Miksi nykyään paheksutaan suurperheitä?

Pakkohan passiivisagressivisuus on johonkin kohdistaa.

Minua ei kiinnosta vanhempien jaksaminen, itse he ovat suurperheen valinneet itselleen. Minua säälittää ne lapset, jotka saavat todella vähän aikaa vanhemmiltaan, joiden on hoidettava pienempiä sisaruksia ja tehtävä suurperheen kotitöitä niin, että päivässä ei meinaa tunnit riittää. Ymmärrän, että lastenkin on syytä osallistua kotitöihin mutta kun suurperheessä niitä kotitöitä on melkoisesti, on epäreilua, että lapset tekevät niitä kotitöitä tuntitolkulla joka päivä. Esim. lapseni kaverilla oli maanantaisin pyykkipäivä, tiistaisin ja keskiviikkoisin kokkauspäivä, torstaina harrastuspäivä ja perjantaina siivouspäivä. Eikä kyse ollut mistään puolen tunnin kotityöstä vaan koko talon siivoamisesta tai koko perheen pyykkien viikkaamista, silittämistä ja pesemistä koko illan.

Miksi ei saisi olla huolissaan kanssaihmisten jaksamisesta, jos siihen on aihetta? Minusta sellainen on vain tervettä toisista välittämistä ja kykyä ajatella muitakin kuin itseään. Ei siinä mitään paheksuntaa ole.

Mistä lähtien yli 2 lasta on ollut suurperhe? Minulla on kolme sisarusta enkä todellakaan koe kasvaneeni suurperheessä. 

Lasken minuutteja sille, että tänne tulee joku ilmastovouhottaja kertomaan, millainen ilmastokatastrofi jokainen lapsi on :D

Vierailija kirjoitti:

Minua ei kiinnosta vanhempien jaksaminen, itse he ovat suurperheen valinneet itselleen. Minua säälittää ne lapset, jotka saavat todella vähän aikaa vanhemmiltaan, joiden on hoidettava pienempiä sisaruksia ja tehtävä suurperheen kotitöitä niin, että päivässä ei meinaa tunnit riittää. Ymmärrän, että lastenkin on syytä osallistua kotitöihin mutta kun suurperheessä niitä kotitöitä on melkoisesti, on epäreilua, että lapset tekevät niitä kotitöitä tuntitolkulla joka päivä. Esim. lapseni kaverilla oli maanantaisin pyykkipäivä, tiistaisin ja keskiviikkoisin kokkauspäivä, torstaina harrastuspäivä ja perjantaina siivouspäivä. Eikä kyse ollut mistään puolen tunnin kotityöstä vaan koko talon siivoamisesta tai koko perheen pyykkien viikkaamista, silittämistä ja pesemistä koko illan.

Ei sitä ole niin paljoa kuin lyhyellä matematiikalla luulisi. Jos kahdelle ihmiselle tekee ruokaa kahdessa tunnissa niin vastaavat annokset kahdeksalle eivät vie kahdeksaa tuntia.

Siksi kun paljon lapsia tekevät on yleensä m*muperheitä tai perheitä, joilla uskonnolliset syyt.

En yhtään ihmettele paheksuntaa silloin kun perhe elää yhteiskunnan tukien varassa. Lapsia tulee vaan lisää, mutta niistä huolehtiminen ei huvita. Ollaan vaan kuin ellun kanat.

Vierailija kirjoitti:

Lasken minuutteja sille, että tänne tulee joku ilmastovouhottaja kertomaan, millainen ilmastokatastrofi jokainen lapsi on :D

Ne on. Oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien yli 2 lasta on ollut suurperhe? Minulla on kolme sisarusta enkä todellakaan koe kasvaneeni suurperheessä. 

Virallisissa tilastoissa yli 2 lasta on suurperhe oli se sitten 3 tai 13.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei saisi olla huolissaan kanssaihmisten jaksamisesta, jos siihen on aihetta? Minusta sellainen on vain tervettä toisista välittämistä ja kykyä ajatella muitakin kuin itseään. Ei siinä mitään paheksuntaa ole.

Pelkän lapsiluvun ei pitäisi olla aihe.

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele paheksuntaa silloin kun perhe elää yhteiskunnan tukien varassa. Lapsia tulee vaan lisää, mutta niistä huolehtiminen ei huvita. Ollaan vaan kuin ellun kanat.

Yhteiskunta arvostaa laiskottelua tukien varassa enemmän kuin työntekoa, joten en näe syytä mennä töihin verotettavaksi.

Joskus hesarissa oli juttu lessuperheestä, jotain 10 lasta, silloin mun olisi tehnyt mieli itkeä kun katsoin sitä perhekuvaa. Olen itse ollut yksi näkymätön lapsi suurperheessä, niin vääjäämättä käy, ei kenenkään energia riitä huolehtimaan muusta kuin perustarpeista. Pari kolme lasta ei ole suurperhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasken minuutteja sille, että tänne tulee joku ilmastovouhottaja kertomaan, millainen ilmastokatastrofi jokainen lapsi on :D

Ne on. Oikeasti.

Katastrofaalinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on vain valhe jolla massoja kontrolloidaan.

En ole tulkinnut puhetta vanhempien jaksamisesta (pienemmässä tai suuremmassa perheessä) paheksumiseksi.

