Miten paljon teiniltä pitää sietää?

Niin miksi se teini ei siis muuta isälleen, joka selkeästi on hänen mielestään parempi vanhempi?

Miksei 17-vuotias muuta omaan kämppään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhu, tarjoudu kuuntelemaan ja kysy mikä häntä harmittaa. Kerro, että hän on rakas ja tärkeä ja te vanhemmat tulette aina välittämään ja tekemään kaikkennevaikka te epäonnistuitte parisuhteessa.

Minulla teini on ollut vihainen, huutanut ja lopulta itkenyt monta kertaa. Tilanne sikäli erilainen, että kiukun ja inhon kohteena enimmäkseen isä. Poika on jo niin iso, että näki ex mieheni alkoholiongelman, näkee kuinka jättäytyi hetki eron jälkeen uuden naisystävän mustasukkaisuuden takia lasten elämästä melkein kokonaan, tapasi vain nopeasti salaa meidän luona.

Minä peittelen isän puutteita, tuen hänen tekosyitä jotta lapset eivät tuntisi itseään jotenkin kelpaamattomaksi hänelle ja joskus pojan sanoessa miksi en valinnut miestäni paremmin ennen lasten hankintaa pyydän anteeksi ja halaan, vannon isän rakastavan ja tekevän parhaansa vaikka kaikkien paras ei aina ole riittävästi ja minä teen nyt ja aina kaikkeni jotta heiltä ei puutu mitään ja rakastan häntä aivan yhtä paljon myös niinä hetkinä, kun hän on vihainen ja sanoo minulle asioita rumasti, kerron myös tietäväni, että hän ei tarkoita kaikkea mitä suutuspäissään sanoo ja jos minulle joskus jotain tapahtuisi niin hänen pitää muistaa, että rakastan heitä jokaista ja talletan muistoihini kaiken hyvän enkä muistele rumia sanoja.

Rakkaudella, tuppautumisella ja sopivalla tilan antamisella olen saanut hänet avautumaan, jos en muuta tilanteessa voi niin halaan häntä kunnes itku on päässyt tulemaan. Nykyään hän voi jo paremmin ja meillä on hyvä avoin suhde. Joka päivä kysyn mitä kuuluu, millainen päivä ym. Joskus sanoo, että hyvä päivä voit mennä pois mun huoneesta ja joskus kertoo tarkemmin.

Kaikin tärkeintä on minusta olla saatavilla ja kertoa joka päivä lapsen olevan rakas, vaikka kuinka raskas kiukuttelija hän olisi ollut niin hän on silti rakas, sen minä kerron jokaiselle joka päivä.

Kuulostat upealta äidiltä, olisipa minullakin ollut tuollainen. Poikasi on onnekas ❤

Minun mielestä kuulostaa ihan kamalalta. Mamma valehtelee lapselleen minkä ehtii:

"Minä peittelen isän puutteita, tuen hänen tekosyitä jotta lapset eivät tuntisi itseään jotenkin kelpaamattomaksi hänelle ja joskus pojan sanoessa miksi en valinnut miestäni paremmin ennen lasten hankintaa pyydän anteeksi ja halaan, vannon isän rakastavan."

Kiva teinin on huomata, että isä ei välitä ja äiti valehtelee. Teinille voi puhua asiat juuri niin kuin ne ovat. Jos isä on pa*ka, niin hän on pa*ka ja ei siitä muuksi muutu, vaikka mamma miten asian muuksi värittäisi.

Lopettakaa se lapsille lässyttäminen.

En ole mamma, ainakaan vielä, mutta vastaan silti. Lässyttämättä kuten lapsillekin.

Isä ei ole paras mahdollinen, johtuen suurelta osin alkoholiongelmasta. Tyypillinen tilanne jossa olen suojannut selustaa on esimerkiksi sellainen, että ex mies ei tullut kevätjuhlaan vedoten vatsatautiin. Tiesin, että "vatsatauti" oli hankittu ryyppäämällä ja siksi ei jaksanut ilmestyä paikalle. En korjannut hänen väittämäänsä lapsille koska en koe, että kumpikaan heistä olisi hyötynyt siitä.

Lasten isä rakastaa lapsia, siinä en valehtele. Hän vaan on melko huono huolehtimaan jopa itsestään. Kuitenkin sen vähän mitä hän itsestään irti saa ollakseen lasten elämässä hän on kunnolla ja ei juo silloin.

