Perheellinen nainen, mitä miettisit jos joku nainen lähestyisi sua ja väittäisi seurustelevansa miehesi kanssa?!!
Siis kysyn että tekeekö jotkut tällaisia källejä kiusallaan vai onko "ei savua ilman tulta"?
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
ihan se olla niinkin, että tämän "kostaja" haluaa vain uskotella itsellensä kostaneensa, mutta oikeasti se ns. kosto ei ollut kummoinen. Siksi lisätietoja kostosta tai toisen naisen elämän seuraamisesta ei tipu.
Tääl on näköjään taas uusia viestejä, ihmeesti tää juttu jaksaa keskusteluttaa! Joku tuolla aiemmin kaipaili mua kommaamaan, kiitos kiinnostuksesta, mut siis mähän oon työssäkäyvä ihminen ja olen juuri vetänyt pitkän ja hikisen duunipäivän.
Jollain/joillain menee mun story aika lailla tunteisiin, eikä siinä mitään. Mä luulen samoin kuin joku muukin täällä, että keskusteluun osallistuu nyt tyyppejä tällaisen keissin molemmilta puolilta. Siitä tunteilu.
Mulla nää jutut ei enää mene ollenkaan tunteisiin, olen päässyt asioiden yli. Paljon auttaa se, että on itse onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen, niin kuin mä nykyisin. En vaihtaisi mitään, en edes niitä menneitä asioita. Enkä ole pitkiin aikoihin kelaillut enää mitään negoja tän jutun tiimoilta.
Ja sulle, jonka tekstiä tossa yllä lainasin, niin sä ihan itse päätät mihin uskot ja mihin et, ja teet myös omat johtopäätelmäsi. Sehän on vaan fiksua! Mut mä voin sanoo, etten avaa asiaa enempää siitä yksinkertaisesta syystä, että se olisi liian tunnistettava, hiukankin avattuna. Muuten voisin kertookin sen teille, sillä jutulla sinänsä olis ihan hyvät viihdearvot :D
Ei mulla oikeestaan oo tähän enää juuri mitään lisättävää. Mun tärkein pointti oli se, että tällainen juttu voi onnellisessa tapauksessa johtaa sellaiseen parisuhteen uudelleen asemointiin, että päästäänkin alkuperäistä parempaan tilanteeseen.
Tilanteeseen, jossa todella tunnetaan toisensa läpikotaisin, ollaan antauduttu sydän täysin paljaana ja haavoittuvana toisen arvioitavaksi, hyväksytty toinen kaikkine päivineen, myös satuttavine asioineen, annettu anteeksi, tajuttu että rakastetaan ihan mielettömästi ja valittu siksi toinen toisensa uudelleen, kaikista maailman ihmisistä. Kaikki tämä on mun kokemuksen perusteella täysin mahdollista ja se on tän tarinan opetus.
Sekä se, että karma voi kostaa, yllättävän ikävälläkin tavalla :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vosuilla menee tunteisiin! Inhottavaa että tuollaisella jutulla on onnellinen loppu eikä vosu päässytkään päämääräänsä, eli saanut miestä!
Ap, kaipaan rempseää tapaasi kommentoida, pidin siitä! Se oli muutenkin kiva tarina. Voisitko vielä jatkaa!
Kostotarinan kertoja, jolle ilmeisesti viestisi osoitat, ei ole ap. Tämä käy ilmi hänen ensimmäisestä viestistään, joka on kirjoitettu vastaukseksi ap:n esittämään kysymykseen. Tarinasta ei myöskään selviä, olisiko tämä toinen nainen edes halunnut ap:n miestä - voihan suhteesta petetylle puolisolle kertomisella olla muukin motiivi.
Kyllä hän olis halunnut, se oli soiton motiivi. Hän oli rakastunut, vaikka suhde oli kestänyt alle kuukauden. Tämä siis ap:lta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vosuilla menee tunteisiin! Inhottavaa että tuollaisella jutulla on onnellinen loppu eikä vosu päässytkään päämääräänsä, eli saanut miestä!
