Kykeneekö haluton kumppani lisäämään halujaan, vai onko kyseessä korjaamaton yhteensopivuusongelma?
Tilanne on siis se, että meillä on seksiä liian harvoin minun makuuni, ja jos asia ei parane, suhde tulee päättymään tämän asian vuoksi. Toinen on vihdoin ymmärtänyt, että olen tosissani, ja lupaa tehdä jotakin sen eteen, että hän haluaisi enemmän seksiä.
Ongelma on se, etten tiedä, onko tämä oikein. Miksi toisen pitäisi haluta enemmän seksiä? On ihan yhtä ok haluta hyvin vähän seksiä kuin erittäin paljon seksiä. Hän haluaa epätoivoisesti pitää kiinni suhteestamme, mutta en halua seksiä, johon toinen kokee olevansa painostettu. Sellainen ei tunnu hyvältä.
Toisekseen en ole niinkään varma, miten halukkuutta voi edes lisätä. Mitään rohdot tuskin vaikuttavat. Kumppanillani on kertomansa mukaan ollut aina matala libido, josta on ollut hänelle hankaluuksia aikaisemmassa suhteessa. (Ei kyllä maininnut tästä mitään, kun aloimme tapailla.)
Mitä mieltä olette? Onko erolle realistisia vaihtoehtoja?
Kommentit (91)
Katso todistusaineistoa objektiivisesti. Onko sinulla todella syytä uskoa, että tällä kerralla asiat kyllä muuttuvat? Minusta et ainakaan sano mitään sellaista, minkä perusteella näin voisi olettaa.
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen riippuu ihan siitä millaista haluttomuus on. Onko se siis perinpohjaista haluttomuutta jossa halua ei esiinny oikein lainkaan eikä milloinkaan vai onko se halu vain hautautunut kaiken sen arjen kiireen alle.
Ensimmäisessä tapauksessa on hankala tehdä mitään mutta jälkimmäiselle taas voi sitten paljonkin. Varsinkin naisilla haluttomuudeksi kutsutaan usein jo sitä että naisen ei jo valmiiksi tee seksiä mieli silloin kun kumppani sattuu haluamaan. Tällöin sen kumppanin lähestyminen torjutaan ja sanotaan "ei minun nyt tee mieli". Itse en kuitenkaan pidä tätä varsinaisena haluttomuutena vaan vain sinä että silloin ei juuri huvita.
Tässä tilantessa voi kuitenkin sitä omaa "halukkuuttaan" helposti lisätä sillä että antaa sille toiselle mahdollisuuden vaikka ei heti niin paljon tekisikään valmiiksi mieli. Ei siis heti suhtaudu negatiivisesti vaan katsoo josko ne halut kuitenkin heräisivät kun sen toisen antaa niitä hetken herätellä. Toki jos ei sittenkää nappaa niin sitten lopetetaan mutta aika usein kun asiaan suhtautuu vain avoimin mielin ja ilman paineita eli ikäänkuin "haluaa haluta", se halu saattaa myös sieltä löytyä.
Ainakin meillä minä (siis nainen) en varsinaisesti aktiivisesti halua seksiä kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Jos olisimme vain sen varassa niin kyllä olisi tuo mies varmaan moneen kertaan jo ollut epätoivon partaalla. Kuitenkin reagoin varsin helposti mieheni lähestymisiin joten jos en torju häntä heti suoralta kädeltä vaikka oma mieli ei olisikaan heti niin viritetty, varmaan kolme kertaa neljästä se homma lähtee kyllä "lentoon" ja itsekin kyllä nautin suuresi sitten lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä karmaisevaa myös, jos kumppani "kiristää" seksillä... eli on pakko harrastaa seksiä tai suhde ei toimi. Todella ahdistavaa. Kyllä kai suhteessa nyt on muitakin ulottuvuuksia kuin seksi? Ainakin toivottavasti..
