Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti lapseton! Mikä on syysi olla haluamatta lapsia?
Kommentit (114)
Koska olen nainen. Voisin harkita jos voisin hoitaa homman kuten mies; eli ei tarvitse kärsiä avuttomana kidutuksenkaltaisessa tilanteessa kun kehoni herkimpiä osia revitään ja pahimmillaan silvotaan, ei tarvitse kärsiä venymistä, arvista tai yhtään mistään sörkkimisestä, ronkkimisesta, tarkkailusta tai minkään valtakunnan fyysisestä epämukavuudesta ja pois pääsisi aina suht. helpolla (verrattain) jos homma ei natsaa ja ei saisi edes kovin kummoista paheksuntaakaan hylkäämällä jälkikasvunsa.
Naisena... Ei todellakaan sen arvoinen riski. Todennäköisimmin tuosta ei edes kostuisi mitään, vaan elämänlaatu vain huononisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesin jo lapsena sen, että en halua koskaan äidiksi. Se päätös pitää vieläkin. Haluan olla vapaa nyt ja aina. N40
Vierailija kirjoitti:
Koska olen nainen. Voisin harkita jos voisin hoitaa homman kuten mies; eli ei tarvitse kärsiä avuttomana kidutuksenkaltaisessa tilanteessa kun kehoni herkimpiä osia revitään ja pahimmillaan silvotaan, ei tarvitse kärsiä venymistä, arvista tai yhtään mistään sörkkimisestä, ronkkimisesta, tarkkailusta tai minkään valtakunnan fyysisestä epämukavuudesta ja pois pääsisi aina suht. helpolla (verrattain) jos homma ei natsaa ja ei saisi edes kovin kummoista paheksuntaakaan hylkäämällä jälkikasvunsa.
Naisena... Ei todellakaan sen arvoinen riski. Todennäköisimmin tuosta ei edes kostuisi mitään, vaan elämänlaatu vain huononisi.
Ihmettelen tällaisia kommentteja, koska minusta olisi miehenä täysin painajaismainen ajatus, että joutuisi asumaan lapsen kanssa 18 vuotta. Pahin painajainen. Ottaisin mieluummin sen kehon leikkelyn, jos noiden kahden välillä pitäisi valita. Siitä kuitenkin toipuisi parissa vuodessa vähänkin hyvällä tuurilla, elämän pilaamisesta ei koskaan.
Tietenkin raskaana oleminen ja synnyttäminen on aivan kauheaa, enkä vapaaehtoisesti suostuisi siihen missään tapauksessa. Naisen osa on biologisesti kuin jumalan julma vitsi. Mutta kyllä silti se vanhemmuus itsessään on minusta se kamala nakki jo kestonsa puolestakin.
Olen tiennyt tietoisesti ainakin 15-vuotiaasta alkaen, etten hanki lapsia. Eikä senkään jälkeen ole tullut koskaan sellaista oloa, että asiaa tarvitsisi edes harkita. Jossain vaiheessa 30+ jopa pelkäsin, että mitä jos mulle tulee vauvakuume???!! No ei tullut, biologinen kelloni on siis ollut valmistuksesta lähtien rikki.
En siis vain halua ja elän paljon mieluummin ilman omia lapsia, joten olen pitänyt hyvin tarkkaan huolen, ettei sellaisia tule. Olen 45v, joten tuskinpa mieli tästä muuttuu.
Lapsista (sisaruksillani on lapsia, jotka ovat minulle tärkeitä, mutta en vouhota heistä kuten vanhempani..) ja lapsiperhe-elämästä (miehen mukana tuli ns. paketti) on silti kokemusta, eikä nämä ole mieltäni muuttaneet. Olen paljon tyytyväisempi elämääni näin.
Tosi monet lapset ovat ärsyttäviä, empatiakyvyttömiä, itsekkäitä ja ilkeitä ja olen huomannut että ne ärsyttävät mua niin paljon, ettei kannata omia hankkia. Eipä sillä, ei ole tähän mennessä ollut sopivaa kumppaniakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset olisi mulle
Taloudellinen rasite ja iso päivittäiskulu
Ruumiillinen ja psyykkinen rasite
Stressin aiheuttaja ja ylläpitäjä
VANKILA = Ei yhtään omaa aikaa ilman, että soitetaan perään tai pyöritään helmoissa hokien "äiti!äiti!ÄITI!"
