oletteko jättäneet lahjakkuuttanne käyttämättä? miksi?
Onko täällä muita jotka ovat jättäneet lahjakkuuttaan käyttämättä? En nyt hae mitään "musta ois voinu tulla vaikka mitä mutta rento elämä ja kaljanjuonti vei" vaan ihan tosissaan vähän erityisempää, tarkemmin yksilöitävää juttua.
Itse olen todennut että maailma menetti minussa räppärin. Riimiä irtoaa ja runosuoni virtaa vuolaasti, viime viikonloppuna vedin vitsillä freestyleä (ei mikään rap battle van ihan vain taidonnäyte) parin kovemman harrastajan kanssa ja ne jäi katsomaan ihan suu auki.
Fakta on kuitenkin että inhoan räppiä ja kaikkea mikä siihen liittyy. En haluaisikan touhuta siinä scenessä mitään. Myöskään niin musikaalinen en ole että minä hyvää karaoketasoa paremmin osaisin laulaa, säveleen sanoittamista en ole koskaan kokeillut.
Kommentit (480)
Kiinnostava kysymys. Itse en ole lahjakas missään, paitsi kirjan kirjoittamisesta tietysti haaveilin.
Alisuoriutujia paikalla? Olisi kiva lukea.
Mulla on hyvä lauluääni, ja varmasti olisin päässyt pitkällekin kouluttautumalla muusikoksi. Kontakteja oli jo kuitenkin jonkun verran. Mutta en halunnu heittää hukkaan nuoruuttani siihen epävarmuuteen, kun laulajia on kuitenkin paljon, enkä mikään superhyvä ollut heti valmiiksi.
Onneksi löysin kutsumuksen ja varman työn, voi sitten mummoille laulaa, ne ainakin tykkää.
Itse jätin unelma-ammatin, jotta voin hoitaa lapsenlastani. Aika harva ymmärtää.
Monet asiat jäävät ihmisiltä tekemättä siksi, että he luulevat niitä paljon vaikeammiksi kuin ne ovat. Usein annetaan liian helposti periksi. Yritetään kerran ja todetaan: Jaahas, ei tästä tullut mitään.
Kyllä.
Köyhyys, kiusaaminen yliopistossa, kiusaaminen työssä ja nyt taas köyhyys. Te-keskus esti uudelleenkouluttautumisen, odotan nyt eläkkeelle pääsyä n.10v kuluttua.
Mun lahjakkuus on liian monihaaraista enkä koskaan osannut päättää mihin osa-alueeseen keskittyisin. Joten kaikki jäi sitten kehittämättä.
En ole käynyt kielissä yliopisto-opintoja, koska etäopiskelu on tehty mahdottomaksi. Olen kuitenkin oppinut hyvin monia kieliä ja käynyt kursseja todella paljon.
Elämässäni ei ole ollut ihmisiä, jotka muistaisivat kovin montaa tuntia mitä oikein elämälläni teen ja kannustus on puuttunut.
Olisi sitten muitakin juttuja vähän, mutta on vaikea sanoa onko potentiaali jäänyt käyttämättä. Olen kyllä itse pyrkinyt erilaisiin juttuihin, mutta monesti itseä vähemmän lahjakkaat ihmiset ovat olleet päättämässä ja torpanneet hommat. Tämän takia pitäisi ennen pitää perustaa oma yritys tai yhdistys, että ei tarvitsisi kenenkään ahteria nuolla päästäkseen helppoihin hommiin.
adhd+ monialainen lahjakkuus nepsyn testien mukaan.
Vaan ei löydy miten sais tuotua esiin ja mihin tarkalleen sen lahjakkuuden.
Olen niin onnellisessa asemassa, että olen saanut opiskella itseäni kiinnostavaa alaa. Tavallaan on myös ollut onni, että nuorempana sairastuin ja olin kyvytön tekemään muuta kuin sitä, mikä minua kiinnosti.
Tämä asia tekee minut onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mun lahjakkuus on liian monihaaraista enkä koskaan osannut päättää mihin osa-alueeseen keskittyisin. Joten kaikki jäi sitten kehittämättä.
