Kotihoidetut lapset ovat huomattavasti hankalampia koulussa kuin pk:ssa olleet. T:ope

vaikeaa on saada kiinni niitä sosiaalisia taitoja, joita muut ovat hankkineet 1-5 vuoden aikana. Aikakin eskari olisi hyvä käydä, tai sitten koluta jotain kerhoja

Kaikki lapset kotihoitoon niin saadaan inhimillisyyttä tähän yhteiskuntaan.

olleita edellä, sosiaalisesti, emotionaalisesti, ihan joka tavalla. No okei, enempi voi löytyä lapsellisuutta mutta senkin laittasin vaan paremman mielikuvituksen piiriin. Ja tietenkään tämä ei ole aina näin, pk:ssa voi kasvaa aivan mielettömän lahjakkaaksi yms tai kotihoidosta tulla hyvinkin arka ja taidoissaan jäljessä oleva lapsi. mutta yleisesti ottaen.

Taidan harkita lapsen kotona pitämistä kouluvuosienkin ajan jos siellä on noin suvaitsematonta.



Eikös alkuvuosien pitäisi olla sitä totuttelua laumaelämiseen? Ja että ei sais olla arka ja itkeä jos siltä tuntuu? Mikä fasisti!

ujous >< röyhkeys

hiljainen ääni >< huutaminen

kotona ollut odottaa saavansa heti vastauksen, päiväkotilainen taas yrittää jyrätä muut saadakseen haluamansa.



Kotiäitien tietynlaisen huolen kyllä allekirjoitan... : )



alkuope

olen ap:n kanssa aivan samaa mieltä, valitettavasti. Tosin ajattelen myös lapsen parasta asiassa.



T:opettaja minäkin

kiusana, eli kyselevät enemmän yms. Ja toki tarkoitan tässä lapsia, jotka kuitenkin ovat eskarin käyneet.

Mikäs ihanne se on, että kaikki on alistettu samaan muottiin? Helpottaa varmasti opettajan työtä, sitä en epäile.

Mutta ei hätää, tutkimusten mukaan kotonahoidetut saavat yleensä muut kiinni kouluaikana.

tai ei pysty ottamaan vastaan mitään palautetta muilta lapsilta itkemättä. Vaikka ymmärrään luontaisen herkkyyden, lapsiryhmässä vaan on oltava sen verran kovuutta, että selviää ryhmän jäsenenä.



ope

Kotihoidetut lapset ovat jotenkin enemmän yksilöitä ja ikänsä tarhassa viettäneet laumasieluja ja vähemmän mielikuvitusta omaavia.

Vaikka ikävä kyllä tä maailma on aika julma joten mun mielestä on hyvä käydä eskari ennen koulua kouluunmenoa pehmittämään.



Jossain vaiheessa ne kotihoidossakin olleet ne " sosiaaliset taidot" oppivat ja turhaan kenenkään on ihan pientä lasta sen takia tarhaan liian aikasin pistä.

ovat vanhempien " asiakkuus" ja lapsen yksilöllisyyden vaatimus.



Kun joku vanhemmista alkaa esittää vaatimuksia koululle, nousevat heti niskakarvat pystyyn. Oletettavasti jokainen ope ajattelee lasten parasta, ja tähän täytyy vanhempien luottaa. Aina ei saa valita koulua/opea/luokkaa/opetusmenetelmää/retkiä/leirikoulua...

Jos kotona on useita lapsia, ei siinä juuri erotu, onko kyse päiväkoti- vai kotona hoidetuista lapsista. Jos taas on ainokainen, niin varmaan jotain huomaakin...



Lukion opettajana voin lohdutella kaikkia ja sanoa, että siellä ei enää erota mitään ;)

kotihoidossa koko lapsuuteni lukuunottamatta viimeistä vuotta ennen koulun alkua ja olisin kyllä ollut varmasti reippaampi ja sosiaalisempi jos olisin ollut edes osa-aikaisena päiväkotilapsena.



Tilanne on sittemmin aikuisena tasaantunut, mutta koen että minut olisi ihan hyvin voinut laittaa tarhaan jo hieman aikaisemmin!



Oma lapseni saakin sitten tutustua päiväkodin ihmeelliseen maailmaan.

Vierailija:

Oletettavasti jokainen ope ajattelee lasten parasta, ja tähän täytyy vanhempien luottaa. Aina ei saa valita koulua/opea/luokkaa/opetusmenetelmää/retkiä/leirikoulua...

miksi ihmeessä opettaja aina ajattelisi lapsen parasta kun kerran ei vanhemmatkaan siihen pysty? Yli-ihmisiäkö kuvittelette olevanne?

Kuulostat ällöltä muottiin pakottajalta, anteeksi nyt vaan!

ja ne sosiaaliset taidot jäivät oppimatta ja kaverit saamatta ja näihin harjoituksiin kuluihin kouluikä ja se sisälsi melko paljon ikäviä asioita. Nyt ihmissuhdetaidot melko hyvässä kuosissa

Vierailija:

ovat vanhempien " asiakkuus" ja lapsen yksilöllisyyden vaatimus.

Kun joku vanhemmista alkaa esittää vaatimuksia koululle, nousevat heti niskakarvat pystyyn. Oletettavasti jokainen ope ajattelee lasten parasta, ja tähän täytyy vanhempien luottaa. Aina ei saa valita koulua/opea/luokkaa/opetusmenetelmää/retkiä/leirikoulua...

minun on vaikea suhtautua sinuun ja " yksilöösi" luokassani, mutta pyrin ammattimaiseen asenteeseen

Sitä paitsi, liki kaikki lapset ovat käyneet eskarin. Ja se riittää! Siellä oppii aivan riittävästi ryhmäkäyttäytymistä ja tehtäviin keskittymistä, eivät ne koulupäivät ekalla luokalla juuri sen pidempiä ole.



Ap:llä on kovin tietämätön ja ennakkoluuloinen asenne. Se on hänen tehtävänsä toimia niin, että oppilaiden ei tarvitse herkästä itkeskellä. Erityise käsittämätön asenne hänellä on aktiivisia vanhempia kohtaan! Eivät lapsensa koulunkäynnistä kiinnostuneet vanhemmat ole ongelma, vaan sellaiset vanhemmat, joita ei koulu kiinnosta pätkääkään ja joille koulu on lapsen ilmainen säilytyspaikka.

vai asiakas.



Kanssakasvattaja keskustelee lapsestaan ja hänen oppimisestaan, elämisestään ja taidoistaa open KANSSA. Hän sovittelee, neuvottelee ja kuuntelee open mielipiteitä ja kertoo omansa rauhallisesti.



Asiakas kertoo opelle, miten haluaa lastaan kohdeltavan, kasvatettavan ja opetettavan. " Meidän villepetteri ei syö kastiketta" " meidän ninaliisan pitää saada käyttää farkkuja liikuntatunnille, ne ovat osa hänen identiteettiään" " Sinä varmaankin opetat huonosti noita kellonaikoja, kun kallepetteri ei vieläkään ole niitä oppinut" " Meille sopii arviontikeskusteluaika vasta klo 18.30 jälkeen"