Lue keskustelun säännöt.
oletteko jättäneet lahjakkuuttanne käyttämättä? miksi?
Onko täällä muita jotka ovat jättäneet lahjakkuuttaan käyttämättä? En nyt hae mitään "musta ois voinu tulla vaikka mitä mutta rento elämä ja kaljanjuonti vei" vaan ihan tosissaan vähän erityisempää, tarkemmin yksilöitävää juttua.
Itse olen todennut että maailma menetti minussa räppärin. Riimiä irtoaa ja runosuoni virtaa vuolaasti, viime viikonloppuna vedin vitsillä freestyleä (ei mikään rap battle van ihan vain taidonnäyte) parin kovemman harrastajan kanssa ja ne jäi katsomaan ihan suu auki.
Fakta on kuitenkin että inhoan räppiä ja kaikkea mikä siihen liittyy. En haluaisikan touhuta siinä scenessä mitään. Myöskään niin musikaalinen en ole että minä hyvää karaoketasoa paremmin osaisin laulaa, säveleen sanoittamista en ole koskaan kokeillut.
Kommentit (480)
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kiinnostunut ohjelmoinnista ja kielistä lapsesta saakka. Koodaan nopeammin ja paremmin kuin iso osa ammattilaisista. Mitään järkevää/tuottavaa en kuitenkaan ole vaivautunut tekemään, lähinnä omia turhanpäiväisiä projekteja, joiden parissa viihdyn hyvin. Puhun myös sujuvasti kuutta eri kieltä.
Koulut jäi peruskouluun sosiaalisten vaikeuksien ja mt-ongelmien takia. Töitä en ole koskaan tehnyt, enkä aiokaan. Tiedän hyvin etten pärjää ihmisten kanssa henkisten vajaavuksieni takia, joten tyydyn mätänemään yksiööni ja käyttämään taitojani itseni viihdyttämiseen.
Mä kyllä keksisin sulle heti röitä.
On innovaattoreita ja tekijöitä. Mä olen enempikin innovaattori. Sä olet selkeästi tekijä.
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen, sillä minulla on rampauttava epätäydellisyyden ja epäonnistumisen pelko.
Olen saanut upeita mahdollisuuksia työelämän puolella jo pelkästään opiskelijana, mutta torjuin ne koska mielessäni pyöri vain "entä jos en osaa/pärjää/pysty/etc". Sain tarjouksen tehdä tutkintooni kuuluvan harjoittelun kansainvälisessä suuryhtiössä Aasian pääkonttorissa, mutta sanoin tälle kiitos mutta ei kiitos, koska pelkäsin etten osaamisestani huolimatta täytä heidän odotuksiaan. Olen mieluummin yrittämättä ollenkaan, kuin yritän ja epäonnistun. Pelkään epäonnistumista niin paljon, että se vei minulta mahdollisuuteni elää hetken verran unelmaani.
17 plussaa, koska eivät lähteneet R-kioskille osa-aika tuuraajaksi, äitiysloman ajaksi.
Sinccis ;)
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa huomaaa, että aika monella on suuret käsitykset itsestään. Niin kuin se jolla oli "kymppi kuvaamataidossa", mutta ei ryhtynyt taiteilijaksi. Hohoijaa, joka lukiossa on pari oppilasta joilla on kuviksesta kymppi eikä heistä taiteilijoita tule. Taide on kova leipä. Samaa koskee montaa muutakin alaa. Se että on kohtuufiksu oppilas tuppukylän lukiossa ei tässä maailmassa merkitse vielä yhtään mitään.
No mä olin huippulukiossa (jonne pääsin lähes täysillä pisteillä), sain palkintoja ja useammat opettajat ja ohjaajat kannustivat mua tietylle alalle, minne mulla olisi lahjoja. Mutta se ala ei vaan ole mun juttu, koska vaatii kovaa päätä, vahvaa sitoutumista ja jatkuvaa epävarmuuden sietämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kiinnostunut ohjelmoinnista ja kielistä lapsesta saakka. Koodaan nopeammin ja paremmin kuin iso osa ammattilaisista. Mitään järkevää/tuottavaa en kuitenkaan ole vaivautunut tekemään, lähinnä omia turhanpäiväisiä projekteja, joiden parissa viihdyn hyvin. Puhun myös sujuvasti kuutta eri kieltä.