Sama täällä. Koulussa keskiarvo oli melkein kympin ja olin hyvä sekä matemaattisissa aineissa että kielissä ja reaaliaineissakin sekä kuvataiteissa. Olin hyvä liikunnallisissa harrastuksissakin ja pääsin sisään useammalle alalle useampaan hyvään yliopistoon. Mensan pääsyrajan olen ylittänyt.
Mutta ihmissuhteissa olen surkea ja itsetuntoni on todella huono. Olen ollut jollain tavalla kroonisesti lievästi masentunut teini-iästä lähtien, mutta tehnyt töitä ja perustanut perheen. Mutta työurani on ollut todella kehno sosiaalisten tilanteiden pelkoni ja huonon itsetuntoni vuoksi.
Omasta mielestäni olen tuskallisen ruma (olen kyllä mitoiltani hoikka) ja ihastun aina johonkin saavuttamattomaan henkilöön, jonka jossain kohtaan, enkä sitten kykene unohtamaan sitä ihmistä jopa vuosikausiin. Elämäni on tuskallista kitkuttamista.
Vierailija kirjoitti:
adhd+ monialainen lahjakkuus nepsyn testien mukaan.
Vaan ei löydy miten sais tuotua esiin ja mihin tarkalleen sen lahjakkuuden.
Minkälaista lahjakkuutta? Mikä sinua kiinnostaa?
Yksi, minä vie elämässä eteenpäin, on se, että tekee kyseistä asiaa viisi minuuttia joka päivä. Viisi minuuttia, puoli tuntia, tunti. Säännöllisyys kehittää.
Aion jatkuu kiinnostuksen kohdettani lopun elämääni, joskus säännöllisesti, joskus silloin tällöin.
Sanottiin etten ole Jumalalle siitä vastuussa.
En ole missään lahjakas :(. Yliopistossa kyllä lukenut saksan kieltä mutta niin on moni muukin.
Minulle on sanottu muutamaan otteeseen, että sun pitäisi alkaa kirjoittamaan. Olen aina ollut vähän ymmälläni, siis mistä kirjoittaisin. Aina ollut kovin suulas ja tarinankertoja, ehkä siitä sitten on päätelty, että voisin yhtä hyvin laittaa sivujen väliin jorinoitani. Olen kuullut olevani psykologisesti lahjakas, tulee välillä aina näitä oivalluksia asioista ja ihmisistä, no en ole sitäkään sitten hyödyntänyt. Yli vuoden verran olen pitänyt unipäiväkirjaa, koska unet on välillä kuin pieniä näytelmiä. Ja joinain päivinä kirjoitan ylös ajatuksiani elämäni varrelta, muistoja liittyen lapsuudenkotiini ja kouluun. No, ehkä jonain päivänä voisin kirjoittaa niin, että sauhuu.Minulla on vaan jokin pinttymä, että haluaisin kirjoittaa sellaisella vanhanaikaisella sähkökirjoituskoneella tai no kannettavallakin tietty voisi. Ympäristökin voisi olla toisenlainen, kuin tämä kerrostalomiljöö. Vielä pitäisi tämä tehdä, ennenkuin aivot jotenkin puuroutuu lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lahjakkuus on liian monihaaraista enkä koskaan osannut päättää mihin osa-alueeseen keskittyisin. Joten kaikki jäi sitten kehittämättä.
Sama täällä. Koulussa keskiarvo oli melkein kympin ja olin hyvä sekä matemaattisissa aineissa että kielissä ja reaaliaineissakin sekä kuvataiteissa. Olin hyvä liikunnallisissa harrastuksissakin ja pääsin sisään useammalle alalle useampaan hyvään yliopistoon. Mensan pääsyrajan olen ylittänyt.
Mutta ihmissuhteissa olen surkea ja itsetuntoni on todella huono. Olen ollut jollain tavalla kroonisesti lievästi masentunut teini-iästä lähtien, mutta tehnyt töitä ja perustanut perheen. Mutta työurani on ollut todella kehno sosiaalisten tilanteiden pelkoni ja huonon itsetuntoni vuoksi.
