Lue keskustelun säännöt.
oletteko jättäneet lahjakkuuttanne käyttämättä? miksi?
Onko täällä muita jotka ovat jättäneet lahjakkuuttaan käyttämättä? En nyt hae mitään "musta ois voinu tulla vaikka mitä mutta rento elämä ja kaljanjuonti vei" vaan ihan tosissaan vähän erityisempää, tarkemmin yksilöitävää juttua.
Itse olen todennut että maailma menetti minussa räppärin. Riimiä irtoaa ja runosuoni virtaa vuolaasti, viime viikonloppuna vedin vitsillä freestyleä (ei mikään rap battle van ihan vain taidonnäyte) parin kovemman harrastajan kanssa ja ne jäi katsomaan ihan suu auki.
Fakta on kuitenkin että inhoan räppiä ja kaikkea mikä siihen liittyy. En haluaisikan touhuta siinä scenessä mitään. Myöskään niin musikaalinen en ole että minä hyvää karaoketasoa paremmin osaisin laulaa, säveleen sanoittamista en ole koskaan kokeillut.
Kommentit (480)
Vierailija kirjoitti:
En osaa oikeastaan mitään.
Osaan jakaa lehtiä, mutta sitten tuli diabetesta sun muuta kremppaa niin jouduin lopettamaan :(
Nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja hyvä niin.
Lehdenjakaja on viimeinen ja erittäin tärkeä lenkki siinä ketjussa, että saamme kaikki aamukahvipöytään päivän uutiset. Älä vähättele työtäsi jota olet tehnyt.
Iso osa tuomareista, lääkäreistä ja muista koulutetuista on hankkinut opiskeluajan elantonsa lehtiä jakamalla.
Vaatii se hyvää muistia ja melkoista epävarmuuden sietokykyä ((lehdet myöhässä, asiakkaat haukkuvat jne )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
<<< ja >>> kirjoitti:
Intin kävin ammattikoulun jälkeen. Armeija kiinnosti. Aliupseerikouluun ei minua silloin valittu, kun en ollut ylioppilas tai ei ollut silmälaseja. Poistuin palveluksesta kuitenkin hyvin palvelleena omin siivin eli korpraalina. Ainesta siis olisi ollut oman koulutusalan johtotehtäviin, miksei res.upseeriksikin ja sitä kautta jopa kantahenkilökuntaan kuuluvaksi.
Reservissä ylenin mm. kertausharjoitusten ja siviilikoulutuksen sekä kansainvälisen tehtevien kautta kersantiksi, mikä on reserviläiselle harvinainen ja korkein mahdollinen reservinarvo AUK:n käymättömille.
Jätin, ja samalla Puolustusvoimat jätti, lahjakuuteni käyttämättä ja hyödyntämättä.
___Aliupseerikouluun ei minua silloin valittu,___
Höh. Et ole heittänyt lahjakkuutta hukkaan. Puolustusvoimat päätti, ettei sinusta ole AUKhon, vaikka reservissä oletkin sittemmin ylennyt.
Vierailija kirjoitti:
Väittelin tohtoriksi. Väitöksen jälkeen vielä 3 vertaisarvioitua artikkelia omalla nimellä ja muutama tutkimusryhmän kanssa ja muita julkaisuja. Vertaisarvioijana artikkeleilla. Dosentuuri häämötti lähitulevaisuudessa.
Mutta missä olen nyt?
-Opettajana lukiossa.
Tutkijan lahjoja ei tartte kyllä yhtään tässä hommassa.Perushelppo homma, 4750 e / kkpalkka, piiiittkkkät lomat ja kaikki opetusmateriaali tulee kustantajilta suoraan...
Se voitti tutkimuksen teon, joihin vielä nyt muutaman vuoden julkaisutauon kysellään palaamaan. Tarjolla siellä puolen olisi tonnia huonompi kk-palkka ja tutkimusta aamusta iltaan.
Kyllä. Heitin tutkijan lahjat hukkaan. Hyvä niin.
