Lue keskustelun säännöt.
Koko elämä valuu hukkaan työssä
09.06.2019 |
Näin nelikymppisenä olen herännyt fiilikseen, että tuhlaan elämäni työntekoon. Sen lyhyen ajan jonka täällä vaellan. Minulla on ihan ok asiantuntijatyö, siitä ei ole kysymys, vaan koko asetelmassa; tässä ei ole mitään järkeä. Kaikki ne mahdollisuudet jotka elämä antaa näkemiseen ja kokemiseen kuluvat hukkaan tällaisessa yhteiskuntajärjestelmässä jossa suurin osa ajasta työskennnellään. Haluaisin sanoutua irti, pakata rinkkani ja häipyä vielä kun fyysisesti jotenkin jaksan. Etsiä tärkeämpiä asioita.
Muita kriisisssä?
Kommentit (309)
Olen 46-vuotias nainen ja tehnyt töitä koko ikäni. Toimin sosiaalialalle ja koen, että työlläni on merkitystä. Saan tukea ja auttaa perheitä vanhemmuuden kysymyksissä. Nykyään olen esimiesasemassa eli tuen työntekijöitä samassa työssä. Ei tarvitse miettiä, minne lähtis toteuttamaan itseään. Lisäksi kotona on maailman rakkain perhe. En kaipaa muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen vaihtaa aikansa/tulokset palkkaan, jolla eläminen kustannetaan. Ehkä olisi aika laskea elämisenkustannuksia ja tehdä ajallaan jotain merkityksellistä. Vaikka olla vaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki luonnonluomat joutuu tekemään töitä ruokansa eteen,seuraavaa nyt vaikka lintuja. Eivät juuri pesällään köllöttele, ruokaa hakevat koko ajan. Yöllä nukkuvat nekin.
Mutta ehkä tuo on kriisi, menee ohi. Mutta hyvä on pohtia, mitä oikeasti arvostaa ja tehdä muutoksia siihen suuntaan,vaikkei koko elämäänsä muuttaisikaan.
Minä uskon että työ on terveelle ihmiselle tärkeää myös merkityksellisyys en tunteen kannalta. Yhteiskunnasta irrallaan olo ja pelkkä lomailu ei ehkä kuitenkaan täytä sitä tarvetta.. ja ainakin on syytä miettiä,että miten sellaisen elämän aikoisi rahoittaa, harvalla on aidot mahdollisuudet hypätä oravanpyörästä. Yhteiskunnalta ei kannata odottaa tukea,jos kerran yhteiskunta itsessään tuottaa ahdistusta normeineen.
Mutta tsemppiä pohdintoihin, vähän samaa olen täällä pohtinut ajoittain.
T.39v
Entäpä nämä luonnonluomat joilla on niin paljon ansaittua, perittyä tai voitettua omaisuutta että ei tarvitse työkennellä vaan pääoma ja sijoitukset tuo elannon. Miten rikas voi köllötellä vaikka se on luonnonluoma?
Miettikääpä, pohtiko vanhempanne ja isovanhempanne tällaisia asioita? Entäpä n. 9/10:stä maapallon asukkaasta? Onko varaa pohtia tällaisia,kun pitää miettiä,saako ruoan pöytään?
Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yltäkylläisyys, turvallisuus jne ei saa ihmistä tyytyväiseksi. AINA ihminen keksii tyytymättömyyden aiheita.
Vaikka yhteiskuntajärjestys olisi tällaista "reppureissaamista" suosiva,ei ihminen olisi tyytyväinen sittenkään.
Jokainen tekee omat valinnat elämässään viime kädessä, mutta turha siitä tyytymättömyydestä on ainakaan yhteiskuntaa syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Olen 46-vuotias nainen ja tehnyt töitä koko ikäni. Toimin sosiaalialalle ja koen, että työlläni on merkitystä. Saan tukea ja auttaa perheitä vanhemmuuden kysymyksissä. Nykyään olen esimiesasemassa eli tuen työntekijöitä samassa työssä. Ei tarvitse miettiä, minne lähtis toteuttamaan itseään. Lisäksi kotona on maailman rakkain perhe. En kaipaa muualle.
Sinulle selkeästi sopii valmiiksivalettu aivopesukaava: työ,perhe, eläke, kuolema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä, pohtiko vanhempanne ja isovanhempanne tällaisia asioita? Entäpä n. 9/10:stä maapallon asukkaasta? Onko varaa pohtia tällaisia,kun pitää miettiä,saako ruoan pöytään?
Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yltäkylläisyys, turvallisuus jne ei saa ihmistä tyytyväiseksi. AINA ihminen keksii tyytymättömyyden aiheita.
Vaikka yhteiskuntajärjestys olisi tällaista "reppureissaamista" suosiva,ei ihminen olisi tyytyväinen sittenkään.