Ap, kaipaan rempseää tapaasi kommentoida, pidin siitä! Se oli muutenkin kiva tarina. Voisitko vielä jatkaa!
Kostotarinan kertoja, jolle ilmeisesti viestisi osoitat, ei ole ap. Tämä käy ilmi hänen ensimmäisestä viestistään, joka on kirjoitettu vastaukseksi ap:n esittämään kysymykseen. Tarinasta ei myöskään selviä, olisiko tämä toinen nainen edes halunnut ap:n miestä - voihan suhteesta petetylle puolisolle kertomisella olla muukin motiivi.
Kyllä hän olis halunnut, se oli soiton motiivi. Hän oli rakastunut, vaikka suhde oli kestänyt alle kuukauden. Tämä siis ap:lta.
Niin ja en tosiaan ole ap siinä mielessä että olisin tämän ketjun aloittunut!
No tietty ottaisin asiasta selvää.
Jatko olisi sitä, että selvitellään, onko tunteita jäljellä minuun.
Jos tunteita ei enää ole, ainoa ratkaisu on lähteä molemmilla omille teilleen.
Se on raskasta, mutta ihminen on luotu sellaiseksi, jotta hän selviää vastoinkäymisistä elämästään.
Kun vaikein on ohi, elämä voittaa, löytyy uusia ihmisiä, joille juuri sinä eronnut olet rakkain elämässä.
Näin se menee, sanoipa kuka tahansa, mitä tahansa.
Elämä kantaa - aina -.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vosuilla menee tunteisiin! Inhottavaa että tuollaisella jutulla on onnellinen loppu eikä vosu päässytkään päämääräänsä, eli saanut miestä!
Ap, kaipaan rempseää tapaasi kommentoida, pidin siitä! Se oli muutenkin kiva tarina. Voisitko vielä jatkaa!
Kostotarinan kertoja, jolle ilmeisesti viestisi osoitat, ei ole ap. Tämä käy ilmi hänen ensimmäisestä viestistään, joka on kirjoitettu vastaukseksi ap:n esittämään kysymykseen. Tarinasta ei myöskään selviä, olisiko tämä toinen nainen edes halunnut ap:n miestä - voihan suhteesta petetylle puolisolle kertomisella olla muukin motiivi.
Kyllä hän olis halunnut, se oli soiton motiivi. Hän oli rakastunut, vaikka suhde oli kestänyt alle kuukauden. Tämä siis ap:lta.
Kostotarinan kertoja ei edelleenkään ole ap....
Hyvät petetyt. Älkää jääkö roikkumaan suhteeseen, joissa toinen osapuoli on katsonut jonkun muun tärkeämmäksi, kuin oman puoliso.
Pettävät pettävät aina, elämänsä loppuun asti.
He pettävät myös sitä uutta,kumppaniaan..
Pettäjän perään ei kannata itkeskellä, sinulle sattui vaan pettäjä kumppani.
Elämää on eron jälkeenkin ja useimmille myös hyvää ja parempaa elämää, kuin aiemmin.
Ero ei ole elämänloppu, se on uuden elämän alku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä näköjään muutaman viestin verran vähän happamasti kommentoidaan mun eilen kertomaani juttua. Ei se haittaa, saa olla mielipiteitä :D Ymmärrän, että jos on vaikka itse ollut tuollainen toinen nainen ja on käynyt jotenkin ikävästi, niin ei osaa eläytyä mun näkökulmaani.
Anyway mun mielipide on että karma voi jotkut moraalittomat tekoset kostaa, ja niin sen pitääkin olla. Mulle tällaisen oikeudenmukaisen tapahtumakierron totetuminen oli todella terapeuttista! Ihmelääke suorastaan asiasta yli pääsemiseen. Vaikka kyllä mä jotenkin sitäkin toistakin naista ymmärrän, jokainen meistä tarvii ja etsii rakkautta ja mun mies on tosi hottis. Pää voi mennä sekaisin. Mutta silti karma voi kostaa. Ja nyt kosti. (Olen usein kelannut että oliskohan se nainen soittanut mulle jos olis tiennyt, miten käy :D Mut siis siitä mä näin jälkikäteen olen tosi kiitollinen, että soitti!!)