Tuntemillani tutkijoilla on todella pienet palkat. Kukaan ei 3750e/kk tienaa. Lähisukulaisia ovat.
Se on ilmeisesti kutsumusammatti, jos mikä. Siitä ei vaan juuri puhuta. Hoitajana vertaa. että tienaamme saman verran,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittelin tohtoriksi. Väitöksen jälkeen vielä 3 vertaisarvioitua artikkelia omalla nimellä ja muutama tutkimusryhmän kanssa ja muita julkaisuja. Vertaisarvioijana artikkeleilla. Dosentuuri häämötti lähitulevaisuudessa.
Mutta missä olen nyt?
-Opettajana lukiossa.
Tutkijan lahjoja ei tartte kyllä yhtään tässä hommassa.Perushelppo homma, 4750 e / kkpalkka, piiiittkkkät lomat ja kaikki opetusmateriaali tulee kustantajilta suoraan...
Se voitti tutkimuksen teon, joihin vielä nyt muutaman vuoden julkaisutauon kysellään palaamaan. Tarjolla siellä puolen olisi tonnia huonompi kk-palkka ja tutkimusta aamusta iltaan.
Kyllä. Heitin tutkijan lahjat hukkaan. Hyvä niin.
Tuntemillani tutkijoilla on todella pienet palkat. Kukaan ei 3750e/kk tienaa. Lähisukulaisia ovat.
Se on ilmeisesti kutsumusammatti, jos mikä. Siitä ei vaan juuri puhuta. Hoitajana vertaa. että tienaamme saman verran,
Tutkijan hommat on kutsumushommia. Epäilemättä. Jos sitä paloa ei ole, niin ei tule mitään.
Itse olin suuntaamassa tutkijan uralle, mutta sitten tapasin mieheni. Menimme naimisiin, saimme lapsia ja muutimme periferiaan miehen kotiseudulle, jossa oma koulutus on täysin hyödytön, täällä ei biokemistejä tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin suuntaamassa tutkijan uralle, mutta sitten tapasin mieheni. Menimme naimisiin, saimme lapsia ja muutimme periferiaan miehen kotiseudulle, jossa oma koulutus on täysin hyödytön, täällä ei biokemistejä tarvita.
Voisiko tehdä etänä tutkimusta nykytekniikalla?
Olen aina masentunut kritiikistä. Ehkä lahjoja ei siis koskaan ollutkaan. Mutta kotona etätöitä tehdessä keksin ja laulan sävelmiä ja improvisoituja lauluja. Näin etenkin, kun pitää laskea kirjanpidon tyylisiä laskutehtäviä. Naapurit ehkä kärsivät.
Myös imuroidessa alkaa tehdä mieli laulaa ja sitä tylsyyttä lievittämään hoilaan taas jonkin laulun, jonka unohdan saman tien.
Nyt imurin varteen mä tartun
Niin raskain sydämin
Mikset ole sä täällä luonain
Kävis siivous helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin suuntaamassa tutkijan uralle, mutta sitten tapasin mieheni. Menimme naimisiin, saimme lapsia ja muutimme periferiaan miehen kotiseudulle, jossa oma koulutus on täysin hyödytön, täällä ei biokemistejä tarvita.
Voisiko tehdä etänä tutkimusta nykytekniikalla?
Enpä usko että se onnistuisi ainakaan kokonaan etänä.