Jatkanko listaa?.... Ei varmaan tarvinne enempää perustella. Sisarukset tehtailkoot niitä mukuloita ihan niin monta kun tykkää, mutta minä en semmoiseen rupea. Olen liian itsekäs ja mukavuudenhaluinen ja niin on miehenikin.
- Koska en jaksa kuunnella mekkalaa, kitinää ja väninää
- Tarvitsen paljon yksinoloa ja rauhaa ja vapautta, ja lapsi on kuin pallo jalassa
- En jaksa sitä kaikkea raatamista, kun omasta elämästä huolehtiminenkin on ihan tarpeeksi työlästä.
- Haluan kuluttaa vähäiset voimani ja vapaa-aikani mm. eläinsuojelutyöhön ja luonnossa oleskeluun
- Ajatuskin raskaana olemisesta ja synnyttämisestä iljettää
- Olen köyhä, ja jos joskus pääsen tienaamaan, haluan vihdoin panostaa rahallisesti omaan elämääni
- Koen kaikinpuolin persoonani olevan soveltumaton äitiyteen
- En halua synnyttää yhtään olentoa tähän pahaan maailmaan, jossa kaikki vähänkin hyvä on menossa päin persettä mm. ilmastonmuutoksen takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- Koska en jaksa kuunnella mekkalaa, kitinää ja väninää
- Tarvitsen paljon yksinoloa ja rauhaa ja vapautta, ja lapsi on kuin pallo jalassa
- En jaksa sitä kaikkea raatamista, kun omasta elämästä huolehtiminenkin on ihan tarpeeksi työlästä.
- Haluan kuluttaa vähäiset voimani ja vapaa-aikani mm. eläinsuojelutyöhön ja luonnossa oleskeluun
- Ajatuskin raskaana olemisesta ja synnyttämisestä iljettää
- Olen köyhä, ja jos joskus pääsen tienaamaan, haluan vihdoin panostaa rahallisesti omaan elämääni
- Koen kaikinpuolin persoonani olevan soveltumaton äitiyteen
- En halua synnyttää yhtään olentoa tähän pahaan maailmaan, jossa kaikki vähänkin hyvä on menossa päin persettä mm. ilmastonmuutoksen takia
Vaikutit oikein järkevältä ihmiseltä, kunnes pilasit kaiken tunnustautumalla ilmastopropagandan uhriksi.
Minulla pääasiallinen syy lapsettomuuteen on ap:n hämmentäminen ja provosointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua, että tietoinen olio joutuu kärsimään minun takiani.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3979567/ketju/olen_antinatalisti_eli_mi…
Hei, tuohan on minun ketjuni viiden vuoden takaa. 😀 Hauskaa, että siitä on ollut hyötyä.
Tietysti siitä on ollut hyötyä. Käytännössä se on merkittävin suomenkielinen keskustelu antinatalismista erään toisen ketjun ohella, johon vastaili 15v poika. Olen kirjoittanut nuo viimeiset pidemmät kommentit ketjuusi ja linkkailen tuota keskustelua aina näille lapsettomuudesta valittajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Mielenterveysongelmat, olisin todella epävakaa äiti, välillä innostuisin puuhaamaan lapsen kanssa ja välillä haluaisin vain olla yksin, ehkä jopa huutaisin lapselle
2. Edelliseen liittyen, en voi lopettaa lääkitystä tai menen sekaisin
3. Perinnöllinen sairaus, jonka mahdollisuus on 50 % jokaisen lapsen kohdalla
4. 40 v ja 30 kiloa ylipainoa, iso riski että tulisi komplikaatioita
5. En ole koskaan erityisesti halunnut lasta, mutta jos olisinkin, pitäisi vaan olla realistinen ja hyväksyä nuo yllämainitut asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ujo, sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä mies. Omaan myös taipumusta masentuneisuuteen. Tämä on tehnyt elämästä todella haastavaa. Pelkään, että lapsilla olisi yhtä vaikeaa, ellei jopa vielä haastavampaa, kun tulevaisuudessa ujous ja heikot sosiaaliset taidot varmaankin johtaa ongelmiin.