Koulut jäi peruskouluun sosiaalisten vaikeuksien ja mt-ongelmien takia. Töitä en ole koskaan tehnyt, enkä aiokaan. Tiedän hyvin etten pärjää ihmisten kanssa henkisten vajaavuksieni takia, joten tyydyn mätänemään yksiööni ja käyttämään taitojani itseni viihdyttämiseen.
Mä kyllä keksisin sulle heti röitä.
On innovaattoreita ja tekijöitä. Mä olen enempikin innovaattori. Sä olet selkeästi tekijä.
Sinccis
Meillä vaan ATK osasto on potkaissut kaikku muut pellolle sieltä. Kyllä ne mua kuuntelee, mut tekee kuitenkin mitä ne haluaa, mut kuten mä sanon.
Sinccis
Symbioosi.
Vierailija kirjoitti:
Minä halusin 13-vuotiaasta lähtien siihen ammattiin, missä nyt toimin.
Olen korkeakoulun käynyt ja alta vuoden erittäin vaikeasti työllistyvä työttömäksi jouduttuani.
Yhtiö menee alta eikä minun ns. hyvyyteni, työnpaiskimiseni tai hysteriani auta asiaa.
No, täytyy ajatella, että tässä tämä oli ja jotain uutta seuraa.
Onneksi aktiivimalli poistuu, että saan levätä.
Voitko kertoa lisää ?
Ystävällisesti,
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa huomaaa, että aika monella on suuret käsitykset itsestään. Niin kuin se jolla oli "kymppi kuvaamataidossa", mutta ei ryhtynyt taiteilijaksi. Hohoijaa, joka lukiossa on pari oppilasta joilla on kuviksesta kymppi eikä heistä taiteilijoita tule. Taide on kova leipä. Samaa koskee montaa muutakin alaa. Se että on kohtuufiksu oppilas tuppukylän lukiossa ei tässä maailmassa merkitse vielä yhtään mitään.
Se, ettei jostain tule taiteilijaa, ei kuitenkaan tarkoita ettei voisi tulla. Todella monilla, ehkä jopa kaikilla, on taiteellista lahjakkuutta. Eri asia on, tuleeko se koskaan näkyviin.
Olen lahjakas klassisen musiikin muusikko mutta en pysty tekemään sitä koska vihaan ja jännitän esiintymistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Klassik kirjoitti:
Olen lahjakas klassisen musiikin muusikko mutta en pysty tekemään sitä koska vihaan ja jännitän esiintymistä
Pystytkö levyttämään?
Klassik kirjoitti:
Olen lahjakas klassisen musiikin muusikko mutta en pysty tekemään sitä koska vihaan ja jännitän esiintymistä
Voisithan sä vaikka säveltää. Noin esimerkkinä. Elokuvat, mainokset jne ..
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen käyttänyt moukan tuurini täydellä potentiaalilla ;)
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Klassik kirjoitti:
Olen lahjakas klassisen musiikin muusikko mutta en pysty tekemään sitä koska vihaan ja jännitän esiintymistä
Pystytkö levyttämään?
En enää koska luovutin n 12 v sitten ja soittokunto meni :( harmittaa sekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Klassik kirjoitti:
Olen lahjakas klassisen musiikin muusikko mutta en pysty tekemään sitä koska vihaan ja jännitän esiintymistä
Voisithan sä vaikka säveltää. Noin esimerkkinä. Elokuvat, mainokset jne ..
Sinccis
Ihan kiva idea mutta en ole luova niissä hommissa :)
Vierailija kirjoitti:
Mun lahjakkuus on liian monihaaraista enkä koskaan osannut päättää mihin osa-alueeseen keskittyisin. Joten kaikki jäi sitten kehittämättä.
Luulet itsestäsi liikoja. Se on sun ongelma, ei liika lahjakkuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kiinnostunut ohjelmoinnista ja kielistä lapsesta saakka. Koodaan nopeammin ja paremmin kuin iso osa ammattilaisista. Mitään järkevää/tuottavaa en kuitenkaan ole vaivautunut tekemään, lähinnä omia turhanpäiväisiä projekteja, joiden parissa viihdyn hyvin. Puhun myös sujuvasti kuutta eri kieltä.
