Syy milsi nuoret naiset eivät tee lapsia eivätkä ylisuorita on TÄSSÄ
Olen 43v nainen, kaksi akateemista tutkintoa, neljö lasta, jototehtävissä, aina töissä, koskaan juurikaan en saikuta vaikka miten sairasxolisin, teen ja suoritan ja palvelen, itseni ja oman hyvinvoinnin unohtaen.
Olen seurannut tätä keskustelua aiheesta nuoret naiset ei tee lpsia/ei alistu työelämän komenneltavaksi/ eivät suostu jimuonoon parisuhteeseen. Olen tullut siihen johtopäätökseen että se johtuu siitä että heidät on kasvatettu oikein. Siis tukien ja arvostaen ja rakastaen, ja siksi heillä on itsetunto
Minut ja erittäin moni muu kasvatettiin 70-80 luvulla niin että olet arvoton, sinusta ei ole mihinkään, sinun tarpeesi eivät ole arvokkaat, sinulla ei ole oikeutta pyytää itsellesi mitään.
Tän takia kiltisti hoidan työhommat ja teen ilmaista ylityötä päivittäin, puurran kotona ja siivoan pyykkään ja palvelen tauotta, en vaadi enkä pyydä itselle mitään enkä osaa nautiskella ollenkaan. Siis mulla on hyvä palkka mutta en pysty sijoittamaan siitä omaan hyvinvointiin tai nautiskeluun koska en vaan ole ”oikeutettu” siihen.
Tää on vähän lapsellinen esimerkki mutta tässä on mielestäni syy myös sille miksi nuoret naiset saikuttaa paljon työelämässä (eivät siedä paskaa kohtelua) ja mun ikäiset ei saikuta juuri koskaan vaan työt tehdään sairaanakin (ollaan opittu sietämään kaikki ja oma itse on aina viimeisellä sijalla).
Omat lapseni kasvatan todellakin toisin kuin minut kasvatettiin. Sen sijaan että nuoria naisia haukutaan näissä artikkeleissa niin oikeastaan pitäisi kiittää heitä. He viimein tekevät sen mikä olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä aikaisemmin.
T. Keski-ikäinen täti
Kommentit (140)
Sen toimii, Sul täytyy olla supervoimii 🎵🎶🎼🎤😃🔥
Hyvä kirjoitus (vaikkakin täynnä kirjoitusvirheitä :D:D) saatat olla syvemmällä asian ytimessä kuin ehkä ennen kirjoitusta edes ajattelit.
Veikkaan, että sama pätee osittain myös nuoriin miehiin. Enää ei ole tarvetta perustaa perhettä tai tehdä töitä niska limassa jne. paikka yhteiskunnassa löytyy muutenkin.
Hyvää kesää... :D
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Mitä nyt suurin osa on masentuneita ja loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Joo mutta se on se murrosvaihe. Rimpuillaan irti vanhasta ja mennään kohti uutta. Vallassa on vielä vanhat patut jotka kohtelee nuoria naisia vanhoilla asenteilla. 20-30v sisällä tämä tulee muuttumaan radikaalisti.
Joko käy niin että naiset valloittaa työelämän täysin (ja miehet jää assistenteiksi) tai sitten voi käydä niinkin että haistatetaan pitkät koko työelämälle, joka ei tue ihmisen onnellsiuutta.
Mutta tässä hyvin näkee että 70-luvun luulot pois kasvatus tuotti vain ylisuorittajia joilla ei ole kontaktia omaan itseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Joo mutta se on se murrosvaihe. Rimpuillaan irti vanhasta ja mennään kohti uutta. Vallassa on vielä vanhat patut jotka kohtelee nuoria naisia vanhoilla asenteilla. 20-30v sisällä tämä tulee muuttumaan radikaalisti.
Joko käy niin että naiset valloittaa työelämän täysin (ja miehet jää assistenteiksi) tai sitten voi käydä niinkin että haistatetaan pitkät koko työelämälle, joka ei tue ihmisen onnellsiuutta.
