Lue keskustelun säännöt.
"Kaikillahan on jotain haasteita elämässä"
Filosofiaa
26.06.2019 |
Tällaisia "viisauksia" viljelevät usein mielellään ne ihmiset, jotka ovat päässeet elämässä melko helpolla. Helppo tapa kuitata noin isotkin yhteiskunnalliset ongelmat, syrjintä ja huono-osaisuuden kerääntyminen. Ei, kaikki ihmiset eivät todellakaan ole tässä elämässä samalla viivalla lähtökohtiensa tai mahdollisuuksiensa puolesta. Elämässä onni näyttelee isoa osaa siinä miten elämä menee.
Kommentit (502)
Että on rasauttavaa tuollainen itsesäälinen ulina. Ihan kuin se auttaisi jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että on rasauttavaa tuollainen itsesäälinen ulina. Ihan kuin se auttaisi jotain?
Mitä iloa saat toisten kärsimyksen vähättelystä? Tuleeko kivat kicksit toisten painamisesta alas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen havainnut, että toisinaan heikommista olosuhteista tulevat suhtautuvat jo lähtökohtaisesti negatiivisesti niihin, joilla olosuhteet ovat olleet paremmat. Ovat näitä "kultalusikka suussa syntyneitä, jotka eivät ymmärrä todellisesta elämästä mitään". Ei ehkä täysin ymmärretä, että ihan samalla tavalla hyviin olosuhteisiin syntyminen on ollut sattumaa kuin huonompiinkin. Ei se kultalusikkakaan ole ollut ihmisen oma valinta.
Oisko sekin ettei niiden kanssa pysty keskustelemaan omista asioista, kun yhteistä pohjaa ei ole?
Tarvitseeko omista asioista keskustelemiseen aina yhteisen pohjan? Minusta ei. Parhaimmillaan erilaisista lähtökohdista tulevan ihmisen kanssa keskusteleminen voi rikastaa omaa maailmankuvaa. Kannattaa joskus kokeilla.
Säästä voi keskustella, samoin muista yleisistä asioista. Mutta kun perhekerhossa pari äitiä keskustelee asunnon ostamisesta, tuhansien keittiöremonteista, ja ulkomaan matkoista, ja toiset pari kela-päätöksistä, ja miten lasten kanssa ei voi käydä missään, kun ei ole rahaa, ja lapset eivät kelpaa minnekään tai että taas rahat on vähissä. Ei siinä rikastu kenenkään maailmankuva. Paha mieli tulee molemmille. Kyllä siinä huomaa miten ihmiset elävät keskenään erilaista elämää.
Sinun mielestäsikö ei kannata edes pyrkiä ymmärtämään eri tavalla ajattelevia tai eläviä ihmisiä?
Ei sillä ymmärtämisellä mitään väliä ole. Kun on ihmisiä, joilla on samanlainen elämäntilanne, ja jotka ymmärtävät ja joilla voi olla järkeviä neuvoja, niin miksi keskittää aikaa ihmiseen, joka ei ymmärrä mistä toinen puhuu ja joka ei todennäköisesti jaksa edes kuunnella. Ja missään nimessä ei pidä epäkohtelias olla. Puheet voi pitää yleisellä tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen havainnut, että toisinaan heikommista olosuhteista tulevat suhtautuvat jo lähtökohtaisesti negatiivisesti niihin, joilla olosuhteet ovat olleet paremmat. Ovat näitä "kultalusikka suussa syntyneitä, jotka eivät ymmärrä todellisesta elämästä mitään". Ei ehkä täysin ymmärretä, että ihan samalla tavalla hyviin olosuhteisiin syntyminen on ollut sattumaa kuin huonompiinkin. Ei se kultalusikkakaan ole ollut ihmisen oma valinta.
Oisko sekin ettei niiden kanssa pysty keskustelemaan omista asioista, kun yhteistä pohjaa ei ole?
Tarvitseeko omista asioista keskustelemiseen aina yhteisen pohjan? Minusta ei. Parhaimmillaan erilaisista lähtökohdista tulevan ihmisen kanssa keskusteleminen voi rikastaa omaa maailmankuvaa. Kannattaa joskus kokeilla.