Mä pääsin sen ansiosta nopeasti vaikeiden tunteideni ylitse ja kykenin käsittelemään asiaa suht kiihkottomasti kaikin puolin. Käytiin todellakin miehen kanssa meidän suhde läpi juurta jaksaen, seurusteluajoista asti. Siinä tuli esiin paljon sellaista, jota emme olisi muuten tienneet, liittyen toistemme tunteisiin ja kaikkeen muuhunkin. Ei olla koskaan aikaisemmin avauduttu toisillemme henkisesti niin paljaina ja haavoittuvina. Ihalilin todella mun miehen sanottaa ajatuksiaan ja tunteitaan.
Noihin kahteen isoon asiaan meidän "uusi alku" perustui.
Vaikutat tosi itsekeskeiseltä - ikään kuin sinun käsityksesi "oikeudenmukaisuudesta" olisi ainoa oikea. Se, että ihmettelee tai jopa kritisoi toimintaasi, ei tarkoita, että olisi jotenkin "hapan" tai että olisi itse joskus ollut toinen nainen. Minä esimerkiksi olen itsekin tullut petetyksi, ja kuitenkin pidän ylimitoitettuja kostotoimia merkkinä henkisistä ongelmista. Ei se ole "karman lain toteutumista", että asiakseen suunnittelee ja toteuttaa koston: karma toimii itsestään.
Toinen nainen teki tosiaan virheen ottaessaan yhteyttä. Hän ei varmaankaan tullut ajatelleeksi, että toisessa päässä onkin henkisesti epävakaa henkilö. Hänellä saattoi olla jopa vilpitön tarkoitus varoittaa sinua petollisesta miehestä. Eihän voi tietää, onko hän tiennyt alusta asti miehen olevan varattu, eikä ylipäätään sitä, millainen taustatarina heidän kuviollaan oli.
Karma voi kuule kostaa monellakin tavalla, älä säkään omi "ainoata oikeata" karman määritelmää :D
Kyllä tuo nainen tiesi mun miehen olevan varattu, koska hän tiesi mutkin. Ollaan jubailtukin hänen kanssaan joskus kauan sitten ennen tuota keissiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihan se olla niinkin, että tämän "kostaja" haluaa vain uskotella itsellensä kostaneensa, mutta oikeasti se ns. kosto ei ollut kummoinen. Siksi lisätietoja kostosta tai toisen naisen elämän seuraamisesta ei tipu.
Tääl on näköjään taas uusia viestejä, ihmeesti tää juttu jaksaa keskusteluttaa! Joku tuolla aiemmin kaipaili mua kommaamaan, kiitos kiinnostuksesta, mut siis mähän oon työssäkäyvä ihminen ja olen juuri vetänyt pitkän ja hikisen duunipäivän.
Jollain/joillain menee mun story aika lailla tunteisiin, eikä siinä mitään. Mä luulen samoin kuin joku muukin täällä, että keskusteluun osallistuu nyt tyyppejä tällaisen keissin molemmilta puolilta. Siitä tunteilu.
Mulla nää jutut ei enää mene ollenkaan tunteisiin, olen päässyt asioiden yli. Paljon auttaa se, että on itse onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen, niin kuin mä nykyisin. En vaihtaisi mitään, en edes niitä menneitä asioita. Enkä ole pitkiin aikoihin kelaillut enää mitään negoja tän jutun tiimoilta.