Koulut jäi peruskouluun sosiaalisten vaikeuksien ja mt-ongelmien takia. Töitä en ole koskaan tehnyt, enkä aiokaan. Tiedän hyvin etten pärjää ihmisten kanssa henkisten vajaavuksieni takia, joten tyydyn mätänemään yksiööni ja käyttämään taitojani itseni viihdyttämiseen.
Mä kyllä keksisin sulle heti röitä.
On innovaattoreita ja tekijöitä. Mä olen enempikin innovaattori. Sä olet selkeästi tekijä.
Sinccis
Meillä vaan ATK osasto on potkaissut kaikku muut pellolle sieltä. Kyllä ne mua kuuntelee, mut tekee kuitenkin mitä ne haluaa, mut kuten mä sanon.
Sinccis
Symbioosi.
ATK on nykyisin IT. Eli ei teillä ole ATK osastoa, vaan IT-osasto (luultavasti on your dreams ...)
Luonteeni takia olen mennyt siitä missä aita matalin. Eli arkuus, ujous, ihmispelokkuus, turvallisuushakuisuus, huono itsetunto jne jne ovat estäneet pyrkimästä pidemmälle.
Minusta on hassua ajatella, että on "jättänyt käyttämättä" jonkin lahjakkuuden. Onhan sitä käyttänyt, jos sellainen on ja tiedostaa sen ja on saanut vaikka harrastaa jne.
Lahjakkuutta on myös se, että pystyy tekemään hyvän ja tasapainoisen elämän ja olemaan realisti. Esim. eihän pelkkä erityinen kyky tai taito ketään elätä, vaan tarvittaisiin lisäksi jo kasa muitakin lahjoja siihen, ja siihenpä se sitten monilla jääkin.
Minusta täällä oli hyviä esimerkkejä tyypeistä, jotka ovat osanneet sopivasti valjastaa lahjat käyttöönsä, mutta ilman sellaista haihattelua ja jossittelua. Esimerkiksi pianisti-opettaja elää luultavasti mielekkäämpää elämää kuin "pelkkä" muusikko.
Kaikista ei vaan voi mitenkään tulla taiteilijoita, laulajia ja soittajia, vaikka niitä lahjoja olisikin.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina omannut loistavan sävelkorvan ja osaisin laulaa jos olisin sitä enemmän harjoitellut. Jostain syystä en nuorena kehdannut, hävetti laulaa jopa lapselle kun mies oli kuulemassa vaikka laulan oikein. En tiedä mikä minulle tuli. En vieläkään oikein kehtaa edes hyräillä. Harmittaa.
Ei ole vielä myöhäistä opetella! Ääni vaatii harjoitusta jatkuvasti. Itse huomasin osaavani laulaa vasta yli 35-vuotiaana. Innokkaalla harjoittelulla ja laulutuntien avulla olen kehittynyt valtavasti ja harrastan laulamista edelleen. Jännittäminen on luonnollista alkuun, se helpottaa sitä mukaa mitä enemmän laulat ensin yksin, sitten vaikka miehesi kuullen.
Maailma on menettänyt minussa Suuren Johtajan.
Lahjakkuutta on vain 10% ja loput pitää itse opetella, taikka taitoa harjoitella. Aloittaja tarkoitti juuri sitä että taipumusta on, eli osaa piirtää/laulaa/kuvata hyvin. Itse osaan maalata, yritin jopa kouluun, mutten päässyt siihen parhaaseen kouluun. Sen jälkeen jäin taiteilijavapaalle ja sain töitä kuvaamataidon ohjaanana ja erilaisia keikkahommia liittyen maalaamiseen. Jätin homman kesken, kun en jaksanut jatkuvasti kehittää itseäni ja repiä rahaa sieltä täältä. Epävarmuus ja jatkuva tekeminen oli uuvuttavaa (oli taiteilijaglamouri kaukana).
Nyt siis vain harrastan maalaamista ja myyn satunnaisesti tauluja.
Kun kerran kysyit. Kateus se on. Toki jotkut ihmiset luulevat myös liikoja itsestään, se me voidaan jokaisen Idolsin kuvauksissa havaita, mutta tuskin kyse on tästä.
Sinccis