Säästä voi keskustella, samoin muista yleisistä asioista. Mutta kun perhekerhossa pari äitiä keskustelee asunnon ostamisesta, tuhansien keittiöremonteista, ja ulkomaan matkoista, ja toiset pari kela-päätöksistä, ja miten lasten kanssa ei voi käydä missään, kun ei ole rahaa, ja lapset eivät kelpaa minnekään tai että taas rahat on vähissä. Ei siinä rikastu kenenkään maailmankuva. Paha mieli tulee molemmille. Kyllä siinä huomaa miten ihmiset elävät keskenään erilaista elämää.
Sinun mielestäsikö ei kannata edes pyrkiä ymmärtämään eri tavalla ajattelevia tai eläviä ihmisiä?
Ei sillä ymmärtämisellä mitään väliä ole. Kun on ihmisiä, joilla on samanlainen elämäntilanne, ja jotka ymmärtävät ja joilla voi olla järkeviä neuvoja, niin miksi keskittää aikaa ihmiseen, joka ei ymmärrä mistä toinen puhuu ja joka ei todennäköisesti jaksa edes kuunnella. Ja missään nimessä ei pidä epäkohtelias olla. Puheet voi pitää yleisellä tasolla.
Pelkät pinnalliset kohtaamiset särkevät sielun.
Mun appivanhemmat on näitä ”kun kukaan ei voi kohtalolleen mitään, ei ne hyväosaiset ymmärrä” jne.
He on ihan itse törttöilleet asiansa. Heillä oli velaton talo ja apella hyvä työ, jolla elivät molemmat mukavasti. Mutta piti ahneuksissaan lähteä hössöttämään pähkähullun yritysidean kanssa. Siinä meni sitten kaikki.
Ja nyt on 20 vuotta kuunneltu sitä marinaa, miten herrat sortaa köyhää kansaa. En jaksa! Miten tyhmiä voi ihmiset olla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun appivanhemmat on näitä ”kun kukaan ei voi kohtalolleen mitään, ei ne hyväosaiset ymmärrä” jne.
He on ihan itse törttöilleet asiansa. Heillä oli velaton talo ja apella hyvä työ, jolla elivät molemmat mukavasti. Mutta piti ahneuksissaan lähteä hössöttämään pähkähullun yritysidean kanssa. Siinä meni sitten kaikki.
Ja nyt on 20 vuotta kuunneltu sitä marinaa, miten herrat sortaa köyhää kansaa. En jaksa! Miten tyhmiä voi ihmiset olla!
Mikä pakko sinun on marinaa mennä kuuntelemaan, jos se vie kaikki voimasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että on rasauttavaa tuollainen itsesäälinen ulina. Ihan kuin se auttaisi jotain?
Mitä iloa saat toisten kärsimyksen vähättelystä? Tuleeko kivat kicksit toisten painamisesta alas?
Koittaisit ymmärtää, ettei tuo itsesäälissä rypeminen ja ulina edistä tilannettasi mihinkään. Tämä ei ole kärsimyksesi vähättelyä tai toisen painamista alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun appivanhemmat on näitä ”kun kukaan ei voi kohtalolleen mitään, ei ne hyväosaiset ymmärrä” jne.
He on ihan itse törttöilleet asiansa. Heillä oli velaton talo ja apella hyvä työ, jolla elivät molemmat mukavasti. Mutta piti ahneuksissaan lähteä hössöttämään pähkähullun yritysidean kanssa. Siinä meni sitten kaikki.
Ja nyt on 20 vuotta kuunneltu sitä marinaa, miten herrat sortaa köyhää kansaa. En jaksa! Miten tyhmiä voi ihmiset olla!
Mikä pakko sinun on marinaa mennä kuuntelemaan, jos se vie kaikki voimasi?
No esimerkiksi häämme pilasivat sillä. Olisi varmaan pitänyt jättää kutsumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen havainnut, että toisinaan heikommista olosuhteista tulevat suhtautuvat jo lähtökohtaisesti negatiivisesti niihin, joilla olosuhteet ovat olleet paremmat. Ovat näitä "kultalusikka suussa syntyneitä, jotka eivät ymmärrä todellisesta elämästä mitään". Ei ehkä täysin ymmärretä, että ihan samalla tavalla hyviin olosuhteisiin syntyminen on ollut sattumaa kuin huonompiinkin. Ei se kultalusikkakaan ole ollut ihmisen oma valinta.