Sen sijaan ekologisista syistä joskus kuulee paheksuttavan useamman lapsen hankkimista, samoin siitä, jos vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsikatraastaan taloudellisesti tai muuten.

Ja joo, olen itsekin nelilapsisesta perheestä enkä ole koskaan ajatellut että perheeni on suurperhe, mutta kai sitä nykyään sellaisena pidetään. Isovanhemmistani kolme oli 6-12-lapsisista perheistä, sitä kokoluokkaa pidän suurperheenä.

Kyllä suurperheitä on paheksuttu jo aika pitkään. Itse synnyin 50 vuotta sitten perheen kolmantena lapsena, ja äitini on kertonut, että hän sai paheksuvia katseita osakseen jo silloin. Olisi kuulema ollut hyväksyttävämpää tehdä kolmas lapsi, jos esikoinen ja toinen olisivat olleet samaa sukupuolta. Mutta kun olivat tyttö ja poika, ei missään tapauksessa olisi pitänyt enää kolmatta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele paheksuntaa silloin kun perhe elää yhteiskunnan tukien varassa. Lapsia tulee vaan lisää, mutta niistä huolehtiminen ei huvita. Ollaan vaan kuin ellun kanat.

Suomessa on enemmän työttömiä kuin avoimia työpaikkoja, joten on väistämätöntä, että osa väestöstä on työttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei kiinnosta vanhempien jaksaminen, itse he ovat suurperheen valinneet itselleen. Minua säälittää ne lapset, jotka saavat todella vähän aikaa vanhemmiltaan, joiden on hoidettava pienempiä sisaruksia ja tehtävä suurperheen kotitöitä niin, että päivässä ei meinaa tunnit riittää. Ymmärrän, että lastenkin on syytä osallistua kotitöihin mutta kun suurperheessä niitä kotitöitä on melkoisesti, on epäreilua, että lapset tekevät niitä kotitöitä tuntitolkulla joka päivä. Esim. lapseni kaverilla oli maanantaisin pyykkipäivä, tiistaisin ja keskiviikkoisin kokkauspäivä, torstaina harrastuspäivä ja perjantaina siivouspäivä. Eikä kyse ollut mistään puolen tunnin kotityöstä vaan koko talon siivoamisesta tai koko perheen pyykkien viikkaamista, silittämistä ja pesemistä koko illan.

Suurperheitäkin on niin monenlaisia. Esimerkiksi meillä on viisi lasta (neljään kyllä tähdättiin, mutta ikä kai alkoi painaa ja tuli tuplat :D) ja kaikki lapset saavat yksilökohtaista huomiota, harrastaa mitä haluavat ja taloudenhoidossa auttaa siivooja. Vaikka siivoojaan ei olisi varaa, on mielestäni aivan normaalia edellyttää lasten osallistuvan kotitöihin ikätasonsa mukaan.

Tietenkin on hirveää jos 12 lapsisen perheen vanhimmasta tyttärestä tehdään ilmainen piika. Se on kuitenkin hyvin ahdasmielinen kuva suurperheistä, ei se ole enää tätä päivää vaikka varmasti sitä vielä tapahtuu.

Normaalissa isossa perheessä lapsi ei jää paitsi mistään mitä pienempi perhekoko tarjoaisi. Joissain perheissä sisarusten välillä on kinaa, joissain rakkautta, joissain perheissä ainokainen on yksinäinen, joissain hän saa olla kaiken keskipiste. Jotkut lisääntyvät holtittomasti jokin pakkomielteinen lapsiluku mielessään, jotkut pohtivat joka kerta huolellisesti kuinka resurssit riittävät aiemmista ja seuraavasta lapsista huolehtimiseen.

Nykyään ei ole hirveän paljon suurperheitä, ei ainakaan täällä pk-seudulla. Sen vuoksi enemmistön mielikuvat suurperheistä ovat jotain mummon kertomia pula-aikamielikuvia tai mediassa esiteltyjä usein epäonnisia uusperhesotkuja. Tiedoksenne: vaikka omassa naapurustossanne ei olisi suurperhettä nähty, ovat suurperheetkin tulleet 2019-luvulle. Suurperheet eivät ole välttämättä niitä pula-ajan suurperheitä tai median esittelemiä uusperheitä. Suurperheitä on hirveän monenlaisia, jopa ihan hyviä ja onnellisia perheitä, joita ei ole syytä sääliä tai kauhistella.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä suurperheitä on paheksuttu jo aika pitkään. Itse synnyin 50 vuotta sitten perheen kolmantena lapsena, ja äitini on kertonut, että hän sai paheksuvia katseita osakseen jo silloin. Olisi kuulema ollut hyväksyttävämpää tehdä kolmas lapsi, jos esikoinen ja toinen olisivat olleet samaa sukupuolta. Mutta kun olivat tyttö ja poika, ei missään tapauksessa olisi pitänyt enää kolmatta tehdä.

Silloinhan idea oli, että on häpeällistä jos ei kykene seksistä pidättäytymiseen.

Muutenkin on maapallolla liikaa populaatiota. En ajattele hiilijalanjälkeä vaan sitä, milloin maapallon sietokyky ylittyy.