Omasta mielestäni olen tuskallisen ruma (olen kyllä mitoiltani hoikka) ja ihastun aina johonkin saavuttamattomaan henkilöön, jonka jossain kohtaan, enkä sitten kykene unohtamaan sitä ihmistä jopa vuosikausiin. Elämäni on tuskallista kitkuttamista.
Mun keskiarvo oli 7,6 johtuen lukion vakavasta masennuksesta ja ahdistuksista. Pää oli jumissa... Mensaan pääsin sentään. Samanlaisia oireita itsetunnon ja työuran suhteen...
Olen lahjakas musiikissa, niin sanoittamisessa, säveltämisessä kuin sovittamisessakin. Samoin kuin aloittajalla, olen myös aivan haka riimittelyssä, ja olen todella nopea suustani, jolle kalpenee itse Tommy Lindgrenkin. Soitan kaikkia soittimia jotenkin, olen rytmillisesti lahjakas myös. En ole hyvä välttämättä piirtämään, mutta kuvaamataidossa olin koulussa ain akympin oppilas, koska minulla oli niin hyvä visiointi, väritaju, muodon ymmärtäminen, ja kolmiulotteisuus, ja tein kaikesta mitä pystyi muovailemaan vaikka ja mitä. Lisäksi luovuuteni hoksasi tehtävien annosta sellaisia mahdollisuuksia mitä muut eivät ikinä olisi hoksanneet, ja opettajat pitivät juuri tästä. Miksi en ole käyttänyt lahjakkuuttani? Ehdottomasti suurin syy on keskittymiskyvyttömyys, sekä vaikeus oppia niin että huono opettaja opettaa. En pysty opettelemaan esim nuotteja, enkä kykene säilömään tietoa päässäni(vrt vuosiluvut). En myöskään opi niin kuin opettajat haluaisivat että opin. Opin tekemällä, ja hoksaamalla itse. Harva opettaja osaa tällaista opetustyyliä vaikka muuta väitätävätkin, ja se johtuu siitä että heitä tulee opettajakouluista, joissa kympin oppilaat eivät edelleenkään ymmärrä miten joku voi olla niin tyhmä ettei opi niin kuin he ovat oppineet, lisäksipitävät itseään mainoina oppiojina, ja opettajina. Heiltä tosin puuttuu luovuus yleensä täysin, ja opetustyylikin kertoo siitä ettei kyetä opettamaan luovasti, vaan vain toistamaan jotain toiselta opittua.
Lisäksi tekemiseni on epätasaista, ja tarvitsen flown. En pysty laulamaan käskien kuten ei kukkokaan pysty, jolloin luovassa tekemisessäni saattaa olla pitkiäkin taukoja. Mm stressi muulla elämänalueella voi syödä kaiken luovuuden elämässäni. Toisaalta sanoitan koko ajan, ja teen omia kappaleita mieheni kanssa, joten käytän lahjakuuttani kyllä, mutta suuren yleisön tietoon se ei tule tulemaan.
Muhun otti kustannusfirma yhteytta, halusivat etta kirjoittaisin kirjan. Jai kirjoittamatta kun en keksinyt, miten saa helposti skandit nappikselle nain ulkomailta kasin, ja kirja olisi tietysti pitanyt olla suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
adhd+ monialainen lahjakkuus nepsyn testien mukaan.
Vaan ei löydy miten sais tuotua esiin ja mihin tarkalleen sen lahjakkuuden.
Minkälaista lahjakkuutta? Mikä sinua kiinnostaa?
Yksi, minä vie elämässä eteenpäin, on se, että tekee kyseistä asiaa viisi minuuttia joka päivä. Viisi minuuttia, puoli tuntia, tunti. Säännöllisyys kehittää.
mm. matikka,musiikki,päättelykyky...
Jos vähän kaikki kiinnostaa syvänmeren aarteista avaruuteen, on hyvin hankala tehdä jotain siltä väliltä 5min, kun ajatukset on jo seuraavan minuuttina muualla.
Musta olis varmaan ihan loistava lääkäri tullut, olin koulussakin mutta vaihdoin toiselle linjalle.
Ihan vaan koska silloin ei tuntunut innostavan lääkärin työajat....