Oisko sekin ettei niiden kanssa pysty keskustelemaan omista asioista, kun yhteistä pohjaa ei ole?
Tarvitseeko omista asioista keskustelemiseen aina yhteisen pohjan? Minusta ei. Parhaimmillaan erilaisista lähtökohdista tulevan ihmisen kanssa keskusteleminen voi rikastaa omaa maailmankuvaa. Kannattaa joskus kokeilla.
Säästä voi keskustella, samoin muista yleisistä asioista. Mutta kun perhekerhossa pari äitiä keskustelee asunnon ostamisesta, tuhansien keittiöremonteista, ja ulkomaan matkoista, ja toiset pari kela-päätöksistä, ja miten lasten kanssa ei voi käydä missään, kun ei ole rahaa, ja lapset eivät kelpaa minnekään tai että taas rahat on vähissä. Ei siinä rikastu kenenkään maailmankuva. Paha mieli tulee molemmille. Kyllä siinä huomaa miten ihmiset elävät keskenään erilaista elämää.
Sinun mielestäsikö ei kannata edes pyrkiä ymmärtämään eri tavalla ajattelevia tai eläviä ihmisiä?
Ei sillä ymmärtämisellä mitään väliä ole. Kun on ihmisiä, joilla on samanlainen elämäntilanne, ja jotka ymmärtävät ja joilla voi olla järkeviä neuvoja, niin miksi keskittää aikaa ihmiseen, joka ei ymmärrä mistä toinen puhuu ja joka ei todennäköisesti jaksa edes kuunnella. Ja missään nimessä ei pidä epäkohtelias olla. Puheet voi pitää yleisellä tasolla.
Yllättävän paljonkin voi ymmärtää ja olla kiinnostunut kuuntelemaan. Jopa neuvot voivat olla järkeviä, vaikka itsellä ei samanlaisia kokemuksia olisikaan taustalla. Tätähän ei tietenkään voi tietää, jos toiselle ei omien ennakkoluulojen takia anna edes mahdollisuutta.
Mutta jokainen tavallaan, tässäkin asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en edes yleensä puhu kenellekään vaikeuksistani, koska en halua valittaa ja toisaalta häpeän kertoa mitään sellaisille ihmisille, jotka eivät välttämättä ymmärtäisi. Olen muutenkin saanut vähättelyä muilta ja niin on helppo pitää asiat omana tietonani. Itselläni oli aika ikävä nuoruus kun kiusattiin pitkään ja jäin myös täysin yksin. Tämä kaikki vaikutti koulumenestykseenkin ja oli muutenkin jo pari vaikeampaa ainetta johon ei sitten voimat enää riittäneet niin hyvin ( no oma vika kun annoin vaikuttaa). Vanhemmat eivät koskaan tukeneet tai edes yrittäneet auttaa vaan pikemmin vaan lisäsivät kaikkea ikävää ja toisaalta vaativat minulta todella paljon. En koskaan ole voinut olla oma itseni heidän edessään. Näiden seikkojen takia olen nyt aika hukassa elämässäni. Olen yksinäinen, epävarma ja jotenkin koko identiteetti hukassa. En tiedä kuka olen ja mihin menossa. En tavallaan tunne itsenäni.
Tiedän, että nämä asiat ovat varmasti monesta jotain ihan pientä, mutta omasta mielestäni olen jo kestänyt aika paljon ja ainakin nämä asiat ovat paljon vaikuttaneet elämääni ja vieneet minulta sellainen iloisuuden pois. Ei siihen auttanut mikään päätös etten anna vaikuttaa vaan kyllä vuosien aikana vähitellen ne teot ja sanat menivät aina syvemmälle, vaikkei sitä olisi tahtonut. Onhan minulla elämä edessä ja nuori olen, mutta jotenkin todella paljon jäljessä muista ja voimat vähissä. Eteenpäin yrittää, mutta tuntuu, että tarvisin paljon voimaa jo päästä siihen "normaaliin" tilanteeseen missä muut ovat. Joskus tuntuukin ikävältä jos joku valittaa jostain hyvin pienestä. Itkee esim jotain yhtä ikävää kommenttia kun itse on kuullut niitä satoja joten ei enää jaksa yllättyä mistään. Ja sori tämäkin varmaan säälittävä viesti ja valitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen havainnut, että toisinaan heikommista olosuhteista tulevat suhtautuvat jo lähtökohtaisesti negatiivisesti niihin, joilla olosuhteet ovat olleet paremmat. Ovat näitä "kultalusikka suussa syntyneitä, jotka eivät ymmärrä todellisesta elämästä mitään". Ei ehkä täysin ymmärretä, että ihan samalla tavalla hyviin olosuhteisiin syntyminen on ollut sattumaa kuin huonompiinkin. Ei se kultalusikkakaan ole ollut ihmisen oma valinta.
