksi Sitä Jotain. Yksikään heistä ei ole myöskään vielä parisuhteessa, vaan etsivät vielä sitä yhtä täydellistä. Joidenkin heistä kanssa olen nimittäin jäänyt jonkin asteisiksi kavereiksi. Tällaisia tyyppejä on kolmisen kappaletta.
Kirjoituksesi lukemisen myötä aloin kyllä pohtia, että mitäpä sitä itsekään enää välttämättä edes pyrkimään parisuhteeseen ja onko lasten saantikaan loppujen lopuksi aivan välttämättömyys, jos sopivaa kumppania ei kerta kaikkiaan löydy. Olen onnellinen myös yksinkin, enkä tahtoisi muuttaa myöskään itseäni. Voin keskittyä täysillä muihin asioihin elämässä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Lisäillään vielä jos tämä aukeaisi jotenkin paremmin, epäilen että ei koska olen paska kirjoittamaan. En halua parisuhteeseen "vahvan" naisen kanssa koska en yksinkertaisesti halua seurustella miehen kanssa. Feminiininen nainen joka antaa hellyyttä ja lämpöä on se mikä kiinnostaa ja pitää miehen tyytyväisenä. Hellyys ja lämpö ei tarkoita että naisen pitää jotenkin alistua, eikä se tarkoita sitä että ainoastaan nainen osoittaa hellyyttä.
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassinen "jän.nämies pump & dumppaa, missä on kunnolliset miehet?"
Itse kolmekymppisenä jahtaat niitä komeimpia ja salskeimpia uroksia, ja ihmettelet miksi he eivät halua parisuhteeseen kanssasi? Aina niille avaat kuitenkin jalat, tietenkin. Heillä ei ole naisista pulaa, he menevät mieluummin parisuhteeseen 20-25v kanssa kuin kolmikymppisen loppuun ajetun kyläpyörän, eli sinun kanssasi. Ikä on sinua vastaan jo, et pysty kilpailemaan niiden kymmenen vuotta nuorempien naisten kanssa kun parisuhteesta on kysymys. Seksiin sinä vielä heille komeille kelpaat, mutta odotappas kun et enää siihenkään. Sitten iskee totuus vasten kasvoja kuin märkä rätti.
Nyt vaihtoehtosi ovat joko että elät yksin jatkossa tai joudut tyytymään vähemmän jännittävämpään mieheen.
En jahtaa ketään. Ja komeus ei ole mikään prioriteetti. Ihmisestä tekee viehättävän koko olemus ja kokonaisuus. Minun ”komea” ei varmasti ole sama kuin sinun ”komeasi”, ihmisillä kun on eri mieltymykset. Olin monen vuoden ajan parisuhteessa miehen kanssa, joka ei varmastikaan monenkaan naisen silmissä ollut ”komea” - rakastuin hänessä itsevarmuuteen, kädentaitoihin, suorasukaiseen, mutta lempeään luonteeseen. Hän oli pitkä ja hoikka, vähän jopa luihumainen, eikä varmasti kääntänyt päitä kadulla niin kuin itse oletat minun miestyyppini tekevän.
Mikset pysynyt sen luihunlempeän kanssa? Kuoliko hän? Vai dumppasi sinut?
Luihulempeän kanssa meillä tiet erosivat, kun minä muutin ulkomaille pariksi vuodeksi opiskelemaan eikä suhde sitä lopulta kestänyt.
Tuo on se kohta, jolloin valitsit uran perheen edelle.
Totta kai se on valinta. Varmasti tiesit, ettei suhde välttämättä kestä. Siinä iässä ei ajattele, että aika loppuisi koskaan. Naiselle se kuitenkin loppuu, perheenperustamismielessä.
Olen itsekin koulutettu nainen, kun 30 läheni, sitoutumiskykyiset, tervepäiset miehet olivat jo mukavasti parisuhteessa. Vapaana olivat sitoutumiskyvyttömät ja -haluttomat, baarikärpäset, ikinuoret ja rattopojat. Ei yhtään yllätys, jos nämä eivät heti ala vakiintua kanssasi.
Vielä yksi porukka on vapaana, kiltit introvertit nörtit, jotka ovat opiskelleet ja luoneet uraa miesvaltaisilla aloilla, eivätkä ole uskaltaneet lähestyä baarissa, tai edes käy niissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Lisäillään vielä jos tämä aukeaisi jotenkin paremmin, epäilen että ei koska olen paska kirjoittamaan. En halua parisuhteeseen "vahvan" naisen kanssa koska en yksinkertaisesti halua seurustella miehen kanssa. Feminiininen nainen joka antaa hellyyttä ja lämpöä on se mikä kiinnostaa ja pitää miehen tyytyväisenä. Hellyys ja lämpö ei tarkoita että naisen pitää jotenkin alistua, eikä se tarkoita sitä että ainoastaan nainen osoittaa hellyyttä.