En aio lähteä siihen, että puhuisin isästä ikävästi lapsille ja korostaisin hänen puutteitaan vaan tuon esiin sen, että ihmiset eivät kaikki ole yhtä vahvoja ja kykeneviä. Joku ei pysty olla riittävän hyvä tai aina läsnä vanhempana, mutta hän ei välttämättä ole silti läpeensä paha tai p*ska isä kuten kuvaat, hän on vain heikko. Isäkin haluaisi olla parempi ja lupaili millon mitäkin jonka jälkeen lapset pettyivät, kun lupaukset eivät toteutuneet. Nykyään lupailee vähemmän ja pitää sen minkä lupaa koska olen hänen kanssaan monet kerrat puhunut asiasta.

Minä tuen isän vanhemmuutta ja lasten oikeutta isään sopimalla tapaamiset aina silloin, kun isä sitä haluaa ja silloin tiedän, että hän on hyvä isä sen kaksi päivää.

Mikä sitten olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhu, tarjoudu kuuntelemaan ja kysy mikä häntä harmittaa. Kerro, että hän on rakas ja tärkeä ja te vanhemmat tulette aina välittämään ja tekemään kaikkennevaikka te epäonnistuitte parisuhteessa.

Minulla teini on ollut vihainen, huutanut ja lopulta itkenyt monta kertaa. Tilanne sikäli erilainen, että kiukun ja inhon kohteena enimmäkseen isä. Poika on jo niin iso, että näki ex mieheni alkoholiongelman, näkee kuinka jättäytyi hetki eron jälkeen uuden naisystävän mustasukkaisuuden takia lasten elämästä melkein kokonaan, tapasi vain nopeasti salaa meidän luona.

Minä peittelen isän puutteita, tuen hänen tekosyitä jotta lapset eivät tuntisi itseään jotenkin kelpaamattomaksi hänelle ja joskus pojan sanoessa miksi en valinnut miestäni paremmin ennen lasten hankintaa pyydän anteeksi ja halaan, vannon isän rakastavan ja tekevän parhaansa vaikka kaikkien paras ei aina ole riittävästi ja minä teen nyt ja aina kaikkeni jotta heiltä ei puutu mitään ja rakastan häntä aivan yhtä paljon myös niinä hetkinä, kun hän on vihainen ja sanoo minulle asioita rumasti, kerron myös tietäväni, että hän ei tarkoita kaikkea mitä suutuspäissään sanoo ja jos minulle joskus jotain tapahtuisi niin hänen pitää muistaa, että rakastan heitä jokaista ja talletan muistoihini kaiken hyvän enkä muistele rumia sanoja.

Rakkaudella, tuppautumisella ja sopivalla tilan antamisella olen saanut hänet avautumaan, jos en muuta tilanteessa voi niin halaan häntä kunnes itku on päässyt tulemaan. Nykyään hän voi jo paremmin ja meillä on hyvä avoin suhde. Joka päivä kysyn mitä kuuluu, millainen päivä ym. Joskus sanoo, että hyvä päivä voit mennä pois mun huoneesta ja joskus kertoo tarkemmin.

Kaikin tärkeintä on minusta olla saatavilla ja kertoa joka päivä lapsen olevan rakas, vaikka kuinka raskas kiukuttelija hän olisi ollut niin hän on silti rakas, sen minä kerron jokaiselle joka päivä.

Kuulostat upealta äidiltä, olisipa minullakin ollut tuollainen. Poikasi on onnekas ❤

Minun mielestä kuulostaa ihan kamalalta. Mamma valehtelee lapselleen minkä ehtii:

"Minä peittelen isän puutteita, tuen hänen tekosyitä jotta lapset eivät tuntisi itseään jotenkin kelpaamattomaksi hänelle ja joskus pojan sanoessa miksi en valinnut miestäni paremmin ennen lasten hankintaa pyydän anteeksi ja halaan, vannon isän rakastavan."

Kiva teinin on huomata, että isä ei välitä ja äiti valehtelee. Teinille voi puhua asiat juuri niin kuin ne ovat. Jos isä on pa*ka, niin hän on pa*ka ja ei siitä muuksi muutu, vaikka mamma miten asian muuksi värittäisi.

Lopettakaa se lapsille lässyttäminen.

En ole mamma, ainakaan vielä, mutta vastaan silti. Lässyttämättä kuten lapsillekin.

Isä ei ole paras mahdollinen, johtuen suurelta osin alkoholiongelmasta. Tyypillinen tilanne jossa olen suojannut selustaa on esimerkiksi sellainen, että ex mies ei tullut kevätjuhlaan vedoten vatsatautiin. Tiesin, että "vatsatauti" oli hankittu ryyppäämällä ja siksi ei jaksanut ilmestyä paikalle. En korjannut hänen väittämäänsä lapsille koska en koe, että kumpikaan heistä olisi hyötynyt siitä.