Oisko sekin ettei niiden kanssa pysty keskustelemaan omista asioista, kun yhteistä pohjaa ei ole?
Tarvitseeko omista asioista keskustelemiseen aina yhteisen pohjan? Minusta ei. Parhaimmillaan erilaisista lähtökohdista tulevan ihmisen kanssa keskusteleminen voi rikastaa omaa maailmankuvaa. Kannattaa joskus kokeilla.
Säästä voi keskustella, samoin muista yleisistä asioista. Mutta kun perhekerhossa pari äitiä keskustelee asunnon ostamisesta, tuhansien keittiöremonteista, ja ulkomaan matkoista, ja toiset pari kela-päätöksistä, ja miten lasten kanssa ei voi käydä missään, kun ei ole rahaa, ja lapset eivät kelpaa minnekään tai että taas rahat on vähissä. Ei siinä rikastu kenenkään maailmankuva. Paha mieli tulee molemmille. Kyllä siinä huomaa miten ihmiset elävät keskenään erilaista elämää.
Sinun mielestäsikö ei kannata edes pyrkiä ymmärtämään eri tavalla ajattelevia tai eläviä ihmisiä?
Ei sillä ymmärtämisellä mitään väliä ole. Kun on ihmisiä, joilla on samanlainen elämäntilanne, ja jotka ymmärtävät ja joilla voi olla järkeviä neuvoja, niin miksi keskittää aikaa ihmiseen, joka ei ymmärrä mistä toinen puhuu ja joka ei todennäköisesti jaksa edes kuunnella. Ja missään nimessä ei pidä epäkohtelias olla. Puheet voi pitää yleisellä tasolla.
No kyllä esim säästövinkkejä voi vaihtaa kenen kanssa vaan. Tai puhua fiksuista kouluvalinnoista, kirjaston tapahtumista tms ihan kenen kanssa vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että on rasauttavaa tuollainen itsesäälinen ulina. Ihan kuin se auttaisi jotain?
Mitä iloa saat toisten kärsimyksen vähättelystä? Tuleeko kivat kicksit toisten painamisesta alas?
Koittaisit ymmärtää, ettei tuo itsesäälissä rypeminen ja ulina edistä tilannettasi mihinkään. Tämä ei ole kärsimyksesi vähättelyä tai toisen painamista alas.
No millaista tukea aiot tarjota minulle? Traumojen takia persoonallisuuteni on jakautunut osiin enkä saa niitä integroitua, vaikka miten ponnistelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että on rasauttavaa tuollainen itsesäälinen ulina. Ihan kuin se auttaisi jotain?
Mitä iloa saat toisten kärsimyksen vähättelystä? Tuleeko kivat kicksit toisten painamisesta alas?
Koittaisit ymmärtää, ettei tuo itsesäälissä rypeminen ja ulina edistä tilannettasi mihinkään. Tämä ei ole kärsimyksesi vähättelyä tai toisen painamista alas.
No millaista tukea aiot tarjota minulle? Traumojen takia persoonallisuuteni on jakautunut osiin enkä saa niitä integroitua, vaikka miten ponnistelen.
Miksi sinulle pitää jotain tarjota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että on rasauttavaa tuollainen itsesäälinen ulina. Ihan kuin se auttaisi jotain?
Mitä iloa saat toisten kärsimyksen vähättelystä? Tuleeko kivat kicksit toisten painamisesta alas?
Koittaisit ymmärtää, ettei tuo itsesäälissä rypeminen ja ulina edistä tilannettasi mihinkään. Tämä ei ole kärsimyksesi vähättelyä tai toisen painamista alas.