Koetko, että jos kerron toiselle, että seksin määrä ja laatu ei nykyisellään riitä minulle, se on "kiristämistä"? En nimittäin halua missään tapauksessa painostaa toista seksiin, jota hän ei halua, mutta samalla en halua teeskennellä, että seksin puute olisi okei. Minusta on tärkeää, että toinen tietää, mitkä nykyisen linjan seuraukset tulevat olemaan. AP
Jos sanot kumppanille jotain tuollaista, niin luultavasti hän tulkitsee sen niin että et rakasta häntä. Tai sitten tulkitsee, että et tarkoita mitä sanot ja yrität vain lapsellisella tavalla pelotella.
Melkoinen tulkinta. Noista lähtökohdista ei tietenkään voi seurata kuin ohipuhumista. Osaatko yhtään avata, mikä tuollaisen tulkinnan voisi aiheuttaa? Mikä saa jonkun kuulemaan esimerkiksi "haluan sinua ja tarvitsen enemmän seksiä kanssani ollakseni onnellinen tässä suhteessa" ja ajattelemaan "hän ei rakasta minua"? AP
No, jos joku sanoo, että hän on valmis jättämään minut jos ei saa minulta tarpeeksi seksiä, niin se kuulostaa siltä, että hän rakastaa seksiä enemmän kuin minua.
Seksi on osa rakkautta ja parisuhdetta. Puolison haluttomuus alkaa myös vaikuttamaan siltä, että hän ei rakasta eikä tunne mitään halua sinua kohtaan.
Mihin raja sitten vedetään? Jos haluan seksiä vain kerran kuukaudessa, niin tarkoittaako se, että en rakasta kumppaniani? Kukaan ei jaksa panna määräänsä enempää, vaikka rakastaisi kuinka paljon.
Ei ole olemassa oikeaa rajaa, koska ihmisten halukkuus on yksilöllistä. Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun toinen haluaisi useamman kerran viikossa ja toinen kerran kuussa. Varsinkin jos kaikki halukkaamman osapuolen aloitteet torjutaan.
Itse olen ennemmin kokonaan ilman kuin harrastan seksiä kerran kuussa.
NäinMeillä kirjoitti:
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen riippuu ihan siitä millaista haluttomuus on. Onko se siis perinpohjaista haluttomuutta jossa halua ei esiinny oikein lainkaan eikä milloinkaan vai onko se halu vain hautautunut kaiken sen arjen kiireen alle.
Ensimmäisessä tapauksessa on hankala tehdä mitään mutta jälkimmäiselle taas voi sitten paljonkin. Varsinkin naisilla haluttomuudeksi kutsutaan usein jo sitä että naisen ei jo valmiiksi tee seksiä mieli silloin kun kumppani sattuu haluamaan. Tällöin sen kumppanin lähestyminen torjutaan ja sanotaan "ei minun nyt tee mieli". Itse en kuitenkaan pidä tätä varsinaisena haluttomuutena vaan vain sinä että silloin ei juuri huvita.
Tässä tilantessa voi kuitenkin sitä omaa "halukkuuttaan" helposti lisätä sillä että antaa sille toiselle mahdollisuuden vaikka ei heti niin paljon tekisikään valmiiksi mieli. Ei siis heti suhtaudu negatiivisesti vaan katsoo josko ne halut kuitenkin heräisivät kun sen toisen antaa niitä hetken herätellä. Toki jos ei sittenkää nappaa niin sitten lopetetaan mutta aika usein kun asiaan suhtautuu vain avoimin mielin ja ilman paineita eli ikäänkuin "haluaa haluta", se halu saattaa myös sieltä löytyä.
Ainakin meillä minä (siis nainen) en varsinaisesti aktiivisesti halua seksiä kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Jos olisimme vain sen varassa niin kyllä olisi tuo mies varmaan moneen kertaan jo ollut epätoivon partaalla. Kuitenkin reagoin varsin helposti mieheni lähestymisiin joten jos en torju häntä heti suoralta kädeltä vaikka oma mieli ei olisikaan heti niin viritetty, varmaan kolme kertaa neljästä se homma lähtee kyllä "lentoon" ja itsekin kyllä nautin suuresi sitten lopulta.