Mutta tässä hyvin näkee että 70-luvun luulot pois kasvatus tuotti vain ylisuorittajia joilla ei ole kontaktia omaan itseen.
20-30v ja tätä tuntemaamme maailmaa ei ole. On sotatila päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Mitä nyt suurin osa on masentuneita ja loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä.
Nykyään siitä puhutaan. Aiemmin masennuksesta kärsinyt luokiteltiin syrjäytyneeksi looseriksi automaattisesti (sanahelinä on asia erikseen).
Ihminen kestää yllättävän paljon pelätessään paljastumistaan jotenkin ”virheelliseksi”. Minä, 70-luvun lapsi en olisi edes voinut kuvitella puhuvani kavereille, äidille yms. taholle siitä, kuinka paha olo minulla on. Nykyään se on sallittua. Tietenkin nykypäivän nuorilta suoraan kysymällä saadaan erilaisia tuloksia esim. masennuksen suhteen.
Erona on vain ja ainoastaan se, että minä olen masennuksestani, itsemurhayrityksistäni, ja sairaalajaksoista huolimatta salannut asian jopa aivan lähipiiriltäni ja porskutin em. juttujen ohella pari tutkintoa ja nyt työllistän itseni yrittäjänä. Lapsiin tai parisuhteisiin minusta ei sentään ole ollut mutta tuotanpahan kuitenkin rahaa yhteiskunnalle.
Jos saisin valita, olisin kasvanut mieluummin masennuksen aiheuttamasta häpeästä vapaassa yhteiskunnassa. Itse olen tottunut läpi elämäni laittamaan omat tarpeeni sivuun ja teen siis tätä samaa edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Joo mutta se on se murrosvaihe. Rimpuillaan irti vanhasta ja mennään kohti uutta. Vallassa on vielä vanhat patut jotka kohtelee nuoria naisia vanhoilla asenteilla. 20-30v sisällä tämä tulee muuttumaan radikaalisti.
Joko käy niin että naiset valloittaa työelämän täysin (ja miehet jää assistenteiksi) tai sitten voi käydä niinkin että haistatetaan pitkät koko työelämälle, joka ei tue ihmisen onnellsiuutta.
Mutta tässä hyvin näkee että 70-luvun luulot pois kasvatus tuotti vain ylisuorittajia joilla ei ole kontaktia omaan itseen.
20-30v ja tätä tuntemaamme maailmaa ei ole. On sotatila päällä.
Mihin perustat oletuksesi?
Olen 42 ja lapseton. Emme siis ole halunneet lapsia. Onko kasvatus todellakin ollut tuollaista?
On se kiistatta totta että 40v ja sitä vanhemmat naiset on pienestä pitäen kovalla kädellä ”koulittu” ja he ovat joutuneer aina ja kaikessa sivuuttamaan omat toiveet, omat halut ja omat tarpeet. Heillä ei ehkä edes ole ”omaa minää” identiteettinä vaan he ovat koneiston osa, ratas joka raksuttaa, joka tuottaa, tekee ja uurastaa tauotta.
Luojan kiitos lapset kasvatetaan nykyään erilailla, mutta välillä (itsekin olen 40+) ajattelen että onko menty liikaa toiseen suuntaan eli tuliko ihmisistä ”liian heikkoja” kun ei kestetä enää yhtään mielen pahoittumista.
Töissä huomaa helposti, esimiehenä kun annan kauniisti rakentavaa palautetta, siitä suututaan ja haetaan saikkua syyllä esimies kiusaa. Jos joltain kuolee kissa niin viikko saikkua. Tuollaisista ei olisi ennne todellakaan kehdannut saikuttaa.
En nyt kaipaile paluuta vanhaan mutta olisko joku keskitie hyvä asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Joo mutta se on se murrosvaihe. Rimpuillaan irti vanhasta ja mennään kohti uutta. Vallassa on vielä vanhat patut jotka kohtelee nuoria naisia vanhoilla asenteilla. 20-30v sisällä tämä tulee muuttumaan radikaalisti.
Joko käy niin että naiset valloittaa työelämän täysin (ja miehet jää assistenteiksi) tai sitten voi käydä niinkin että haistatetaan pitkät koko työelämälle, joka ei tue ihmisen onnellsiuutta.