No millaista tukea aiot tarjota minulle? Traumojen takia persoonallisuuteni on jakautunut osiin enkä saa niitä integroitua, vaikka miten ponnistelen.
Miksi sinulle pitää jotain tarjota?
No jos asian käsittely täällä siitä kirjoittamalla vaivaa sinua, niin varmaan haluat ehdottaa jotain vaihtoehtoista käsittelykeinoa minulle. Eivätkö kivat tyypit toimi niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että on rasauttavaa tuollainen itsesäälinen ulina. Ihan kuin se auttaisi jotain?
Mitä iloa saat toisten kärsimyksen vähättelystä? Tuleeko kivat kicksit toisten painamisesta alas?
Koittaisit ymmärtää, ettei tuo itsesäälissä rypeminen ja ulina edistä tilannettasi mihinkään. Tämä ei ole kärsimyksesi vähättelyä tai toisen painamista alas.
No millaista tukea aiot tarjota minulle? Traumojen takia persoonallisuuteni on jakautunut osiin enkä saa niitä integroitua, vaikka miten ponnistelen.
Miksi sinulle pitää jotain tarjota?
No jos asian käsittely täällä siitä kirjoittamalla vaivaa sinua, niin varmaan haluat ehdottaa jotain vaihtoehtoista käsittelykeinoa minulle. Eivätkö kivat tyypit toimi niin?
Sinun pitää itse skarpata, kasvaa ja reipastua. Tai sitten hyppäät kaivoon ilmaa pilaamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen havainnut, että toisinaan heikommista olosuhteista tulevat suhtautuvat jo lähtökohtaisesti negatiivisesti niihin, joilla olosuhteet ovat olleet paremmat. Ovat näitä "kultalusikka suussa syntyneitä, jotka eivät ymmärrä todellisesta elämästä mitään". Ei ehkä täysin ymmärretä, että ihan samalla tavalla hyviin olosuhteisiin syntyminen on ollut sattumaa kuin huonompiinkin. Ei se kultalusikkakaan ole ollut ihmisen oma valinta.
Oisko sekin ettei niiden kanssa pysty keskustelemaan omista asioista, kun yhteistä pohjaa ei ole?
Tarvitseeko omista asioista keskustelemiseen aina yhteisen pohjan? Minusta ei. Parhaimmillaan erilaisista lähtökohdista tulevan ihmisen kanssa keskusteleminen voi rikastaa omaa maailmankuvaa. Kannattaa joskus kokeilla.
Säästä voi keskustella, samoin muista yleisistä asioista. Mutta kun perhekerhossa pari äitiä keskustelee asunnon ostamisesta, tuhansien keittiöremonteista, ja ulkomaan matkoista, ja toiset pari kela-päätöksistä, ja miten lasten kanssa ei voi käydä missään, kun ei ole rahaa, ja lapset eivät kelpaa minnekään tai että taas rahat on vähissä. Ei siinä rikastu kenenkään maailmankuva. Paha mieli tulee molemmille. Kyllä siinä huomaa miten ihmiset elävät keskenään erilaista elämää.
Sinun mielestäsikö ei kannata edes pyrkiä ymmärtämään eri tavalla ajattelevia tai eläviä ihmisiä?
Ei sillä ymmärtämisellä mitään väliä ole. Kun on ihmisiä, joilla on samanlainen elämäntilanne, ja jotka ymmärtävät ja joilla voi olla järkeviä neuvoja, niin miksi keskittää aikaa ihmiseen, joka ei ymmärrä mistä toinen puhuu ja joka ei todennäköisesti jaksa edes kuunnella. Ja missään nimessä ei pidä epäkohtelias olla. Puheet voi pitää yleisellä tasolla.
Pelkät pinnalliset kohtaamiset särkevät sielun.
Totta. Siksi kannattaa olla samanlaista porukkaa ympärillä, ettei kohtaamiset jää pinnallisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että on rasauttavaa tuollainen itsesäälinen ulina. Ihan kuin se auttaisi jotain?
Mitä iloa saat toisten kärsimyksen vähättelystä? Tuleeko kivat kicksit toisten painamisesta alas?