Ja sulle, jonka tekstiä tossa yllä lainasin, niin sä ihan itse päätät mihin uskot ja mihin et, ja teet myös omat johtopäätelmäsi. Sehän on vaan fiksua! Mut mä voin sanoo, etten avaa asiaa enempää siitä yksinkertaisesta syystä, että se olisi liian tunnistettava, hiukankin avattuna. Muuten voisin kertookin sen teille, sillä jutulla sinänsä olis ihan hyvät viihdearvot :D
Ei mulla oikeestaan oo tähän enää juuri mitään lisättävää. Mun tärkein pointti oli se, että tällainen juttu voi onnellisessa tapauksessa johtaa sellaiseen parisuhteen uudelleen asemointiin, että päästäänkin alkuperäistä parempaan tilanteeseen.
Tilanteeseen, jossa todella tunnetaan toisensa läpikotaisin, ollaan antauduttu sydän täysin paljaana ja haavoittuvana toisen arvioitavaksi, hyväksytty toinen kaikkine päivineen, myös satuttavine asioineen, annettu anteeksi, tajuttu että rakastetaan ihan mielettömästi ja valittu siksi toinen toisensa uudelleen, kaikista maailman ihmisistä. Kaikki tämä on mun kokemuksen perusteella täysin mahdollista ja se on tän tarinan opetus.
Sekä se, että karma voi kostaa, yllättävän ikävälläkin tavalla :D :D
Yhteen kysymykseen, joka täällä vaivaa, et vastaa: mistä tiedät, että tämä toinen nainen vielä henkisesti kärsii?
Miten seuraat häntä ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Mä jäin miettimään tätä yhtä kostajatarta. Mistä hän tietää naisen henkisesti edelleen kärsivän miehen tempusta, mikä se olikaan? Onko vielä stalkkaamassa naista somessa, vaiko onko niin, että mies tuo uutisia naisesta?
Mä en itse asias ole somessa enkä tiedä onko se nainenkaan. Sellainen ei ole koskaan tullut puheeksi. Mutta mä tiedän asioista koska meillä on yhteisiä tuttuja. Eli pikkulinnut on mulle laulaneet.
Ajattelisin naisen olevan epätoivoinen :D ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihan se olla niinkin, että tämän "kostaja" haluaa vain uskotella itsellensä kostaneensa, mutta oikeasti se ns. kosto ei ollut kummoinen. Siksi lisätietoja kostosta tai toisen naisen elämän seuraamisesta ei tipu.
Tääl on näköjään taas uusia viestejä, ihmeesti tää juttu jaksaa keskusteluttaa! Joku tuolla aiemmin kaipaili mua kommaamaan, kiitos kiinnostuksesta, mut siis mähän oon työssäkäyvä ihminen ja olen juuri vetänyt pitkän ja hikisen duunipäivän.
Jollain/joillain menee mun story aika lailla tunteisiin, eikä siinä mitään. Mä luulen samoin kuin joku muukin täällä, että keskusteluun osallistuu nyt tyyppejä tällaisen keissin molemmilta puolilta. Siitä tunteilu.
Mulla nää jutut ei enää mene ollenkaan tunteisiin, olen päässyt asioiden yli. Paljon auttaa se, että on itse onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen, niin kuin mä nykyisin. En vaihtaisi mitään, en edes niitä menneitä asioita. Enkä ole pitkiin aikoihin kelaillut enää mitään negoja tän jutun tiimoilta.
Ja sulle, jonka tekstiä tossa yllä lainasin, niin sä ihan itse päätät mihin uskot ja mihin et, ja teet myös omat johtopäätelmäsi. Sehän on vaan fiksua! Mut mä voin sanoo, etten avaa asiaa enempää siitä yksinkertaisesta syystä, että se olisi liian tunnistettava, hiukankin avattuna. Muuten voisin kertookin sen teille, sillä jutulla sinänsä olis ihan hyvät viihdearvot :D
Ei mulla oikeestaan oo tähän enää juuri mitään lisättävää. Mun tärkein pointti oli se, että tällainen juttu voi onnellisessa tapauksessa johtaa sellaiseen parisuhteen uudelleen asemointiin, että päästäänkin alkuperäistä parempaan tilanteeseen.