Mutta tässä hyvin näkee että 70-luvun luulot pois kasvatus tuotti vain ylisuorittajia joilla ei ole kontaktia omaan itseen.
niin mitä sitä työelämässä kun rahat tulee taikaseinästä.
Nuorten pahoinvointi johtuu siitä, että vanhemmat eivät ole olleet läsnä. Lapset on laitettu todella pieninä päiväkoteihin, siitä kouluun ja iltapäiväkerhoihin. Vanhemmat on kasvatettu siihen oravanpyörään, että mitä nöyremmin teet työtä sitä kirkkaamman kruunun saat. Nuoret eivät osaa käsitellä tunteitaan, kun lapsesta asti ovat joutuneet selviämään tunteidensa kanssa yksin isoissa ryhmissä. Tietenkin haluavat toisenlaisen tien, kun ovat kokeneet sen pahoinvoinnin mitä vanhempien poissaolosta on aiheutunut.
Minä en "tee" lapsia, koska en halua olla äiti enkä elää lapsiperhe-elämää.
Tuossa on varmasti paljon totta.
Itse olin isomman perheen vanhin tytär, ja työjuhdaksi kasvatettu tietysti, vanhemmat puksautteli lapsia ulos, eivätkä itse hoitaneet niitä.
Olin alle 20-vuotiaana useamman jakson sairaalassa uupumuksen takia.
Aikuisena lapset ja perheet, suorittaminen, on viimeinen asia, josta olen ollut kiinnostunut. En ole myöskään missään tekemisissä kammottavan perheeni kanssa.
Olet ap täysin oikeassa. Olen samaa mieltä! Olen itse 31 vuotias kahden lapsen äiti ja mielestäni kuulun tähän "välimaastoon". Toisinaan tunnen todella suurta häpeää siitä, että jään lasten sairastuttua kotiin tai ylipäätään siitä, että teen lyhennettyä työviikkoa. Toisinaan, olen äärettömän ylpeä itsestäni, että teen näin. Minulle lapset ovat tärkeämpiä, kuin palkkapäivänä saatu palkka. Aikaa lasten kanssa ei voi mitata mielestäni rahassa.
Koen, että minut on kasvatettu siten, että töitä on tehtävä ja jos on sairauslomalla, niin se on huono juttu työnantajan silmissä ja olen "vaarassa" jäädä työttömäksi. Tästä ajatuksesta joudun rimpuilemaan jatkuvasti. Jos niin kävisi, sitten niin kävisi. Silloinhan minulle jäisi jopa enemmän aikaa lasteni kanssa? Tippuisin aluksi liiton rahoille ja sen jälkeen saisin työttömyystukea. Voisin henkisesti jopa ehkä paremmin?
Luulen, että moni ei tee lapsia koska ihmiset viihdyttää itseään elektroniikalla. On myös kovasti painetta, millainen pitää olla että kelpaa parisuhteeseen (naisen virheettömän kaunis, miehen rikas) ja vanhemmuuden vaatimukset myös on kovat. Pitää omistautua lapsille ja osata ottaa kaikki huomioon, muuten viuhuu lasut. Toisaalta ihmisiltä on pudonneet ruusuiset linssit monessa asiassa; esimerkiksi naiset tietää, että suurin osa miehistä haluaisi olla moniavioisia, eikä tee mieli siten sitouttaa itseään sellaiseen.
Tulevaisuus näyttää myös paljon selkeämmin julmalta nyt kuin 20 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Joo mutta se on se murrosvaihe. Rimpuillaan irti vanhasta ja mennään kohti uutta. Vallassa on vielä vanhat patut jotka kohtelee nuoria naisia vanhoilla asenteilla. 20-30v sisällä tämä tulee muuttumaan radikaalisti.
Joko käy niin että naiset valloittaa työelämän täysin (ja miehet jää assistenteiksi) tai sitten voi käydä niinkin että haistatetaan pitkät koko työelämälle, joka ei tue ihmisen onnellsiuutta.