Tämä kuulostaa myös resposniiviselta halulta, josta oli aikaisemmin ketjussa puhetta. Meidän tapauksessamme kumppani on nimenomaan sanonut, ettei halua minulta aloitteita. AP
Vierailija kirjoitti:
Seksi loppuu kuitenkin 90-vuotiaana viimeistään. Mitä väliä sillä on, jos olet seuraavat 60 vuotta ilman?
Näin jotkut tuntuvat tosiaan ajattelevan. Ja mikäs siinä, mutta itse en ajattele näin. AP
Sama tilanne, itse nainen ja haluaisin vähintään pari krt viikossa ja mies nykyään pari kertaa kuussa, koko ajan vähentyneet hänen halunsa. Muuten ihan unelmien mies niin en tiedä mitä vittua tässä pitäisi tehdä sitten, erota en missään nimessä haluaisi. Mahdollisuus seksin hankkimiseen muualta on miehen suostumuksella, mutta nautin vaan kaikista eniten seksistä oman miehen kanssa, muut ei jaksa oikein samalla lailla sytyttää. Tosi tosi ikävä tilanne. Mies on ollut kyllä aiemmissa suhteissaan halukas ja oli minunkin kanssani ensimmäisen n. vuoden, että en tiedä mitähän nyt sitten tapahtui. Tätä on jatkunut pari vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne, itse nainen ja haluaisin vähintään pari krt viikossa ja mies nykyään pari kertaa kuussa, koko ajan vähentyneet hänen halunsa. Muuten ihan unelmien mies niin en tiedä mitä vittua tässä pitäisi tehdä sitten, erota en missään nimessä haluaisi. Mahdollisuus seksin hankkimiseen muualta on miehen suostumuksella, mutta nautin vaan kaikista eniten seksistä oman miehen kanssa, muut ei jaksa oikein samalla lailla sytyttää. Tosi tosi ikävä tilanne. Mies on ollut kyllä aiemmissa suhteissaan halukas ja oli minunkin kanssani ensimmäisen n. vuoden, että en tiedä mitähän nyt sitten tapahtui. Tätä on jatkunut pari vuotta.
En tietenkään osaa antaa ratkaisua kysymykseen siitä, miten saisit harrastettua enemmän seksiä miehesi kanssa. Oma oloni helpottui todella paljon, kun tein itselleni selväksi, ettei seksitön parisuhde ole minulle vaihtoehto ja että seksittömyys todella tulee johtamaan eroon, vaikka ajatus erosta onkin hyvin epämiellyttävä. Päätöksen siirtäminen tunteilta ("En halua, ikävää, tuntuu pahalta") henkilökohtaisille arvoilleni ("Seksi on minulle parisuhteessa tärkeää") toi kyllä sisäistä rauhan tunnetta, ja asiaan on ollut paljon helpompi suhtaudua maltilla. AP
Meillä miehellä oli vatsa, selkä, pää kipeä, stressiä. Milloin mitäkin.
Lopulta kerroin, etten enää tee aloitetta. Hän tekee kun haluaa.
Meni puoli vuotta. Ei aloitetta.
Pari kk siitä vakava keskustelu.
Nyt asiat on järjestetty toisella lailla.
Hän ei halua seksiä kenenkään kanssa, minä haluan.
Vierailija kirjoitti:
NäinMeillä kirjoitti:
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen riippuu ihan siitä millaista haluttomuus on. Onko se siis perinpohjaista haluttomuutta jossa halua ei esiinny oikein lainkaan eikä milloinkaan vai onko se halu vain hautautunut kaiken sen arjen kiireen alle.
Ensimmäisessä tapauksessa on hankala tehdä mitään mutta jälkimmäiselle taas voi sitten paljonkin. Varsinkin naisilla haluttomuudeksi kutsutaan usein jo sitä että naisen ei jo valmiiksi tee seksiä mieli silloin kun kumppani sattuu haluamaan. Tällöin sen kumppanin lähestyminen torjutaan ja sanotaan "ei minun nyt tee mieli". Itse en kuitenkaan pidä tätä varsinaisena haluttomuutena vaan vain sinä että silloin ei juuri huvita.
