Miten ihmiset menee heti uuteen liittoon ja hankkii samantien lapsia?
Jukka Hilden? Karoliina Sallinen-Pentikäinen? Eikö aikuiset osaa miettiä asioitaan järkevästi? Monta rikkoutunutta ihmissuhdetta ja lapsia jokaisen kanssa? Mä olen kyllä tosi vanhanaikainen.
Kommentit (33)
Uusperheessä on mahdollista kasvaa ihan yhtä onnellisena ja jopa onnellisempana kuin ydinperheessä, jossa ollaan yhdessä vain lasten takia. Itse olen elänyt uusperheessä ja olin ja olen ihan onnellinen.
Olen myös itse eronnut ja lapseni käyvät vuoroviikoin omalla isällään. Meillä on exän kanssa hyvät välit ja sovimme kaikki lasten asiat yhdessä ja myös uusia kumppaneita kuunnellen ja kunnioittaen.
Me ollaan oltu yhdessä viisi vuotta. Ei ole yhteisiä lapia eikä sellaisia halutakaan. Naimisiin menemme kyllä tulevaisuudessa.
En ymmärrä tätä ketjua.
Onko joku kateellinen eksä nyt täällä elämöimässä vai mistä tämä vimmattu uusperheviha?
Itse elän yhä saman miehen kanssa, jonka kanssa aloin seurustella 1986 ja hankin lapset vuosituhannen alussa.
Mutta ehkä juuri siksi en hyväksy tämän ketjun yltiökielteisiä yleistyksiä.
Tuttavapiirissä on onnistuneita uusioperheitä ja yksi hajonnut uusioperhe. Ihan kuin on myös onnistuneita ydinperheitä ja hajonneita ydinperheitä.
Totta kai lapsille on parasta edetä maltilla ja niin, että uudesta kumppanista on mahdollisimman varma, niin ettei uusia hylkäämiskokemuksia tule turhan vuoksi.
Mutta ei aikuisilla ihmisillä nyt herranen aika ole mitään "lasten takia uhrautumisvelvoitettakaan"!!
Joksinen järkevä ihminen ymmärtää tämän. Ihmisillä on oikeus tavoitella onnellista parisuhdetta, ei tarvitse tuhlata omaa TAI LASTEN elämää onnettomassa parisuhteessa tai etäsuhteessa.
Jos lapset ovat eron sattuessa alle kouluikäisiä, ei se uusi kumppani varmasti suostu pitämään suhdetta jäissä toistakymmentä vuotta "kunnes lapset ovat muuttaneet kotoa". Enkä kyllä edes keksi syytä, miksi ihmeessä sillä tavalla pitäisi toimia. Lapset ehtivät hyvin tottua uuteen parisuhteeseen vuodessa tai parissa. Se riittää.
Paitsi ehkä katkeroituneen ja kateellisen eksän mielestä...
Minun mielestäni aikuisilla on kyllä lasten takia uhrautumusvelvollisuus. Lapsella on oikeus ja aikuisella velvollisuus. Ei toisinpäin.
Lapseni kaverin äidillä on lapsia neljän eri miehen kanssa. Aina ollut sama kuvio, huikea onni (äidillä), joka kestää max kaksi vuotta. Sitten pari kuukautta yksin, uusi prinssi ja raskaus. Lapset aika sekaisin, vanhin tyttö huolehtii paljon pikkusisaruksistaan. Ja onhan näillä miehilläkin aina ennestään lapsia. Uusi perheonni kukoistaa hetken, ja nainen on hetken ihan superäitiä kaikille, omille ja vieraille. Aika kamalaa katsoa edes sivusta.
Kerropa ap, miten seitsenkymppisenä tehdään niitä lapsia? Sitten kun olet viisastunut?