Minua niin raivostuttaa tämä että miehet ovat jotenkin yksinomaa varanneet itselleen tämän "vahvan" roolin. Miksei sitä voi nähdä naisten ominaisuutena? Jokaiseen normaaliin suhteeseen kuuluu lämpö ja hellyys ihan tasapuolisesti molemmilta tahoilta annettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Ittelläkin kaveri joka poimii jatkuvalla syötöllä uusia panoja. Välillä jotain pidempäänkin mut kyl tiuhaan vaihtuu. Hommat luistaa kun löytyy kokoa näköä ja muita ulkoisia puitteita.
Hah, en oo kertaakaan kattellu ja ettimällä ettiny sängyssä seksikumppanin ulkoisia "vikoja", luomia tai karvaisia palleja. Kyllä siinä on aina keskittyny antamaan toiselle nautintoa ja saamaan sitä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Lisäillään vielä jos tämä aukeaisi jotenkin paremmin, epäilen että ei koska olen paska kirjoittamaan. En halua parisuhteeseen "vahvan" naisen kanssa koska en yksinkertaisesti halua seurustella miehen kanssa. Feminiininen nainen joka antaa hellyyttä ja lämpöä on se mikä kiinnostaa ja pitää miehen tyytyväisenä. Hellyys ja lämpö ei tarkoita että naisen pitää jotenkin alistua, eikä se tarkoita sitä että ainoastaan nainen osoittaa hellyyttä.
Minua niin raivostuttaa tämä että miehet ovat jotenkin yksinomaa varanneet itselleen tämän "vahvan" roolin. Miksei sitä voi nähdä naisten ominaisuutena? Jokaiseen normaaliin suhteeseen kuuluu lämpö ja hellyys ihan tasapuolisesti molemmilta tahoilta annettuna.
Ei sitä ole mitenkään varattu vaan asiat on kehittynyt näin luonnostaan. Kehittymisellä tarkoitan sitä miten evoluutio on meidät muokannut, mieti mitä ominaisuuksia naiset ja miehet on toisistaan hakenut vaikka 50000 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vaan trollailen täällä mutta vastaan nyt ihan asiallisesti.
Olen sellainen mies joka saa naisia. Itse en todellakaan jaksaisi kymmentä treffiä jos olisin kiinnostunut vain seksistä kanssasi. Miksi? No koska seksiä saan yleensä ekoillakin treffeillä jos haluan. Jos tapaan uudestaan olen oikeasti kiinnostunut.
Olen tosi helppo menettämään kiinnostuksen. En syytä tietenkään ikinä kerro kenellekään mutta selluliittinen löysä peppu, pepun karvaisuus (vaikka muuten posliini), roikkuvat synnyttäjän rinnat, iso karvainen luomi jne ovat tulleet esille vasta ekan kerran sängyssä ja kiinnostus meni.
Kun on helppo saada naisia sitä etsii helposti sitä täydellistä ja menettää kiinnostuksensa hyvin pienen jutun takia. Ei ole merkitystä tuleeko nuo esille ekoilla vai viidensillä treffeillä. Seksiä voin harrastaa ekoilla treffeillä ja alkaa suhteeseen, monta kerta näin käynytkin. Omalla kohdallani seksin pihtaaminen ei auta asiaa mutta olen kuullut että monen miehen kanssa se auttaisi.
Sait hirveästi miinuksia, mutta musta on hienoa että olet rehellinen. Papukaijamerkki siitä! Mielenkiintoista tietää miten suosittu mies ajattelee. Yksi karvainen luomi tai vääränmalliset rinnat voi tosiaan olla liikaa :D
Rehellisyydestä hatunnosto, joskin mun reaktio oli sääli. Kyseinen kommentoija ei ole vissiin koskaan rakastanut. Hän ei tiedä, mitä menettää. Ehkä aito rakkaus yllättää hänetkin vielä joku päivä. Muutenkin mä olen lukenut tätä ketjua vähän näissä samoissa fiiliksissä. Osaako ihmiset rakastua enää nykypäivänä, vai listaako ne vaan plussia ja miinuksia, mittaa markkina-arvoja ja tasoja? Surullista.
