Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kotihoidetut lapset ovat huomattavasti hankalampia koulussa kuin pk:ssa olleet. T:ope
24.05.2006 |
Kymmenen vuoden opettajakokemuksella täytyy sanoa, että yleensä kotihoidetut lapset vaativat koulussa meiltä opettajilta melkoisen paljon enemmän kuin pk:ssa tai ainakin eskarissa olleet. He ovat esim.
- itkuherkempiä (itkeskelevät alussa ties mistä syistä)
- arempia ja epäsosiaalisempia
- koulun tapoihin ja väkimäärään tottumattomampia
- usein huomattavasti lapsellisempia
Tämä on valitettava totuus. Lisäksi näiden kotihoidettujen kotona olevat äidit ovat oikeita opettajan iloja, soittelevat harva se päivä ja ilta (jopa kesken oppituntien) kyselläkseen, kuinka Matti/Maija pärjää.
Itse suosittelen päiväkotia ainakin osapäiväisenä IHAN JOKAISELLE lapselle ennen kouluun tuloa vähintään sen eskarivuoden, mielellään enemmänkin.
T:alkuopettaja
Kommentit (146)
pitäisi heidän äänestää sellaisia päättäjiä, jotka hyväksyisivät 5 oppilaan luokat tai kaksi opea 12/lasta.
Yksilöllisyyden täydellinen tai osittainenkin huomioiminen 24 oppilaan ekaluokassa on melkein aina mahdoton tehtävä yhdelle opettajalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaa että lapsi on aina kiltisti, kuuntelee opettajaa ja on suostuvainen mihin vaan. Joku toinen taas haluaa että lapsi oppii kyseenalaistamaan, olemaan utelias, väittelyyn kykenevä jne.
Itse miettinyt paljonkin viime aikoina koko koulu systeemiä..Eikä ajatukseni ole pelkästään positiivisia..
T: Eräs kenen lapsi koulussa osaa olla hankalakin, open kiusaksi asti..ja silti päiväkodissa ollut.
Tuo mitä ap kirjoitti, lähtikin siitä että lapset VAATIVAT OPETTAJALTA enemmän. Tähänhän tämä yhteiskunta on mennyt, lapset eivät saa olla vaativia vaan heidän pitää mennä siinä sivussa ilman että aikuisille tulee harmia tai vaivaa ;) Ja lapsuus sen kun lyhenee, ekaluokalla ei enää saa uudet tilanteet ujostuttaa tai itkettää... karmea näkökulma.
Jos lapset ovat
- itkuherkempiä (itkeskelevät alussa ties mistä syistä)
- arempia ja epäsosiaalisempia
- koulun tapoihin ja väkimäärään tottumattomampia
- usein huomattavasti lapsellisempia
ei ole lapsen itsensä kannalta huono asia. Ihan nuo piirteet ovat normaaleja luonteenpiirteitä ja voi kertoa siitä että kotona on ollut turvallinen ja hyvä olla... Itsellänikin ollut nuo kaikki piirteet ja olen erittäin hyvin koulussa menestynyt enkä opettajille juuri päänvaivaa tuottanut...
mutta valitettavasti nykysillä resursseilla on yhden opettajan todella hankalaa opettaa isoa ryhmää jossa jokainen lapsi on tuollainen. Sillon vaaditaan kyllä yhteiskunnalta isompaa panosta. Ajattelepa itse jos olet yksin 25 itkevän jne lapsen kanssa.
Onko jotenkin hyvä, että päiväkodissa olleet ovat oppineet siihen, ettei heille riitä aikaa, tottuneet meluun, oppineet peittämään tunteensa (jos itkettää), ovat lapsia (sanoit lapsellisiksi), sillä lapsiahan ekaluokkalaiset ovat.
Ikävää, jos lapsillani tuollaisia opettajia kuin sinä.
Onko tavoiteltavaa, että alkuluokkien opettajat pääsisivät helpolla? Eikö sitten kannattaisi yrittää tehdä apaattisia lapsia, laittamalla vaikka kaikki lapset suoraan synnytyssairaalasta lastenkoteihin keinuttelemaanitseään häkkisänkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(terkkarit, psykologit, kuraattorit...) sanovat, että kouluun tulevat ikäluokat ovat jatkuvasti vaikeampia. Esim. poikien levottomuus on lisääntynyt hurjasti.
Mikä lienee syynä?
Vierailija:
(terkkarit, psykologit, kuraattorit...) sanovat, että kouluun tulevat ikäluokat ovat jatkuvasti vaikeampia. Esim. poikien levottomuus on lisääntynyt hurjasti.Mikä lienee syynä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti kotihoidon pituus ei korreloi tuon kehityksen kanssa. Mistä se sitten johtuu? Itse en usko, että kotihoito lisää lapsen ongelmia, vaan aivan päinvastoin.
Päiväkodissa oppii kyynärpäätaktiikkaa ja levottomuutta. Siellä ei pysty keskittymään tekemisiin kuin pienen hetken ennen, kuin joku jo tulee sotkemaan tai keskeyttämään tekemiset.
ja sen jälkeen ohjaa jokaista lasta yksilöllisesti noin minuutin.
Jos jotakuta pitää tukea paljon (esim. rauhoitella itsevää), jää muiden oppilaiden saama yksilöllinen aika vähemmälle.