Jos uskoisin voivani tarjota lapsille hyvät lähtökohdat elämään, voisin niitä tehdä. Tällä hetkellä en usko siihen. Kärsin myös yhdestä sairaudesta, joka vaikeuttaa työntekoa, ja taloudellinen epävarmuus on sitä kautta jatkuvaa.
En saanut olla lapsi vaan jouduin kantamaan suhteetonta vastuuta. Tämä romutti minut niin etten jaksa kantaa mitään ylimääräistä vastuuta nyt aikuisena. Hyvä kun saan itsestäni pidettyä huolen.
En luota kykyyni olla hyvä vanhempi eli en luota siihen, että itse pystyisin katkaisemaan huonon vanhemmuden ketjun.
Psyyken reistailu on aiheuttanut minulle kohtuuttomia vaikeuksia elämän varrella ja en halua, että nämä jutut periytyvät geneettisesti tai epigeneettisesti.
Olen joskus aikoinaan ollut väkivaltainen lasta kohtaan (tukkapöllyt, läimäyttelyt ym, ei oma lapseni) ja pahoin pelkään, että sama toistuisi jos minulla olisi omia lapsia.
En halua sotkea viattomia lapsia kaikkeen tähän häröilyyni.
Olen introvertti. En jaksa lässyttää "mikä toi on äiti kato miksi se tekee noin"-tyhjänpäiväisyyksiä MONTAA VUOTTA.
Voihan se olla palkitsevaa, että saa parissa vuosikymmenessä todistettua, kuinka on kaiken mentyä hyvin onnistunut kasvattamaan itsensä paskovasta tyhjäpäästä salonkikelpoisen kansalaisen, mutta onko se kaiken arvoista? Lasten hyvinvoinnista saa olla huolissaan niiden kasvettuakin, ei varmaan lopu ikinä ne huonot puolet.
Tähän maailmaan ei sitä paitsi tarvita yhtään enempää ihmisiä, joten mitään itseisarvoa tuollakaan saavutuksella ei ole. Kaikki se vaiva ja lopulta ihan turhaan, yksi syöpäläinen lisää maapalloa tuhoamaan. Lasten hankinta ei ole millään tavalla arvokasta tai tarpeellista. Se on itsekästä ja turhaa.
Miksi haluaisin? En keksi yhtäkään hyvää syytä, että sellaisen pallon laittaisin jalkaani. Haluan elää vapaata elämää, matkustella, laiskotella ja tehdä, mitä haluan. Minulla on mies ja 2 kissaa. Töiden jälkeen on ihana nauttia rauhasta ja vaikka löhötä sohvalla, jos huvittaa. Tiesin jo lapsena, että en halua lapsia. Ärsytti jo silloin vanhempieni ystäväperheen vierailut ja heidän 4 rasittavaa tenavaansa. Siskoni on samanlainen kuin minä. Emme ole ikinä kokeneet tarvetta lisääntyä. Olen joskus nähnyt painajaisia, että olen raskaana. Onneksi se on ollut vain unta. Mikään lapsiin liittyvä ei yksinkertaisesti kiinnosta tai houkuttele. Lapsiperhe-elämä on ahdistavaa.
Olen yhden lapsen äiti ja olen sekundäärisesti lapseton omasta tahdostani. Lapseni on todella jääräpäinen ollut aina joten hetket ovat olleet kaukana siitä ruusunpunaisten lasien läpi katselua. Siitä päivästä kun muksu syntyi on elämä ollut haastavaa, varmasti itseni kuin lapsenkin takia. Olen helpottunut että ei tarvitse hankkia toista tai kolmattakaan lasta kun elämä on helpottunut huomattavasti.
En ihmettele yhtään miksi ihmiset haluavat olla lapsettomia. Nyt kun lapsi syntyi ymmärrän kyllä miksi. Silti olen iloinen kun on ainakin yksi joka on olemassa ja saan nähdä hänen kasvuaan. Jokainen saa tehdä elämälleen mitä haluaa.
Olet selvästi hyvin päättäväinen luonne. Muuten et jaksaisi hourailla samoja juttujasi ketjusta ja vuodesta toiseen.