Olen tuo alkuperäinen kommentoija. Olen ollut rakastunut, ja toivottavasti jatkossakin taas rakastun. Mutta ne kaksi naista olivat poikkeuksellisia naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Lisäillään vielä jos tämä aukeaisi jotenkin paremmin, epäilen että ei koska olen paska kirjoittamaan. En halua parisuhteeseen "vahvan" naisen kanssa koska en yksinkertaisesti halua seurustella miehen kanssa. Feminiininen nainen joka antaa hellyyttä ja lämpöä on se mikä kiinnostaa ja pitää miehen tyytyväisenä. Hellyys ja lämpö ei tarkoita että naisen pitää jotenkin alistua, eikä se tarkoita sitä että ainoastaan nainen osoittaa hellyyttä.
Minua niin raivostuttaa tämä että miehet ovat jotenkin yksinomaa varanneet itselleen tämän "vahvan" roolin. Miksei sitä voi nähdä naisten ominaisuutena? Jokaiseen normaaliin suhteeseen kuuluu lämpö ja hellyys ihan tasapuolisesti molemmilta tahoilta annettuna.
Ei sitä ole mitenkään varattu vaan asiat on kehittynyt näin luonnostaan. Kehittymisellä tarkoitan sitä miten evoluutio on meidät muokannut, mieti mitä ominaisuuksia naiset ja miehet on toisistaan hakenut vaikka 50000 vuotta sitten.
Alapeukkuja tulee, eli osan mielestä evoluutio on valetta ja maailmankaikkeus 6000 vuotta vanha.
Vierailija kirjoitti:
Perus tasoteoria taas esillä. Haluat niitä samoja tasokkaimpia jänniä panomiehiä mitä 99% naisista.
Kiltit kunnolliset miehet taas ei kelpaa.
Kiltit ja kunnolliset miehet kelpaa aina, mutta ei av palstan häirikkö vinku-Jonnet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Ittelläkin kaveri joka poimii jatkuvalla syötöllä uusia panoja. Välillä jotain pidempäänkin mut kyl tiuhaan vaihtuu. Hommat luistaa kun löytyy kokoa näköä ja muita ulkoisia puitteita.
Palomiehet kelpaa juuri tähän tehtävään, ei muuhun, ei niitä parisuhteeseen huolita....mutta taidat itse olla juuri tästä kateellinen ja katkera, ei ainakaan oikea parisuhde kiinnosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Lisäillään vielä jos tämä aukeaisi jotenkin paremmin, epäilen että ei koska olen paska kirjoittamaan. En halua parisuhteeseen "vahvan" naisen kanssa koska en yksinkertaisesti halua seurustella miehen kanssa. Feminiininen nainen joka antaa hellyyttä ja lämpöä on se mikä kiinnostaa ja pitää miehen tyytyväisenä. Hellyys ja lämpö ei tarkoita että naisen pitää jotenkin alistua, eikä se tarkoita sitä että ainoastaan nainen osoittaa hellyyttä.
Minua niin raivostuttaa tämä että miehet ovat jotenkin yksinomaa varanneet itselleen tämän "vahvan" roolin. Miksei sitä voi nähdä naisten ominaisuutena? Jokaiseen normaaliin suhteeseen kuuluu lämpö ja hellyys ihan tasapuolisesti molemmilta tahoilta annettuna.
Ei sitä ole mitenkään varattu vaan asiat on kehittynyt näin luonnostaan. Kehittymisellä tarkoitan sitä miten evoluutio on meidät muokannut, mieti mitä ominaisuuksia naiset ja miehet on toisistaan hakenut vaikka 50000 vuotta sitten.
"Energiat" ja "luonnollisuus" käytetty miehen aseman pönkittämiseen. Vielä kun joku heittää Jumalan mukaan niin tulee bingo. Käännäpä tuo, mitä kirjoitit noissa aiemmissa viesteissäsi pääläelleen laittamalla miehen tilalle nainen niin havaitset kuinka älytön ja naisvihamielinen viestisi on. Te miehet ette voi sanoa olevanne "vahvoja" ja sillä perustella sitä ettette jaksa keskustella ja kommunikoida suhteessa jollain luonnollisuudella, jossa naisen kuuluukin olla hiljaa. Toivottavasti näyttelet siellä kotonasi kaapin paikkaa yksinäsi eikä kukaan nainen sinne lapaseksesi erehdy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Lisäillään vielä jos tämä aukeaisi jotenkin paremmin, epäilen että ei koska olen paska kirjoittamaan. En halua parisuhteeseen "vahvan" naisen kanssa koska en yksinkertaisesti halua seurustella miehen kanssa. Feminiininen nainen joka antaa hellyyttä ja lämpöä on se mikä kiinnostaa ja pitää miehen tyytyväisenä. Hellyys ja lämpö ei tarkoita että naisen pitää jotenkin alistua, eikä se tarkoita sitä että ainoastaan nainen osoittaa hellyyttä.