Tässä tilantessa voi kuitenkin sitä omaa "halukkuuttaan" helposti lisätä sillä että antaa sille toiselle mahdollisuuden vaikka ei heti niin paljon tekisikään valmiiksi mieli. Ei siis heti suhtaudu negatiivisesti vaan katsoo josko ne halut kuitenkin heräisivät kun sen toisen antaa niitä hetken herätellä. Toki jos ei sittenkää nappaa niin sitten lopetetaan mutta aika usein kun asiaan suhtautuu vain avoimin mielin ja ilman paineita eli ikäänkuin "haluaa haluta", se halu saattaa myös sieltä löytyä.
Ainakin meillä minä (siis nainen) en varsinaisesti aktiivisesti halua seksiä kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Jos olisimme vain sen varassa niin kyllä olisi tuo mies varmaan moneen kertaan jo ollut epätoivon partaalla. Kuitenkin reagoin varsin helposti mieheni lähestymisiin joten jos en torju häntä heti suoralta kädeltä vaikka oma mieli ei olisikaan heti niin viritetty, varmaan kolme kertaa neljästä se homma lähtee kyllä "lentoon" ja itsekin kyllä nautin suuresi sitten lopulta.
Tämä kuulostaa myös resposniiviselta halulta, josta oli aikaisemmin ketjussa puhetta. Meidän tapauksessamme kumppani on nimenomaan sanonut, ettei halua minulta aloitteita. AP
Tuossakin tapauksessa on eroa siinä eikö hän ihan todella edes halua haluta, vai eikö pysty haluamaan vai esim. pelkääkö haluta? Eli miksi ei halua aloitteita sinulta.
Mies lääkäriin. Mittaa testosteroni tasot. Alhainen testo taso todellakin aiheuttaa haluttomuutta ja vaikuttaa muutenkin vireyteen. Hormoonikorvaus hoito päälle ja on ku eri mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NäinMeillä kirjoitti:
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen riippuu ihan siitä millaista haluttomuus on. Onko se siis perinpohjaista haluttomuutta jossa halua ei esiinny oikein lainkaan eikä milloinkaan vai onko se halu vain hautautunut kaiken sen arjen kiireen alle.
Ensimmäisessä tapauksessa on hankala tehdä mitään mutta jälkimmäiselle taas voi sitten paljonkin. Varsinkin naisilla haluttomuudeksi kutsutaan usein jo sitä että naisen ei jo valmiiksi tee seksiä mieli silloin kun kumppani sattuu haluamaan. Tällöin sen kumppanin lähestyminen torjutaan ja sanotaan "ei minun nyt tee mieli". Itse en kuitenkaan pidä tätä varsinaisena haluttomuutena vaan vain sinä että silloin ei juuri huvita.
Tässä tilantessa voi kuitenkin sitä omaa "halukkuuttaan" helposti lisätä sillä että antaa sille toiselle mahdollisuuden vaikka ei heti niin paljon tekisikään valmiiksi mieli. Ei siis heti suhtaudu negatiivisesti vaan katsoo josko ne halut kuitenkin heräisivät kun sen toisen antaa niitä hetken herätellä. Toki jos ei sittenkää nappaa niin sitten lopetetaan mutta aika usein kun asiaan suhtautuu vain avoimin mielin ja ilman paineita eli ikäänkuin "haluaa haluta", se halu saattaa myös sieltä löytyä.
Ainakin meillä minä (siis nainen) en varsinaisesti aktiivisesti halua seksiä kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Jos olisimme vain sen varassa niin kyllä olisi tuo mies varmaan moneen kertaan jo ollut epätoivon partaalla. Kuitenkin reagoin varsin helposti mieheni lähestymisiin joten jos en torju häntä heti suoralta kädeltä vaikka oma mieli ei olisikaan heti niin viritetty, varmaan kolme kertaa neljästä se homma lähtee kyllä "lentoon" ja itsekin kyllä nautin suuresi sitten lopulta.
Tämä kuulostaa myös resposniiviselta halulta, josta oli aikaisemmin ketjussa puhetta. Meidän tapauksessamme kumppani on nimenomaan sanonut, ettei halua minulta aloitteita. AP
Tuossakin tapauksessa on eroa siinä eikö hän ihan todella edes halua haluta, vai eikö pysty haluamaan vai esim. pelkääkö haluta? Eli miksi ei halua aloitteita sinulta.