Olen kyllä. Olen ollut kuvataiteilija (en ammattinimikkeeltäni) ja olen maalannut. Kävin taidekoulun. Lisäksi olen laulanut paljon aikoinaan. Tässä kävi sillä tavalla, että ajauduin työhommelin kanssa vähän eri alalle ja se oli sen verran raskasta (yli 17 vuotta), että en jaksanut harjoitella sen ohessa kuin jaksoittain. Laulaminen ja maalaaminen vaativat paljon harjoittelua ja toistoja. Minulla on kaksi maalausaihetta ja edelleen ne ovat erittäin kiinnostavia aiheita ja ideoita, mutta ne ovat "vaiheessa". Läheisen hoito on vienyt ihan hirveästi voimia. Lisäksi työnhaku ja kouluun haku ovat vieneet energiaa, kun jouduin työttömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta olis voinut tulla pianisti. Opiskelin sitä koko lapsuuden ihan tosissani ja olin oikeasti hyvä. Siinä kohtaa, kun piti abina tosissaan miettiä mikä musta tulee isona ja mihin kouluun haen totesin, että jos en pääse johonkin sinfoniaorkesteriin niin ihan realistisesti elänkö mä tällä hommalla? Pimputanko mä loppuelämäni jossakin satunnaisessa kokoonpanossa kerran kuussa lähikuppilassa? Koko lähipiiri ja musiikkilukion opet kannusti, että tietysti haet Sibelius Akatemiaan, mutta päädyin opiskelemaan opettajaksi, koska muusikkona itsensä elättäminen on niin epävarmaa ja en halua opiskella vuosia pianistiksi ja todeta, että ei tällä elä.
Opettajana saan olla tekemisissä musiikin kanssa ja tulot on tasaiset ja hyvät. Sivuduunina soittelen ja keikkailen viikonloppuisin bilebändissä kosketinsoittajana, mutta laskut ei oo missään mielessä riippuvaisia siitä hommasta.
Ohis: Pianistia harvoin palkataan sinfoniaorkesteriin. Koko Suomessa on tällä hetkellä yksi tällainen virka (RSO), joten ihan hyvä, ettet siihen paikkaan tähdännyt, työntekijän vaihtuvuus on pieni. Tosin nyt Suomeen (Lapin kamariorkesteriin) on avattu toinen virka, täytetään syksyllä.
Moni on lukiossa "tosi hyvä" soittamaan tms. Mutta kun haet SibAlle, siellä on pääsykokeissa joka paikkakunnalta ja lukiosta se "tosi hyvä". Hakijoita on paljon myös ulkomailta. Opiskelijaksi otetaan vuodessa kandiin esim. vain 6-7 pianistia, eli siinä kyllä moni paikkakuntansa paras jää nuolemaan näppejään.
Pianistin toimeentulo harvemmin koostuu "kerran kuussa lähikuppilassa" -soittelusta. Ehkä 97% päätyy pianonsoiton opettajaksi. Loput 3% työskentelevät esim. säestäjänä, korrepetiittorina, kamarimuusikkona, solistina, orkesteripianistina (harvoin päätoimista), freelancerina jne. Tässä laskelmassa ei mukana tietenkään niitä, jotka päätyvät aivan muihin töihin musiikkialalle tai muualle.
t. pianisti
Toimin alaani sivuavassa ammatissa. syitä, miksi kynttiläni on vakan alla, on monia: kiusaaminen, kateus, pyrkyryyden vaatimus, oma kritiikkini ammattiini liittyviä trakenteita kohtaan yhteiskunnassa.
Olen löytänyt muita väyliä toteuttaa lahjakkuuttani. Silti tunnen, että sisälläni on valtava varanto, joka ei pääse kukoistamaan ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitä omaa lahjakkuutta on vaikea arvioida. Minullekin pari opettajaa koulussa sanoi, että olen lahjakas, mutta en ymmärtänyt mitä he sillä tarkoittivat. En ole menestynyt elämässä enkä löytänyt itselleni sopivaa alaa.
Vierailija kirjoitti:
Haltij.a kirjoitti:
Lapsena harrastin voimistelua ja tanssia (baletista street danceen) aktiivisesti 23-vuotiaaksi asti.