Kyllä ope varmaan ottaa lasten yksilöllisyyden huomioon niin hyvin kuin kykenee tuon keskimäärin yhden henkilökohtaisen minuutin aikana.
(Tämä oli toki karkea yleistys, mutta avaa reaalimaailmaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä menee open energia muutamalla, kun pitäisi ehtiä huomioimaan jokaista lasta.
Kyllä jokaisen ekaluokkalaisen tulisi osata sentään alkeellisemmat ryhmässä käyttäytymisen säännöt. Ja se, että vuoroaan tulee odottaa, kun ei ole se oma äitimammanen heti huomioimassa kultapossuaan, kun hätä tulee.
No, tuskinpa jokainen lapsi tuollainen on, etenkin jos se kotihoidosta opettajan mielestä johtuu, sillä eihän tosiaan suurinta osaa kotona hoideta.
Ja totta on, että yhteiskunnan pitäisi panostaa resursseihin enemmän, mutta eiköhän ensin itse opettajienkin kannattaisi olla ennemmin sitä mieltä, eikä päinvastoin, että lapset pitää muokata vaivattomammiksi...
-31-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tarhaan enkä perhepäivähoitajalle. En oppinut normaaleja sosiaalisia taitoja enkä sitä miten ryhmässä toimitaan. Olin sitten eskarissa ihan pihalla kun en ymmärtänyt muitten juttuja (toiset olivat olleet koko päiväkoti-ikänsä ryhmänä).. Sama jatkui koulussa.. Tunsin itseni ulkopuoliseksi, osittain kai siksi että minusta tehtiin se ulkopuolinen. Koko tarinan voi tiivistää pariin sanaan.. 9v koulukiusaamista!
-pelaaminen
-tv:n katselu
-isot päivähoitoryhmät
-se, että päivähoidossa/ kotona saa tehdä mitä haluaa, eikä ohjata harjoittelemaan tiettyjä juttuja
-vanhemmat ovat liian vähän lastensa kanssa, keskustelevat vähemmän, tekevät vähemmän
Erityisesti pöytätasossa työskentelyssä pojilla on ongelmia.
Tämä on päinvastaista, kuin mitä ap puhui kotona hoidetuista, mutta ei sekään varmaan kokonaan puppua ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rissa, jossa noita tapoja ehtii aivan riittävästi oppimaan.
Vierailija:
Kyllä jokaisen ekaluokkalaisen tulisi osata sentään alkeellisemmat ryhmässä käyttäytymisen säännöt. Ja se, että vuoroaan tulee odottaa, kun ei ole se oma äitimammanen heti huomioimassa kultapossuaan, kun hätä tulee.
Valitettavaa, mutta totta. Se huomiointi ja sylittelypaikka on edelleen kotona. Ei opettajalta voi vaatia mahdottomia! Hänen työnsä on opettaa, ei olla mikään äidinkorvike.
-koska hän ei osaa tehtävää
-koska hänen kynänsä hävisi
-koska hänen pitäisi mennä vessaan, eikä hän uskalla kysyä
-koska välitunnilla sattui jotain mieltä kaihertavaa
-koska on yleisesti paha olo esim. kotijuttujen takia (kani kuoli, vanhemmat riitelivät)
-koska naapuri sanoi ilkeästi
-koska edessä istuva mulkaisi pahasti
jne. jne.
että jos opettajasta äidin korvikkeena puhutaan, sitä vaativat enemmän juuri päiväkotilapset, koska he eivät sitä niin paljon ole saaneet. Voi olla myös niin päin, että kotihoidetuilla pipinpuhallus kiintiö on täydempi...
Eivät edes kotiäidit oleta moisia. Mutta kuka opettaja muka luulee, että äidit tuollaista häneltä odottavat?! Kyllä ne kotiäiditkin sen ymmärtävät, että parinkymmenen lapsen kanssa on pakko toimia toisin kuin yhden.
Minusta olet ennakkoluuloinen kotiäitiyden vastustaja. Taisit viedä oman lapsesi hoitoon jo vauvana ja kompensoit tuosta johtuvaa huonoa omaatuntoa puhumalla omituisia!
Miks sitten opettaja edes opiskelee kasvatustieteitä jos ei oo tarkoitus muuta kuin opettaa tiettyä asiaa?
Kyl on open tehtävä kasvattaa elämääkin varten
Alue: Aihe vapaa
Ja lapsissa on TOTTA KAI eroja. Joku kotihoidettu voi olla todella hyvä toimimaan ryhmässä, toinen päiväkodissa ollut voi olla aivan epäsosiaalinen=epäkypsä toimimaan ryhmän sääntöjen mukaan.
Itse asumme Saksassa ja täällä on kai päädytty tuohon ap:n mielipiteeseen koska kaikki lapset menevät 3-vuotiaana tarhaan. Se ei ole pakollista mutta en tunne enkä tiedä ketään joka olisi kokonaan kotihoidossa yli 3-vuotiaana, vaikka äidit ovat pääsääntöisesti kotona ihan pitkälle lapsen kouluikään asti. Jotkut koko elämänsä. Päiväkodin idea on nimenomaan että lapsi tottuu olemaan ryhmässä, ja ilman äitiä, ja myös että äiti saa vapaa-aikaa, se on aivan yleinen totuus, jota kukaan ei häpeä.