Tilanteeseen, jossa todella tunnetaan toisensa läpikotaisin, ollaan antauduttu sydän täysin paljaana ja haavoittuvana toisen arvioitavaksi, hyväksytty toinen kaikkine päivineen, myös satuttavine asioineen, annettu anteeksi, tajuttu että rakastetaan ihan mielettömästi ja valittu siksi toinen toisensa uudelleen, kaikista maailman ihmisistä. Kaikki tämä on mun kokemuksen perusteella täysin mahdollista ja se on tän tarinan opetus.
Sekä se, että karma voi kostaa, yllättävän ikävälläkin tavalla :D :D
Yhteen kysymykseen, joka täällä vaivaa, et vastaa: mistä tiedät, että tämä toinen nainen vielä henkisesti kärsii?
Miten seuraat häntä ja miksi?
Just vastasin, käyn näitä vasta nyt vähän viiveellä läpi :D
Elättekö sen naisen kanssa samoissa ympyröissä eli näettekö toisianne koskaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihan se olla niinkin, että tämän "kostaja" haluaa vain uskotella itsellensä kostaneensa, mutta oikeasti se ns. kosto ei ollut kummoinen. Siksi lisätietoja kostosta tai toisen naisen elämän seuraamisesta ei tipu.
Tääl on näköjään taas uusia viestejä, ihmeesti tää juttu jaksaa keskusteluttaa! Joku tuolla aiemmin kaipaili mua kommaamaan, kiitos kiinnostuksesta, mut siis mähän oon työssäkäyvä ihminen ja olen juuri vetänyt pitkän ja hikisen duunipäivän.
Jollain/joillain menee mun story aika lailla tunteisiin, eikä siinä mitään. Mä luulen samoin kuin joku muukin täällä, että keskusteluun osallistuu nyt tyyppejä tällaisen keissin molemmilta puolilta. Siitä tunteilu.
Mulla nää jutut ei enää mene ollenkaan tunteisiin, olen päässyt asioiden yli. Paljon auttaa se, että on itse onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen, niin kuin mä nykyisin. En vaihtaisi mitään, en edes niitä menneitä asioita. Enkä ole pitkiin aikoihin kelaillut enää mitään negoja tän jutun tiimoilta.
Ja sulle, jonka tekstiä tossa yllä lainasin, niin sä ihan itse päätät mihin uskot ja mihin et, ja teet myös omat johtopäätelmäsi. Sehän on vaan fiksua! Mut mä voin sanoo, etten avaa asiaa enempää siitä yksinkertaisesta syystä, että se olisi liian tunnistettava, hiukankin avattuna. Muuten voisin kertookin sen teille, sillä jutulla sinänsä olis ihan hyvät viihdearvot :D
Ei mulla oikeestaan oo tähän enää juuri mitään lisättävää. Mun tärkein pointti oli se, että tällainen juttu voi onnellisessa tapauksessa johtaa sellaiseen parisuhteen uudelleen asemointiin, että päästäänkin alkuperäistä parempaan tilanteeseen.
Tilanteeseen, jossa todella tunnetaan toisensa läpikotaisin, ollaan antauduttu sydän täysin paljaana ja haavoittuvana toisen arvioitavaksi, hyväksytty toinen kaikkine päivineen, myös satuttavine asioineen, annettu anteeksi, tajuttu että rakastetaan ihan mielettömästi ja valittu siksi toinen toisensa uudelleen, kaikista maailman ihmisistä. Kaikki tämä on mun kokemuksen perusteella täysin mahdollista ja se on tän tarinan opetus.
Sekä se, että karma voi kostaa, yllättävän ikävälläkin tavalla :D :D
Se, että tietoisesti vahingoittaa jotain, jonka kokee toimineen väärin, ei ole karmaa. Karma ei tässä tarinassa kostanut, sinä kostit. Samoin se, että tuomitsee oikeuden ottamisen omiin käsiin ja toisen tietoisen vahingoittamisen motiivina kosto, ei tarkoita, että aihe "meni tunteisiin".