Jokainen tekee omat valinnat elämässään viime kädessä, mutta turha siitä tyytymättömyydestä on ainakaan yhteiskuntaa syyttää.
Suo nyt anteeksi, mutta ei enää kiinnosta mitä aiemmat sukupolvet ovat ajatelleet. Minä - me - ajattelemee ja kehitymme _nyt_. Ei myöskään kiinnosta oliko heillä varaa. Se on mennyttä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki luonnonluomat joutuu tekemään töitä ruokansa eteen,seuraavaa nyt vaikka lintuja. Eivät juuri pesällään köllöttele, ruokaa hakevat koko ajan. Yöllä nukkuvat nekin.
Mutta ehkä tuo on kriisi, menee ohi. Mutta hyvä on pohtia, mitä oikeasti arvostaa ja tehdä muutoksia siihen suuntaan,vaikkei koko elämäänsä muuttaisikaan.
Minä uskon että työ on terveelle ihmiselle tärkeää myös merkityksellisyys en tunteen kannalta. Yhteiskunnasta irrallaan olo ja pelkkä lomailu ei ehkä kuitenkaan täytä sitä tarvetta.. ja ainakin on syytä miettiä,että miten sellaisen elämän aikoisi rahoittaa, harvalla on aidot mahdollisuudet hypätä oravanpyörästä. Yhteiskunnalta ei kannata odottaa tukea,jos kerran yhteiskunta itsessään tuottaa ahdistusta normeineen.
Mutta tsemppiä pohdintoihin, vähän samaa olen täällä pohtinut ajoittain.
T.39vEntäpä nämä luonnonluomat joilla on niin paljon ansaittua, perittyä tai voitettua omaisuutta että ei tarvitse työkennellä vaan pääoma ja sijoitukset tuo elannon. Miten rikas voi köllötellä vaikka se on luonnonluoma?
Yhteiskunta ei kuitenkaan rakennu ajatukselle, että jokaisella on perittyä omaisuutta,eikä kyllä luontokaan. Silti uskon, että työllä itsessään on merkitys ihmiselle itselleen. En tunne yhtään tosi äveriästä,joka voisi vain köllötellä mitään tekemättä, mutta luulen,että heistäkin aika moni tekee jotain kiinnostavaa työhommaa,vaikkei olisi pakko. Tai jos tosiaan joku vain on ja elelee, niin olisi kyllä kiinnostavaa kuulla, miten kokee rajattoman vapaa-aika saa ja mahdollisuuden toteuttaa kaikki mieleen tulevat jutut.
Voisipa sekin alkaa puuduttaa ja tuntua merkityksettömältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on harrastus ja työ sama. Olen siis viimeiset 27 vuotta harrastanut ja saanut siitä palkkaakin.
Tein hyvän valinnan nuorena.
Pornotähti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä, pohtiko vanhempanne ja isovanhempanne tällaisia asioita? Entäpä n. 9/10:stä maapallon asukkaasta? Onko varaa pohtia tällaisia,kun pitää miettiä,saako ruoan pöytään?
Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yltäkylläisyys, turvallisuus jne ei saa ihmistä tyytyväiseksi. AINA ihminen keksii tyytymättömyyden aiheita.
Vaikka yhteiskuntajärjestys olisi tällaista "reppureissaamista" suosiva,ei ihminen olisi tyytyväinen sittenkään.
Jokainen tekee omat valinnat elämässään viime kädessä, mutta turha siitä tyytymättömyydestä on ainakaan yhteiskuntaa syyttää.Suo nyt anteeksi, mutta ei enää kiinnosta mitä aiemmat sukupolvet ovat ajatelleet. Minä - me - ajattelemee ja kehitymme _nyt_. Ei myöskään kiinnosta oliko heillä varaa. Se on mennyttä se.
Eikö kiinnosta sekään,että tällaisia ajatuksia on mahdollista pohtia vain täällä länsimaisissa yhteiskunnissa kaikista hyvinvoivimpien keskuudessa, ei siis Suomessakaan köyhimpien keskuudessa.
Tämä on siis hyvin marginaalisen ihmisryhmän ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä tarvitse kenenkään hyväksyntää. En tule hyvälle mielelle palvellessani ihmisiä. Suurin osa on niin kiittämättömiäkin. Työnteko on pääasiassa aina jonkun tahon per¤¤en nuolemista. Asiakas maksaa palvelusta, joten yritys jossa työskentelet ja viime kädessä asiakas omistaa sinut. Tämäkö pitäisi tuoda merkityksen tunteen ihmiselle? Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Suomessa on paljon tukiverkkojen varaan heittäytyneitä, jotka nautttivat laatuajasta vuodesta ja vuosikymmenestä toisiin. Tuet riittävät mainiosti myös rinkkaelämyksiin. Kaikilla moraali ei vaan anna myötä siirtyä pysyvästi saamapuolella.