Mutta tässä hyvin näkee että 70-luvun luulot pois kasvatus tuotti vain ylisuorittajia joilla ei ole kontaktia omaan itseen.
Eli kaikki työ uudelleenjärjestellään siten, että se tukee ihmisten onnellisuutta? Olisi kiva kuulla visioita, että miten siis.
Arvon keski-ikäinen täti, ihmisten lapsettomuuteen voipi olla useampi syy kuin tämä yksi.
Nykyisin vapaaehtoisesti lapsettomia on enemmän, useampi uskaltaa myötää, että kokee lapsettomuuden mieleisemmäksi kuin perhe-elämän.
Iso osa valitsee lapsettomuuden kuitenkin olosuhteiden pakosta. Heillä voisi ollaa lapsitoiveita, mutta kun ei ole työtä eikä rahaa eikä terveyttä. Ennen kuin sitten onkin jo liian myöhäistä haaveilla lapsista. Heitä on aika paljon enemmän nyt kuin ennen. Moni jää siis tahattomasti vapaaehtoisesti lapsettomaksi ja moni vain tahattomasti lapsettomaksi.
Kenenkään ei ole nyt pakko alkaa toivomaan lasta elämäänsä jos ei sitä toivo. Siihenkin toki kehotetaan suunnasta jos toisesta, varmasti ärsyttää. Mutta koko syntyvyyden romahtaminen ei johdu siitä, että joukolla oltaisiin huomattu, että "lapset ei oo mun juttu, haluan elää enemmän itselleni". Ei vaan yhä useammalla ei ole resursseja toteuttaa sitä lapsihaavetta ja siksi siitä ei ehkä ikinä haaveillakaan.
Minusta olisi hyvä, että ihmisillä olisi enemmän resursseja mihin tahansa. Ettei mitään päätöksiä tarvitsisi tehdä sen perusteella, ettei resurssit riitä. Todennäköisesti syntyvyys nousisi kohtuullisesti/kestävälle tasolle ja kansa olisi keskimäärin onnellisempaa. Sitä ihmettä odotellessa.
T. Nuori äiti (ihan omasta tahdostani, en siksi, että synnytystalkoot)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttääkö ihan oikeasti siltä, että nykymaailma on mennyt parempaan suuntaan? Naiset voi pahemmin kuin koskaan ihan tilastojen mukaan.
Joo mutta se on se murrosvaihe. Rimpuillaan irti vanhasta ja mennään kohti uutta. Vallassa on vielä vanhat patut jotka kohtelee nuoria naisia vanhoilla asenteilla. 20-30v sisällä tämä tulee muuttumaan radikaalisti.
Joko käy niin että naiset valloittaa työelämän täysin (ja miehet jää assistenteiksi) tai sitten voi käydä niinkin että haistatetaan pitkät koko työelämälle, joka ei tue ihmisen onnellsiuutta.
Mutta tässä hyvin näkee että 70-luvun luulot pois kasvatus tuotti vain ylisuorittajia joilla ei ole kontaktia omaan itseen.
Eli kaikki työ uudelleenjärjestellään siten, että se tukee ihmisten onnellisuutta? Olisi kiva kuulla visioita, että miten siis.
No ei työnantaja/pääoma tahdo mitään helpotuksia antaa mutta jos nuorilla on elanto muuten (pappa betalar, sijotuksia, perintöä) niin saattavat ottaa ja marssia ulos työelämästä. Kun tarpeeksi moni tekee näin, vaikla 50 000 nuorta, työelämä joutuu reagoimaan. Joko nostamaan palkkoja, lisäämään joustoja jne.
Pakko on paras - ja ainoa - todellinen motovaattori
Ei nykynuoret alistu enää tähän samaan oravanpyörään mihin minä 45+. Eli orjana suoritat kehdosta hautaan ja mitään kivaa ei pllut itselle koskaan.
Ja ennenkuin kukaan ehtii viisastelemaan että sulla mitään tutkintoa ole: pahoittelut kirjoitusvirheistä, kännykän kanssa keikkuvassa veneessä, teksti ihan hirveää :)
T. Sama täti