Oikeustajua tässä on tunteiden sijaan koeteltu. Jos katsoo oikeudekseen itse määrittelemällään tavalla kostaa kaikille, joiden kokee kohdelleen väärin, on valmis tekemään näin muissakin yhteyksissä. Kaikilla ei ole kostofantasioita, ja niistä, joilla on, harva niitä toteuttaa. Esimerkiksi työkaverina kaltaisesi ihminen, jolta nämä rajat puuttuvat, olisi haastava.
Vierailija kirjoitti:
Elättekö sen naisen kanssa samoissa ympyröissä eli näettekö toisianne koskaan?
Vastasi, että on yhteisiä tuttuja. Epäilen, että ovat pieneltä paikkakunnalta, mutta tämä on sitten sivullisen spekulaatiota, eikä KarmaKostajan faktaa.
Vierailija kirjoitti:
Elättekö sen naisen kanssa samoissa ympyröissä eli näettekö toisianne koskaan?
Tää kyssäri on vissiin osoitettu mulle? Mut juu, ei nähdä toisiamme missään, eikä eletä samoissa ympyröissä. Joskus aina joku tyyppi katsoo aiheelliseksi kertoo hänestä jotain mulle, kun tietää tästä keissistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jäin miettimään tätä yhtä kostajatarta. Mistä hän tietää naisen henkisesti edelleen kärsivän miehen tempusta, mikä se olikaan? Onko vielä stalkkaamassa naista somessa, vaiko onko niin, että mies tuo uutisia naisesta?
Mä en itse asias ole somessa enkä tiedä onko se nainenkaan. Sellainen ei ole koskaan tullut puheeksi. Mutta mä tiedän asioista koska meillä on yhteisiä tuttuja. Eli pikkulinnut on mulle laulaneet.
Siis miehesi on syönyt tutusta seurasta, jonne sulla on juoruvälit. Nice.
Kuule, nyt sanoisin suoraan, että älä ainakaan miestäsi usko. Ne kaikki tietää asioita, joita sinä et. Sulle on kerrottu nyt tää tarina karman kostosta.
Tuskin totta ja koko porukka edelleen nauraa sun voimafantasioita.
Ensireaktio:
Onko tämä joku huono vitsi?
Onko tuo nainen hullu?
Onko tuo nainen ymmärtänyt jotain väärin?
Jos olisi totta:
Luotan mieheeni niin paljon, että perusluottamukseni horjuisi vakavasti, ehkä jopa murenisi. Joutuisin syvään mustaan kuiluun. En tiedä pääsisinkö ylös. Olisi vaikea enää täysillä rakastaa.
Olisin vihainen heille molemmille, mutta enemmän miehelleni. Ensin varmaan olisin heikko ja miettisin, että vielä tästä saadaan avioliitto kuntoon kun vaan tehdään töitä. Sitten tajuaisin tosi asiat, pakkaisin tavarat ja muuttaisin omaan osoitteeseen. Lähtisin yksin Lappiin miettimään elämää.
Mies saisi hoitaa eropaperit ja muut sotkut. Saisi myös selittää asian lapsille. Jättäisin lapset isälle siksi aikaa, että saisin pääni selväksi. (Paitsi jos olisi pieni vauva.)
Vai ei toiselle naiselle saisi olla vihainen. Kaverini paneskeli avokkini kanssa. Totta hel*'tissä olin vihainen kaverille. Ja ei, hän ei kertonut minulle hyvän hyvyyttään. Toinen kaveri kertoi, että tämä oli sanonut, että kerron kyllä XXX.lle, että sen mies on pettänyt sitä minun kanssa. Ihan vain siksi, kun niin vituttaa, kun se ei jättänytkään xxx.ää minun takia. Niin meneepä niilläkin ainakin suhde rikki, ei saa XXXx.kään sitä miestä.