Luuletko että lapsia tulee vain pitkän harkinnan jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kaverin äidillä on lapsia neljän eri miehen kanssa. Aina ollut sama kuvio, huikea onni (äidillä), joka kestää max kaksi vuotta. Sitten pari kuukautta yksin, uusi prinssi ja raskaus. Lapset aika sekaisin, vanhin tyttö huolehtii paljon pikkusisaruksistaan. Ja onhan näillä miehilläkin aina ennestään lapsia. Uusi perheonni kukoistaa hetken, ja nainen on hetken ihan superäitiä kaikille, omille ja vieraille. Aika kamalaa katsoa edes sivusta.
No älä mulkoile sitten.
On valtavasti esimerkkejä siitä, miten ihan "hyvä perhe" on tuhoutunut. Iskä ampunut kaikki tai äippä ajanut päin rekkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kerropa ap, miten seitsenkymppisenä tehdään niitä lapsia? Sitten kun olet viisastunut?
Onpa kommentti. Sen ikäisenä ei enää perusteta uusperheitä. Miten typerä itse olet?
Käytännössä vähän pakko mulkoilla, kun aika lähellä asuvat. Aika paljon olisi voitettu, jos malttaisi seurustella edes pari vuotta ennen kuin alkaisi odottaa yhteistä lasta. Mutta kun ei.
Nuoli on Amorin viinistä kai.
Kun on niin ihastunut ja rakastunut + uskoo että siinä on jotain niin oikeaa.
Ja tietysti rakasteleminen on kivaa ja mukavaa.
Uusi yhteinen rakkauspakkaus lujittaa parisuhdetta.
Mitä käytännön etuja lapselle on yhteenmuutosta?
Vierailija kirjoitti:
Tätä toimintaa olen valitettavan läheltä seurannut. Siihen kuuluu näiden pariskuntien seuraavat lauseet ” kyllä lapset sopeutuvat”, ” en voi elää ilman häntä”, ”koska me vaan rakastetaan toisiamme niin paljon” , ” on edullisempaa ja järkevämpää asua vain yhdessä kodissa”.
Yhden kaverin lapset on ihan pihalla tästä elämästä, teini vetää kännejä ja alkanut tupakoida, keskimmäinen varastelee ja nuorimmalla alkanut ongelmia koulussa. Kaikki nämä alkaneet sen jälkeen kun uusperhekuvio vakiintui. Eikä yhtään nähdä mistä syyt lapsen käytökselle tulevat.. tai ei haluta nähdä.
Lisäksi mentiin yhteen miehen kanssa niin nopeasti ettei oikeastaan tiedetty minkälaista elämää se tulisi olemaan.
Mies kännää harvase viikonloppu ja vaimo ja lapset kärsivät- välillä ovat jopa evakossa tämän takia.
Mutta tästä kukkasista pidetään hyvin tiukasti kiinni, koska olisi noloa jälleen erota ja sanoa ettei Se rakkaus riittänytkään.
Juuri tuollaista olen niin paljon nähnyt ja kuullut. Lapset kärsivät aivan hirveästi muodossa tai toisessa. Jotkut lapset alkavat kännäämään ym kamalaa, koulu menee päin p,,,ttä ja toiset lapset menevät aluksi hiljaisesti kuoreensa, kunnes löytyvät tekemästä rikoksia ja ilkivaltaa. Tämä kaikki on alunalkaen vanhempien syytä jotka h,,,rasivat tai olivat väkivaltaisia tms.
Itse kanssa ihmetellyt, että miksi ihmeessä joka liittoon pitää niitä lapsia väkertää(?). Jokainen toki saa erota ja saa alkaa uuteen parisuhteeseen, mutta miksi ihmeessä tehdään se lapsi siihen uusperheeseen ihan samantein?
Itsellä ihan ydinperhe, eikä eroakaan näkyvissä, mutta sen tiedän, et jos ero joskus tulee niin sitten asutaan ihan lasten kanssa, niin kauan, kun lapset kotona ovat. Enkä todellakaan enää lisääntyisi kenenkään kanssa.