Luuletko, että tukiverkot kestäisi jos kaikki heittäytyisi niiden varaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Yksikään pessimisti ei ole koskaan paljastanut tähtien salaisuuksia tai purjehtinut tuntemattomaan maahan tai avannut uutta taivasta ihmismielen ihmeteltäväksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä, pohtiko vanhempanne ja isovanhempanne tällaisia asioita? Entäpä n. 9/10:stä maapallon asukkaasta? Onko varaa pohtia tällaisia,kun pitää miettiä,saako ruoan pöytään?
Tämä on hyvä esimerkki siitä miten yltäkylläisyys, turvallisuus jne ei saa ihmistä tyytyväiseksi. AINA ihminen keksii tyytymättömyyden aiheita.
Vaikka yhteiskuntajärjestys olisi tällaista "reppureissaamista" suosiva,ei ihminen olisi tyytyväinen sittenkään.
Jokainen tekee omat valinnat elämässään viime kädessä, mutta turha siitä tyytymättömyydestä on ainakaan yhteiskuntaa syyttää.Suo nyt anteeksi, mutta ei enää kiinnosta mitä aiemmat sukupolvet ovat ajatelleet. Minä - me - ajattelemee ja kehitymme _nyt_. Ei myöskään kiinnosta oliko heillä varaa. Se on mennyttä se.
Eikö kiinnosta sekään,että tällaisia ajatuksia on mahdollista pohtia vain täällä länsimaisissa yhteiskunnissa kaikista hyvinvoivimpien keskuudessa, ei siis Suomessakaan köyhimpien keskuudessa.
Tämä on siis hyvin marginaalisen ihmisryhmän ongelma.
Ei kiinnosta. Ehkä juuri tällainen ratkaisu auttaisi osaltaan muuttamaan maailamaa. Ap ei kaivannut rahaa, vaan muutosta. Rinkkamatkailuun on lähes jokaisella (Suomessa) varaa jos on halua tinkiä laadussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Suomessa on paljon tukiverkkojen varaan heittäytyneitä, jotka nautttivat laatuajasta vuodesta ja vuosikymmenestä toisiin. Tuet riittävät mainiosti myös rinkkaelämyksiin. Kaikilla moraali ei vaan anna myötä siirtyä pysyvästi saamapuolella.
Niin että yhteiskunta on paska työntekovelvoitteineen, mutta kelpaa elättäjäksi,kun siitä haluaa ottaa vähän etäisyyttä?? Kestäisikö systeemi sen,että töitä ei tehdä vaan reissattaisiin...hmmmmmmm....
Vierailija kirjoitti:
En minä tarvitse kenenkään hyväksyntää. En tule hyvälle mielelle palvellessani ihmisiä. Suurin osa on niin kiittämättömiäkin. Työnteko on pääasiassa aina jonkun tahon per¤¤en nuolemista. Asiakas maksaa palvelusta, joten yritys jossa työskentelet ja viime kädessä asiakas omistaa sinut. Tämäkö pitäisi tuoda merkityksen tunteen ihmiselle? Not.
Kerro tämä kepulaisessa pyrkyrisetämiehellä.
Ihminen ei lajina ole vielä läheskään sitä mitä se voisi olla, tämä on vain välivaihe jota me elämme.
Minulle työ antaa iloa ja merkitystä olemassaoloon.
Vapaa-aikana harrastukset poistavat sen ” oravanpyörä” stressin.
Työssäni saan itse vaikuttaa moniin asioihin, ja suunnitella aikataulut. Viihdyn hyvin, vaikka hektistä onkin.
Ei ole milloinkaan kyllästyttänyt, työ on osa elämää. Miten muuten voisin käyttää hankkimaani kallista koulutusta ja ammattitaitoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei lajina ole vielä läheskään sitä mitä se voisi olla, tämä on vain välivaihe jota me elämme.
Joo, näin minäkin uskon. Ketju on täynnä purkinäköisiä ja aivopestyjä kommentteja. Se on ajankuvaa, nämä aikansa lapsia joiden sielunei muuta kaipaa.
Aloitin hyvissä ajoin "sukanvarteenkeräämisen. SItten pistin pillit pussiin ja sanoin nyt se on loppu. Jäin varhennetulle eläkkeelle,sain muutaman satasen eläkettä,vaihdoin pienempään asuntoon,luovuin turhasta tavarasta ja voi että olen onnellinen.
Eläke on kohtuullinen ja säästöihin ei ole juuri tarvinnut koskea kun elää vaatimattomasti.
Särmä'ä tuo harrastus jossa riittää opittavaa. (onneksi olen suht hyvä siinä )
Siitä vaan,säästämään ajoissa,satanen kuussa riittää vallan mainiosti kun ajoissa aloittaa!