Lasten isä rakastaa lapsia, siinä en valehtele. Hän vaan on melko huono huolehtimaan jopa itsestään. Kuitenkin sen vähän mitä hän itsestään irti saa ollakseen lasten elämässä hän on kunnolla ja ei juo silloin.

En aio lähteä siihen, että puhuisin isästä ikävästi lapsille ja korostaisin hänen puutteitaan vaan tuon esiin sen, että ihmiset eivät kaikki ole yhtä vahvoja ja kykeneviä. Joku ei pysty olla riittävän hyvä tai aina läsnä vanhempana, mutta hän ei välttämättä ole silti läpeensä paha tai p*ska isä kuten kuvaat, hän on vain heikko. Isäkin haluaisi olla parempi ja lupaili millon mitäkin jonka jälkeen lapset pettyivät, kun lupaukset eivät toteutuneet. Nykyään lupailee vähemmän ja pitää sen minkä lupaa koska olen hänen kanssaan monet kerrat puhunut asiasta.

Minä tuen isän vanhemmuutta ja lasten oikeutta isään sopimalla tapaamiset aina silloin, kun isä sitä haluaa ja silloin tiedän, että hän on hyvä isä sen kaksi päivää.

Mikä sitten olet?

Äiti ja nainen.

Nuoret ovat taitavia provosoimaan vanhempiaan puheillaan ja heitoillaan. Nuori tarkkailee miten vanhempi suhtautuu niihin ja millaista vastakaikua hän herättää

Kaikki nuoren tunteen pitäisi sallia ja hyväksyä. Nuoren tunteiden hyväksyminen ei kuitenkaan tarkoita, että toisen vahingoittaminen tai loukkaava käytös olisi sallittu. Aikuisen tehtävänä on asettaa rajat. Tunteiden ilmaisu on sallittua, mutta käyttäytymistä pitää rajata.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tällaisia teinejä on ymmärretty jo vähän liikaakin. Toisin sanoen ei ole selkeitä rajoja, teini saa tahtonsa läpi huutamalla, teinillä ei ole velvollisuuksia eikä hänen kännykänkäyttöään, tietokoneen käyttöään tai viikkorahaansa rajoiteta.

En tiedä ap:n tapausta, voihan olla, että kyse on jo diagnoosista eikä normaalista rajojaan rikkovasta teinistä, mutta ihan ensimmäisenä olisi hyvä käydä näitä perusjuttuja läpi. Saako teini rangaistusta huonosta käytöksestä? Saako hän aina tahtonsa läpi huutamalla ja haukkumalla? Onko mitään keskusteluyhteyttä?

Monessa perheessä teini-ikä on mörkö, jolle ei jotenkin voi mitään ja jonka syyksi voi laittaa kaiken. Loppupeleissä kuitenkin kyse on lapsista, ihan samalla tavalla kuin uhmaikäisenkin kanssa. Saiko uhmaikäisenne karkkia, jos heittäytyi kaupan lattialle huutamaan? Saiko hän lyödä ja potkia teitä rajoituksetta? Teini-ikään kuuluu tunteiden heittely mutta siihen ei kuulu kenenkään henkinen tai fyysinen pahoinpitely. Kun perheessä on pienempiä lapsia, on erityisen tärkeää, että teinille tehdään selväksi rajat.

Aloita keskustelulla. Yritä kertoa, ettei teinin käytös ole millään tasolla normaalia ja että et voi sitä enää hyväksyä. Pidä äänesi rauhallisena äläkä provosoidu teinin sanoista kuin enintään osoittaaksesi, että juuri tämä on sitä käytöstä, jota et voi enää hyväksyä. Kerro, mihin tilanne päätyy, jos teini ei muuta tapojaan. Jos rajoitukset rahaan, kännykkään tai tietokoneeseen ei tule kyseeseen, niin sitten on vaihtoehtona sijoitus johonkin laitokseen. Ota selvää niistä, näytä teinille esim. esite tms. ja kerro, ettet haluaisi tehdä sitä, koska hän todella on rakas lapsesi mutta teet sen, jos teini ei muuta käytöstään.

Ja sitten toteutat uhkauksesi. Toki käytös ei kerralla muutu mutta jos ei edes yritä, niin silloin näen, että ei ole muuta ratkaisua. Sinulla on oikeus olla kodissasi rauhassa ilman henkistä väkivaltaa.

Käsittämättömästi tarjoatte vain kovia keinoja. Ehkäpä ongelmat johtuvat siitä, etät tällaisia alistamalla kasvattavia on kuunneltu liikaakin. Oikeasti se vaatisi kuuntelemista sekä tukea siihen että lapsi oppii tunnistamaan omat tunteensa ja käsittelemään niitä.