Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut eivät katso silmiin?
18.06.2019 |
Siis onko tämä joku suomalaisten juttu että silmiin katsominen on kauhean ahdistavaa ja jopa uhka? En siis tarkoita että kokoajan tapittaa silmiin, vaan että kaksi sekuntiakin on se ehdoton raja. Itse saatan vilkaista toista silmiin, mutta jotkut taas eivät ikinä katso, eivät vilkaisekaan. Antaa aika epävarman ja epäilyttävän kuvan toisesta.
Itselläni menee paremmin viesti perille kun toinen ei katso seiniä pitkin puhuessaan.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Tätä voisi tosiaan kysyä useimmilta kassaneideiltä, joiden pitäisi olla palveluammatissa jossa silmiinkatsominen kuuluu ikäänkuin asiaan. Ei muutakun korkeintaan vähän pikaisesti nostetaan katsetta sieltä kassakoneesta/hihhalta heipan kanssa ja aletaan latomaan tavaraa.
Minä saan palkkaa siitä, että rahastan tuotteet ja annan tarvittaessa kuitin. Jos se ei riitä, voit vaihtaa asiointipaikkaasi.
t. kassamyyjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katson (liiankin tiukasti?) silmiin kun kuuntelen toista osapuolta, sitten omalla puheenvuorolla katse harhailee. Mielenkiintoisia nämä.
Etäajassa parasta oli se, kun ei tarvinut edes yrittää katsoa ketään silmiin.
Vierailija kirjoitti:
Valehtelijat eivät koskaan katso silmiin!
Pötyä. Kyllä katsovat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkialla maailmassa suora katsekontakti ei ole hyvä asia. Esim. Indonesiassa etenkin itseään korkeammassa asemassa oleville puhuessa on kohteliaampaa välttää sitä. Kavereillekaan puhuessa ei kuulu koko ajan katsoa silmiin, vähän vain vilkaista välillä.
Katsekontakti maailmalla: https://www.thetravel.com/10-places-where-eye-contact-is-not-recommende…
Taitaa olla läntinen juttu koko katsekontaktivaatimus. Tietysti jossain Thaimaan turistikohteissa henkilökunta on sopeutunut käyttäytymään samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana en juuri koskaan katsonut toisia ihmisiä silmiin. En ainakaan yhtäjaksoisesti ja pitkään. Johtuen varmaan ujoudesta, sosiaalisesta kömpelyydestä ja peloista. Huono itsetunto ainakin on ollut aina taustalla.
Jollakin alitajuisella tavalla koen, että liian intensiivisesti toisen silmiin tuijottaminen on uhkaavaa käytöstä, joten myös siksi luonnostaan pyrkii välttelemään sitä, jottei toinen koe oloaan uhatuksi. On ilmeisesti jotakin perua esihistorialliselta ajalta. Joillakin tämä ominaisuus, tai tapa käyttäytyä, eli vältellä toisten silmiin katsomista liian pitkään, on edelleenkin ominaisuutena.
Tosin pari kertaa olen joutunut itselleni epämukavaan tilanteeseen, eli psykiatrin vastaanotolle arvioitavaksi. Joten syystäkin jouduin pakottamaan itseni toimimaan luonnottamalla tavalla, eli katsomaan ja tarkkailemaan mahdollisia vaaranmerkkejä, että en vain joutuisi tarkkailujaksolle. Kykenen suhteellisen hyvin lukemaan ihmisten kasvojen ilmeitä, jotta kykenisin vastaamaan itselleni mahdollisimman edullisella tavalla. Jotakin sentään on tullut opittua tässä elämässä ja ollut hyötyä eläinten hoitamisesta. En siis joutunut tarkkailujaksolle, enkä myöskään pakkohoitoon. Jotka todennäköisesti olleet tuolloin, niinä kahtena kertana taas edessä. Mutta mitään mukavaa se toisen silmiin tuijottaminen intensiivisesti, ilmeiden ja eleiden tarkkaileminen ei itsellenikään ollut. Vei erittäin paljon energioita ja voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En katso silmiin kuin kauniita naisia. Voi tuntua ahdistavalta, niin en kauaa viitsi kuitenkaan toljottaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ruennut omassa käytöksessäni huomaamaan tätä, että en kunnolla katso toisia silmiin. Esim. Kaupan kassalla tuijotan vain maksupäätteeseen, ostamiini tuotteisiin tai myyjän ojentamaan kuittiin, kuin tätä silmiin. Yritän tsempata, mutta ei ole helppoa.