Minua niin raivostuttaa tämä että miehet ovat jotenkin yksinomaa varanneet itselleen tämän "vahvan" roolin. Miksei sitä voi nähdä naisten ominaisuutena? Jokaiseen normaaliin suhteeseen kuuluu lämpö ja hellyys ihan tasapuolisesti molemmilta tahoilta annettuna.
Samoin naiset ovat varanneet pienikokoisen roolin.
Keski-ikänen ikisinkku nainen täällä terve. Itte olen/olin juuri tuo sanavalmis hoikempi nainen joka ei tajunnu nörttien ja kilttien miesten perään.
Olen luovuttanu kundien suhteen mut vinkiks vaan että olen huomannu että kolmekymppiset likat on kuumaa kamaa yli nelikymppisten äijien (ja sitä vanhempien) keskellä. Nää kun tuntuu havahtuvan vasta siin iäs että perhe olis kiva joten oletko ap ajatellu hieman vanhempia kundeja?
Selluliittipyllynainen kirjoitti:
Hah, en oo kertaakaan kattellu ja ettimällä ettiny sängyssä seksikumppanin ulkoisia "vikoja", luomia tai karvaisia palleja. Kyllä siinä on aina keskittyny antamaan toiselle nautintoa ja saamaan sitä itse.
Siinä on se miehen ja naisen ero. Siksi miehet eivät tuunaa niin paljoa itseään. Jos nainen tavoittelee niitä halutuimpia miehiä, pitää olla tuunattu.
Vierailija kirjoitti:
Toivon myös, että naiset ymmärtäisivät feminiinisyytensä voiman eivätkä pitäisi sitä jonain patriarkaatin keksimänä piirteenä, joka mahdollistaa alistamisen tai joka pitäisi yrittää piilottaa.
Ymmärtäisivät tai ei, se on kuitenkin pakko kieltää joka käänteessä, jotta voi pysyä uhrin asemassa ja syyttää miehiä kaikesta. Siksi Esther Vilar saa vieläkin tappouhkauksia 70-luvulla kirjoittamasta kirjastaan, jossa kuvasi selkokielellä naisten manipulointiin perustuvaa vallankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friiiida kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet liian maskuliininen. Maskuliiniset miehet eli ne, jotka ovat jämäköitä ja hyvällä itsetunnolla varustettuja ja joita ei tarvitse vetää perässä, haluavat feminiinisen naisen. Maskuliinisiin miehiin ei tehdä vaikutusta listaamalla saavutuksia. Ei maskuliininen mies halua suhteeseen kilpakumppanin kanssa.
Liiallinen reippaus, aktiivisuus, tilan ottaminen, mielipiteiden toitottaminen kovaan ääneen, hyvä ammatti ja korkea koulutus ovat maskuliiniseen energiaan kuuluvia asioita. Ne viehättävät miehiä, jotka ovat enemmän feminiinisiä.
Opettele olemaan treffaillessa ja parisuhteessa feminiininen, maskuliinista energiaa taas voit käyttää työpaikalla ja bisnesasioissa.
Voi tuntua karulta hyväksyä tämä seikka, mutta kyllä se pitää paikkansa. Feminiinisyydellä pärjää, jos haluaa miehekkään miehen.
Se on kyllä melko järkyttävää, jos näin on, koska jos vaihtoehto on se, että joudun esittämään jotain muuta niin sitten elelen vaikka mieluummin yksin.
Olen feminiininen ulkonäöltäni, mutta myös kiinnostunut urasta ja matkustelusta enkä pelkää tehdä kumpaakaan yksin. (Tämä ei ollut nyt mikään itsekehuilu niin kuin joku tuolla ylempänä väitti). Minussa on totta kai huonot puoleni myös: olen esimerkiksi melko herkkä, jään miettimään ikäviä asioita pitkään, jonkun mielestä varmasti olen liian spontaani, en ole todellakaan aina täsmällinen. En kuitenkaan revittele mielipiteilläni, räyhää tai paasaa, mutta en myöskään pienennä itseäni sen takia, jos olen miesseurassa. Enkä sitä kyllä aio jatkossakaan tehdä vaikka se olisi sitten edellytys sitten parisuhteelle.