Sanoo, että minun seksuaaliset haluni tuovat hänelle lisää stressiä, mikä vähentää hänen kiinnostustaan seksiin. Muistan, kun kerran tein ensimmäisen aloitteen seksiin kahden viikon tauon jälkeen ehdottomalla eroottista hierontaa, kumppanini puuskahti, että nyt häneltä ainakin menivät halut koko viikolta. AP
Meillä vähän sama ongelma, mutta ei tietoo mistä johtuu.. liikaa stressiä töitä yms?
Mies treenaa 5krt/vk kisatavoitteisesti, töitä joka päivä, joskus ylitöitä. Uniapnea ja häntä vaan väsyttää aina.
Pitäs varmaan käydä verikokeissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehellä oli vatsa, selkä, pää kipeä, stressiä. Milloin mitäkin.
Lopulta kerroin, etten enää tee aloitetta. Hän tekee kun haluaa.
Meni puoli vuotta. Ei aloitetta.
Pari kk siitä vakava keskustelu.
Nyt asiat on järjestetty toisella lailla.
Hän ei halua seksiä kenenkään kanssa, minä haluan.
Jos haluttoman odottaa tekevän aloitteen, saa odottaa kauan. Tilannehan on tuolloin haluttoman kannalta ihanteellinen, koska seksiä tai seksin uhkaa ei ole. AP
Ap on ilmeisesti suhteellisen nuori, eikä suhdekaan ole kestänyt kovin kauan, joten hänen tilanteessaan eroaisin. Tuossa tilanteessa ei edes kannattaa ulkoistaa seksiä pitämällä sivusuhdetta, koska ilmeisesti niitä muita tekijöitä, jotka sitoisivat yhteen (lapset, yhteinen omaisuus jne.) ei ole kovin paljon. Eli miksi jäädä suhteeseen, jossa yksi tärkeä tekijä eli seksi on lakannut toimimasta jo näin varhaisessa vaiheessa?
Vieläkö olet vaivojesi vanki?
Valituksesta päätellen KYLLÄ.
Nauran ja jatkan elämääni kun ihmiset valittavat asioista jotka voi ratkaista HETI ; mutta he valitsevat mielummin sen kiukuttelevan älykääpiön roolin.
Minä en usko matalaan libidoon enkä muihinkaan selityksiin. Ainut selitys on se, että joko kumppani on väärä tai sitten häneen on kyllästynyt (pysyvästi). Eli ei, asia ei ole korjattavissa, kun se on kerran haluttomuuden puolelle mennyt. Tai siis on korjattavissa, mutta eri (uuden) kumppanin kanssa.
Ei voi korjata kirjoitti:
Minä en usko matalaan libidoon enkä muihinkaan selityksiin. Ainut selitys on se, että joko kumppani on väärä tai sitten häneen on kyllästynyt (pysyvästi). Eli ei, asia ei ole korjattavissa, kun se on kerran haluttomuuden puolelle mennyt. Tai siis on korjattavissa, mutta eri (uuden) kumppanin kanssa.
Joillakin ihmisillä ei ole libidoa ollenkaan ja seksi tuntuu aktiviteettina todella vastenmieliseltä ihan kumppanista riippumatta. Joten en nyt sanoisi, että kyseessä on uskonasia. Toki väärä kumppani on myös hyvä selitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin haluttomuuden syy on lievä ylipaino, huono ruokavalio,puhelin kädessä sängyssä tai televisio päällä, liian kuuma kuulemma johon toki myös laihdutus auttaisi. Seksiä on ollut tämän vuoden aikana kerran. Viime vuonna oli useammin, mutta välissä oli 1-2 kuukautta. Olen tästä puhunut monen monta kertaa. Tai yrittänyt ottaa asiaa puheeksi. Syömisestä olemme puhuneet jo ylipäätään terveyden takia. Mies kyllä harrastaa joukkoulajia, mutta aina alkaa joku paikka pettää/sattua. Tämä on pään hakkaamista seinään. Mies ei ymmärrä miten se veroton olemus ja ei nyt jaksa vaikuttaa ihan kaikkeen. Lenkillä katselen usein pareja ja mietin, että tuo olisi kivaa.