Traumoja lapsuudessa, josta on jäänteenä puutteelliset sosiaaliset taidot, itsensä häpeäminen kaikissa tilanteissa ja hylätyksi tulemisen tunne, niin toisia on vaan todella hankalaa katsoa silmiin. Pitää peitellä omaa epävarmuutta kaikin tavoin.
N21
Sama täällä. Itselläni on myöskin taustalla vaikeita traumoja, jo lapsuudesta asti. Ja etenkin lapsena ja nuorena minulla oli todella huonot sosiaaliset kyvyt ja taidot. Joten minullakin on samanlainen tausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/onko-sinunkin-va…
Katsekontakti kuulemma kuluttaa kognitiivista kapasiteettia. Eli aivoja on vähemmän käytettävissä esim. ongelmanratkaisuun. Tämä kuulostaa uskottavalta, sillä itsekin koen, että on vaikea keskittyä muuhun (esim. sujuvaan keskusteluun), jos samalla katsoo toista silmiin ja tämä katsoo takaisin.
Mutta mistähän se johtuu, että katsekontakti sitten on niin kuluttavaa? Kun sehän on kuitenkin ainakin päällepäin vain pelkkää jonkin kohteen katsomista eikä sen kummallisempaa toimintaa? Vai kuuluuko siihen jotain tiedostamatonta toisen analysointia tms., joka sitä aivokapasiteettia vie? Tai tulee jotenkin ylitietoiseksi itsestään, kun huomaa toisen katseen?
Olet päätelmissäsi aivan oikeassa. Liian yhtäjaksoisesti ja intensiivisen pitkään toista silmiin katsominen kuluttaa jonkin verran aivokapasiteettia. Tosin toisen ilmeiden tulkitsemisessa siitä on hieman hyötyä. Jotta osaa tulkita toista, mikroilmeitä, ja toisen mahdollisia reaktioita ja tekemiä päätelmiä. Ennakoinnista on jonkin verran hyötyä, mikäli on itse kiipelissä.
En halua. Typerä tapa katsoa silmiin. Tämän vuoksi minun luullaan valehtelevan, joka ei ole totta. Jos haluaisin valehdella silloin tietenkin katsoisin kohdetta silmiin, koska olen älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole vaikeutta sinänsä katsoa silmiin, mutta jos katson pitkään miestä silmiin niin tulee aggressiivinen olo. Jos taas katson naista liian pitkään silmiin tulee eroottinen ja kiihottunut olo.
Eläin maailmassahan silmiin katsominen uroksilla on aggression merkki ja apinat naaraat kun haluavat uroksen astuvan heitä niin he tuijottavat urosta silmiin.
Kyllä välillä tekisi mieli astua esim. metrossa minua tapittavat hiehot ja miksei ensikotkin. T. "Lomittaja-ketjun" seminologi
Vierailija kirjoitti:
Olen ruennut omassa käytöksessäni huomaamaan tätä, että en kunnolla katso toisia silmiin. Esim. Kaupan kassalla tuijotan vain maksupäätteeseen, ostamiini tuotteisiin tai myyjän ojentamaan kuittiin, kuin tätä silmiin. Yritän tsempata, mutta ei ole helppoa.
Traumoja lapsuudessa, josta on jäänteenä puutteelliset sosiaaliset taidot, itsensä häpeäminen kaikissa tilanteissa ja hylätyksi tulemisen tunne, niin toisia on vaan todella hankalaa katsoa silmiin. Pitää peitellä omaa epävarmuutta kaikin tavoin.
N21
Hienosti analysoit käytöstäsi, olet fiksu nuori nainen. Hyvää vappua sinulle, silmiin katsoen tai ilman!
Alue: Aihe vapaa
Kaikkialla maailmassa suora katsekontakti ei ole hyvä asia. Esim. Indonesiassa etenkin itseään korkeammassa asemassa oleville puhuessa on kohteliaampaa välttää sitä. Kavereillekaan puhuessa ei kuulu koko ajan katsoa silmiin, vähän vain vilkaista välillä.