Että se siitä toisten naisten hyvyydestä ja viattomuudesta. Joten en ymmärtänyt ja kaveruus loppui siihen ja en ole sen jälkeen enää sietänyt tätä naista silmissäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä näköjään muutaman viestin verran vähän happamasti kommentoidaan mun eilen kertomaani juttua. Ei se haittaa, saa olla mielipiteitä :D Ymmärrän, että jos on vaikka itse ollut tuollainen toinen nainen ja on käynyt jotenkin ikävästi, niin ei osaa eläytyä mun näkökulmaani.
Anyway mun mielipide on että karma voi jotkut moraalittomat tekoset kostaa, ja niin sen pitääkin olla. Mulle tällaisen oikeudenmukaisen tapahtumakierron totetuminen oli todella terapeuttista! Ihmelääke suorastaan asiasta yli pääsemiseen. Vaikka kyllä mä jotenkin sitäkin toistakin naista ymmärrän, jokainen meistä tarvii ja etsii rakkautta ja mun mies on tosi hottis. Pää voi mennä sekaisin. Mutta silti karma voi kostaa. Ja nyt kosti. (Olen usein kelannut että oliskohan se nainen soittanut mulle jos olis tiennyt, miten käy :D Mut siis siitä mä näin jälkikäteen olen tosi kiitollinen, että soitti!!)
Mä pääsin sen ansiosta nopeasti vaikeiden tunteideni ylitse ja kykenin käsittelemään asiaa suht kiihkottomasti kaikin puolin. Käytiin todellakin miehen kanssa meidän suhde läpi juurta jaksaen, seurusteluajoista asti. Siinä tuli esiin paljon sellaista, jota emme olisi muuten tienneet, liittyen toistemme tunteisiin ja kaikkeen muuhunkin. Ei olla koskaan aikaisemmin avauduttu toisillemme henkisesti niin paljaina ja haavoittuvina. Ihalilin todella mun miehen sanottaa ajatuksiaan ja tunteitaan.
Noihin kahteen isoon asiaan meidän "uusi alku" perustui.
Vaikutat tosi itsekeskeiseltä - ikään kuin sinun käsityksesi "oikeudenmukaisuudesta" olisi ainoa oikea. Se, että ihmettelee tai jopa kritisoi toimintaasi, ei tarkoita, että olisi jotenkin "hapan" tai että olisi itse joskus ollut toinen nainen. Minä esimerkiksi olen itsekin tullut petetyksi, ja kuitenkin pidän ylimitoitettuja kostotoimia merkkinä henkisistä ongelmista. Ei se ole "karman lain toteutumista", että asiakseen suunnittelee ja toteuttaa koston: karma toimii itsestään.
Toinen nainen teki tosiaan virheen ottaessaan yhteyttä. Hän ei varmaankaan tullut ajatelleeksi, että toisessa päässä onkin henkisesti epävakaa henkilö. Hänellä saattoi olla jopa vilpitön tarkoitus varoittaa sinua petollisesta miehestä. Eihän voi tietää, onko hän tiennyt alusta asti miehen olevan varattu, eikä ylipäätään sitä, millainen taustatarina heidän kuviollaan oli.
Karma voi kuule kostaa monellakin tavalla, älä säkään omi "ainoata oikeata" karman määritelmää :D
Kyllä tuo nainen tiesi mun miehen olevan varattu, koska hän tiesi mutkin. Ollaan jubailtukin hänen kanssaan joskus kauan sitten ennen tuota keissiä.
Ei ole karma-käsitteen omimista osoittaa, mitä se nyt ei ainakaan tarkoita. Karma määritellään hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa eri tavoin, mutta itse suunnittelemastaan kostosta sitä ei kyllä voi käyttää. Minusta tapasi puhua karmasta kuulostaa lähinnä joltain defenssiltä: onhan helpompi vedota karmaan kuin sanoa, että minä henkilökohtaisesti päätin suunnitella ja toteuttaa tällaisen teon.
Tännehän rupesi kirjoittamaan joku hjuumorimmeinen 😂 "viisaat naiset", "hyvä mies", "kiva liitto", "satunnainen ihastuminen".