Kuvataide oli myös lähellä sydäntä, kävin kuviakerhoissa ja ainenumerot oli kymppejä. Käsitöitä rakastan myös tehdä, viulua soittanut pidemmän aikaa nuoruudessa ja laulua opettelin itsekseni. Ehkäpä se että moni asia kiinnosti enkä erikoistunut yksistään mihinkään niistä. Olen myös realistinen, että se voi vaatia erittäin paljon työtä ja myös onnea, että menestyy niillä aloilla, mitä olen harrastanut. En välttämättä olisi päässyt nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen, jos olisin päätynyt luovalle alalle, en välttämättä tässä vaiheessa. Nyt on oma omistusasunto ja vakityö (siistiä sisätyötä) vakaalla alalla näin yhden lapsen kolmekymppisenä äitinä. Haaveena olisi kuitenkin, että jossain vaiheessa pääsisin toteuttamaan itseäni eri tavalla kuin tällä hetkellä ehkä muutenkin kuin harrastusten muodossa. Lahjoja olisi, mutta aikaa ei. Mulla myös se flow tulee puuskissa, yhtäkkiä on koreografia illalla kotona tanssiessa tai tulee inspis piirtämiseen tai maalaamiseen, se ei vaan ole jatkuvaa. :DEt sinä ole millään tavalla jättänyt lahjakkuutta käytämättä, jos kuitenkin harrastat noita asioita, joissa olet hyvä ja niiden päälle olet vielä jaksanut opiskella alan, jolla menestyt.
Taisi olla hunblebragia matkassa.
Totta, ei se kokonaan ole jäänyt käyttämättä.
Ehkä siinä mielessä jätin, kun urahaaveena oli valokuvaajaa, vaatesuunnittelijaa, graafikkoa.... siksi se itseä kaivertaa. Kouluihin hain välillä, ei onnistunut sen muutaman kerran, joten päätin sitten käydä sen hetkisen tutkinnon loppuun, että edes jokin koulu käytynä. Sellainen stoori se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ollut hyvä piirtämään ja tarinan kerronnassa. Kuitenkaan en halunnut niin epävarmaa työuraa, vaan seurasin "järkevämpää" vaihtoehtoa ja kouluttauduin ns. 8-16 työalalle. Kiireet ja työrutiinit ovat tehokkaasti tappaneet luovuuteni, illalla jaksaa yleensä tehdä ruoan ja katsoa telkkua tai hetken pelata jotain.
Räppärin menetys ei minua sureta. Rap on roskaa ja ole iloinen, ettei sinusta tullut sellaista. Maailma pyörii ilman yhtäkään räppäriä mainiosti.
Mistään taidealasta ei kannata haaveilla, ellei ole suhteita ns. silmää tekeviin tai taitava ruskeakielinen. Pelkällä lahjakkuudella et pääse mihinkään vaikka toisin väitetään. Kenties jos osaat shokeerata tai pitää itsestäsi meteliä se voi joskus ehkä onnistua mutta silloin ei ole kyse taiteellisuudestasi tai jonkin tietyn alan osaamisestasi.
Kiusaaminen koulussa, työelämässä, ihmissuhteissa ovat kova yhtälö.
Olen patologinen valehtelija, sosio- ja psykopaatti sekä sadisti. Viha sairaita, lapsia, vanhuksia, heikkoja ja köyhiä. Eritysesti vihaan Suomeen tunkeutuvia vierasmaalaisia ali-ihmisiä. Mutta siltikään en ole lähtenyt perussuomalisena mukaan politiikkaan koska en jaksa ottaa itseäni niskasta kiinni. Aiknikaan ei riitä kun väsään koko ajan hakemuksia sossuun ja Kelaan,
Vierailija kirjoitti:
Olen patologinen valehtelija, sosio- ja psykopaatti sekä sadisti. Viha sairaita, lapsia, vanhuksia, heikkoja ja köyhiä. Eritysesti vihaan Suomeen tunkeutuvia vierasmaalaisia ali-ihmisiä. Mutta siltikään en ole lähtenyt perussuomalisena mukaan politiikkaan koska en jaksa ottaa itseäni niskasta kiinni. Aiknikaan ei riitä kun väsään koko ajan hakemuksia sossuun ja Kelaan,
Millaien diktaattorin maailma sinussa menettääkään.
Harmi juttu. Mulla jää äänikirjat kuuntelematta jos on huono lukija.