Tulin tunnehuijatuksi, ehkä, nettideittailussa??!!
Ei nyt sentään rahasta ollu kyse, mutta lähdin todellakin liian tunteella mukaan yhteen juttuun, jota kesti viikkokausia. Ja nyt musta on alkanu tuntumaan, että tää ihminen onkin varatumpi, kun antoi aluksi ymmärtää ja oli jotain pelailua toi viestittely eikä ollu tarkoituskaan muuta kuin saada mut jollakin tavalla tunnekoukkuun... Ja saikin jollakin tasolla. Että ei ollu ees taustalla oikeaa halua tutustua, tavata jne vaan olikin jotain hiton jännityksen hakua tai itseluottamuksen kohennusta tms. Nyt oon ollu pari päivää hissukseen, kun alkoi epäilykset heräämään, monesta pikkujutusta yhteen kasattuna. Ei mitään yhtä suurta juttua, mutta sellainen kalvava epämääräinen fiilis. Onko näitä oikeesti, jotka vaan nauttii tällaisesta pelistä ja ovatkin perheellisiä tms eikä seksistä oo kyse? Hämärä juttu kaikenkaikkiaan.
Kommentit (24)
Ymmärrätkö, ettei se välttämättä ollut edes mies?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrätkö, ettei se välttämättä ollut edes mies?
No juu ymmärrän :) En tiedä mitä tässä tapahtui, mutta ois kyllä kiva jonkun kanssa jutella, kuka kokenu jonkun samanlaisen jutun. Ehkä se vaikuttaa, että mulla on aspergerpiirteitä aika tavalla?! Että olen liian luottavainen ja sosiaalisesti kehno, mikä sitten netissäkin vaikuttaa tuolla samalla tavalla. Kuitenkin nyt olen tajunnut asian, niin pystyn ehkä jatkossa fiksumpi olemaan. En nyt kuitenkaan täysin idiootti ole, vaikka siltä ehkä vaikutankin juttujeni perusteella.
Ap
No sinä ihastuit/rakastuit, siinä ei ole mitään väärää. Väärässä oli se vastapuoli jurpo. Ja joo, palstan kyynikoiden mielestä olet liian naiivi ja ehkä oletkin, mutta mielummin niin kuin tuo liiallinen kyynisyys.
Oikeammin: Mikä ei tapa, se vammauttaa