Koittaisit ymmärtää, ettei tuo itsesäälissä rypeminen ja ulina edistä tilannettasi mihinkään. Tämä ei ole kärsimyksesi vähättelyä tai toisen painamista alas.
No millaista tukea aiot tarjota minulle? Traumojen takia persoonallisuuteni on jakautunut osiin enkä saa niitä integroitua, vaikka miten ponnistelen.
Miksi sinulle pitää jotain tarjota?
No jos asian käsittely täällä siitä kirjoittamalla vaivaa sinua, niin varmaan haluat ehdottaa jotain vaihtoehtoista käsittelykeinoa minulle. Eivätkö kivat tyypit toimi niin?
Sinun pitää itse skarpata, kasvaa ja reipastua. Tai sitten hyppäät kaivoon ilmaa pilaamasta.
Hyppää itse, urpo. Olet häpeäksi koko ihmiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen havainnut, että toisinaan heikommista olosuhteista tulevat suhtautuvat jo lähtökohtaisesti negatiivisesti niihin, joilla olosuhteet ovat olleet paremmat. Ovat näitä "kultalusikka suussa syntyneitä, jotka eivät ymmärrä todellisesta elämästä mitään". Ei ehkä täysin ymmärretä, että ihan samalla tavalla hyviin olosuhteisiin syntyminen on ollut sattumaa kuin huonompiinkin. Ei se kultalusikkakaan ole ollut ihmisen oma valinta.
Oisko sekin ettei niiden kanssa pysty keskustelemaan omista asioista, kun yhteistä pohjaa ei ole?
Tarvitseeko omista asioista keskustelemiseen aina yhteisen pohjan? Minusta ei. Parhaimmillaan erilaisista lähtökohdista tulevan ihmisen kanssa keskusteleminen voi rikastaa omaa maailmankuvaa. Kannattaa joskus kokeilla.
Säästä voi keskustella, samoin muista yleisistä asioista. Mutta kun perhekerhossa pari äitiä keskustelee asunnon ostamisesta, tuhansien keittiöremonteista, ja ulkomaan matkoista, ja toiset pari kela-päätöksistä, ja miten lasten kanssa ei voi käydä missään, kun ei ole rahaa, ja lapset eivät kelpaa minnekään tai että taas rahat on vähissä. Ei siinä rikastu kenenkään maailmankuva. Paha mieli tulee molemmille. Kyllä siinä huomaa miten ihmiset elävät keskenään erilaista elämää.
Sinun mielestäsikö ei kannata edes pyrkiä ymmärtämään eri tavalla ajattelevia tai eläviä ihmisiä?
Ei sillä ymmärtämisellä mitään väliä ole. Kun on ihmisiä, joilla on samanlainen elämäntilanne, ja jotka ymmärtävät ja joilla voi olla järkeviä neuvoja, niin miksi keskittää aikaa ihmiseen, joka ei ymmärrä mistä toinen puhuu ja joka ei todennäköisesti jaksa edes kuunnella. Ja missään nimessä ei pidä epäkohtelias olla. Puheet voi pitää yleisellä tasolla.
Pelkät pinnalliset kohtaamiset särkevät sielun.
Totta. Siksi kannattaa olla samanlaista porukkaa ympärillä, ettei kohtaamiset jää pinnallisiksi.
Kannattaa joo, mutta se ei välttämättä onnistu. Osaa kohdellaan kuin tiskirättiä pienestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Kenellekään ei kannata olla kateellinen heidän menestyksestään. Jokaisella ihmisellä on omat haasteet ja surut elämässään. Jos muuta väittää niin ei tunne kateutensa kohdetta riittävän hyvin.
...ja tässä se toinen kokkarifraasi.
Ei kannata kadehtia niitä rikkaita, niillä on varmasti omat (ihan hirvittävät) ongelmat, paljon suuremmat kuin te maan matoset pystytte edes pikku aivoillanne kuvittelemaan. Ja mm. se kuvittelun, luovuuden puutehan teidät on köyhiksi jättänytkin. Toista se on rikkailla...joista tosin suurin osa on perinnyt rikkautensa---eikäkunsiis luovan ajattelun.
Sinun mielestäsikö ei kannata edes pyrkiä ymmärtämään eri tavalla ajattelevia tai eläviä ihmisiä?