Kaikenlainen toisen huoltajaksi ja life coachiksi ryhtyminen on sellaista, mistä ihan tarkoituksella kieltäydyn. Se tappaa seksuaalisen kiinnostuksen yhtä varmasti kuin kuukausia jatkuva torjutuksi tuleminenkin. Ihan ensimmäinen parisuhteeni lukiolaisena kaatui siihen, kun toinen muuttui ällöttäväksi perässä vedettäväksi kivireeksi, ja sen jälkeen päätin, etten tuota roolia ota. AP
Tuo torjutuksi tuleminen kyllä tappaa halut lopulta haluavaltakin sitä haluttua kohtaan ainakin.
Mieheni käytti pitkän aikaa masennuslääkkeitä, joista ei uskaltanut luopua vaikka elämäntilanne oli jo parantunut huomattavasti. Sivuvaikutuksena hänestä tuli lähes tunnekuollut ja haluton.
Vaikka pyysin yrittämään vähentämään lääkitystä, jotta elämänilokin palaisi niin ntä ei tuntunut parisuhteen tila kiinnostavan. Lopputuloksena tunnen, että olen antanut suhteelle enemmän kuin mieheni. Nyt kun olen uhannut lähteä on mies yrittänyt osoittaa "haluavansa". Hänen aloitteitaan on mahdotonta pitää aitona haluna, ne tuntuvat takertumiselta. Haluaisin tuntea itseni seksuaalisesti halutuksi naisena, en että olen vain tarpeellinen parisuhteen olemassa olon kannalta. Vaikea selittää.
Nykyään taidan vihata miestäni, olen vihainen, että hän ei anna minulle vastavuoroisesti sitä mitä tarvitsen, mutta pitää minusta silti lujasti kiinni. Luottamusbon mennyt, tunnen itseni hyväksikäytetyksi. Olen antanut suhteelle ja miehelle kaikkeni, muttei minun tarpeitani huomioida. "Runkkaa"...
Ehkäpä meillekin tulee ero, harmittaa kun niin epätoivoisesti olen yrittänyt. No, on tässä ollut puolensakin.
Niin ja itse en jäisi noin lyhyeen ja lapsettomaan suhteeseen käyttämään enempää aikaa suhteen korjaamiseen kuin sen rakentamiseen on ehditty käyttää. Tietenkin jos keksitte tilanteeseen hyvän ja toimivan, vaivansa arvoisen ratkaisun niin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä karmaisevaa myös, jos kumppani "kiristää" seksillä... eli on pakko harrastaa seksiä tai suhde ei toimi. Todella ahdistavaa. Kyllä kai suhteessa nyt on muitakin ulottuvuuksia kuin seksi? Ainakin toivottavasti..
Koetko, että jos kerron toiselle, että seksin määrä ja laatu ei nykyisellään riitä minulle, se on "kiristämistä"? En nimittäin halua missään tapauksessa painostaa toista seksiin, jota hän ei halua, mutta samalla en halua teeskennellä, että seksin puute olisi okei. Minusta on tärkeää, että toinen tietää, mitkä nykyisen linjan seuraukset tulevat olemaan. AP
Selvitä nyt kuitenkin vielä, johtuuko haluttomuus sinusta? Kaatuuko esim kaikki kotihommat tämän haluttoman niskaan? Tai jotakin muuta. Jos toinen ei suostu puhumaan niin keinot vähissä. Mun ex-mies oli täysin haluton. En tiedä miksi, ei edes ottanut eteen. Olisi pitänyt erota aiemmin. Nykyisessä suhteessa se haluton olen minä: mies ei osallistu perhe-elämään mitenkään, minun hyvinvointi tai mielihyvä on yksi lysti. Liukkaria ja jyystöä. Ei kiitos. Mies ihmettelee miksen anna mutta jos en nauti vaan päin vastoin koen kipua niin miksiköhän.
Seksi loppuu kuitenkin 90-vuotiaana viimeistään. Mitä väliä sillä on, jos olet seuraavat 60 vuotta ilman?