Ei siinä ole mitään järkyttävää. Polariteetit vetävät toisiaan puoleensa, niin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
Uusi ajatusmalli vaatii vähän sulattelua ja feminiinisyys opettelua. Ei se ole esittämistä, kun siitä tulee lopulta luonnollinen osa sinua (tai pikemminkin kun saat sen esiin itsestäsi). Mutta ymmärrän kyllä, että tätä voi olla vaikea hyväksyä aluksi.
Feminiinisyys ei tarkoita sitä, että pitäisi pienentää itsensä tai heittäytyä tyhmäksi tai kynnysmatoksi. Päinvastoin, feminiinisyydessä piilee valtava voima.
Eikä feminiinisyys liity pelkästään ulkonäköön, vaan tosiaan siihen sisäiseen olemukseen, ns. energiaan.
Nykymenolla et todennäköisesti tule saamaan sellaista miestä kuin haluaisit. Kannattaa miettiä näitä asioita, jos kerran haluat muutosta.
Tämä on jotain järkyttävää. Ja myös se, että tällä palstalla jossa tuntuu olevan paljon naisen aseman puolesta kamppailevia naisia tätä mielipidettä peukutetaan. Siis mitä ihmettä, miksi miehet haluavat naisen, joka on hiljaa seurassa tai jos ei ihan hiljaa niin ainakaan ei yhtä "agressiivinen" kuin miehet. Enkä ymmärrä myöskään tuota vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Minusta on päin vastoin, että samanlaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään ja ymmärtävät toisiaan. Älä AP todellakaan ala muuttamaan itseäsi jonkun mystisen oletetun "energian" takia. Sellaisia ei ole olemassa.
No miehenä en ainakaan itse halua "vahvaa naista" kumppaniksi koska tuo todennäköisesti tarkoittaa hankaluuksia jatkossa. Varsinkin jos pitää oikein korostaa kuinka vahva on niin itselle tulee tunne hankalasta ihmisestä jonka kanssa saa kaapin paikkaa jankata joka ilta.
Mitä tulee jän-nämiehiin niin niiden tavoittelu parisuhteeseen on todella vaikeata koska siellä on sitten kilpailijaa ihan tosissaan. Jännikset vaihtaa seksikumppaneita kuin sukkia, tunnen pari kunnon peluria ja he halutessaan nusasevat kuukaudessa useampaa naista kuin minä elämäni aikana, kuulostaa naurettavalta mutta näin se menee.
M37
Lisäillään vielä jos tämä aukeaisi jotenkin paremmin, epäilen että ei koska olen paska kirjoittamaan. En halua parisuhteeseen "vahvan" naisen kanssa koska en yksinkertaisesti halua seurustella miehen kanssa. Feminiininen nainen joka antaa hellyyttä ja lämpöä on se mikä kiinnostaa ja pitää miehen tyytyväisenä. Hellyys ja lämpö ei tarkoita että naisen pitää jotenkin alistua, eikä se tarkoita sitä että ainoastaan nainen osoittaa hellyyttä.
Minua niin raivostuttaa tämä että miehet ovat jotenkin yksinomaa varanneet itselleen tämän "vahvan" roolin. Miksei sitä voi nähdä naisten ominaisuutena? Jokaiseen normaaliin suhteeseen kuuluu lämpö ja hellyys ihan tasapuolisesti molemmilta tahoilta annettuna.
Miten niin "miehet"?
On vaikka kuinka paljon miehiä joille käy 50-50 tai niin että nainen ottaa sen vahvan roolin.
Mutta kun ne eivät ole niitä pitkiä ja raamikkaita business-alfamiehiä, eivätkä alfat yhäkään halua naista joka "haastaa" vaan feminiinisen naisen joka täydentää heidän maskuliinisia puoliaan.
Tällaisen tarinan muodossa kerrotaan, että nörttejä pitäisi tapailla.
Rehellisyydestä hatunnosto, joskin mun reaktio oli sääli. Kyseinen kommentoija ei ole vissiin koskaan rakastanut. Hän ei tiedä, mitä menettää. Ehkä aito rakkaus yllättää hänetkin vielä joku päivä. Muutenkin mä olen lukenut tätä ketjua vähän näissä samoissa fiiliksissä. Osaako ihmiset rakastua enää nykypäivänä, vai listaako ne vaan plussia ja miinuksia, mittaa markkina-arvoja ja tasoja? Surullista.