Oudot lapsuuden kodista opitut tavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona pidettiin uuninpelli/t uunissa. Yleensä siellä on yksi ja loput ovat alalokerossa.

Sitten kun uunin laittaa päälle, niin se pelti otetaan pois ja laitetaan johkin pöydälle tai hellalle.

Minusta tämä on normaalia ja kun se pelti otetaan joka tapauksessa esille niin se on helppo ottaa uunista. Käytän useimmiten samaa peltiä.

Ystäväni ihmetteli tätä todella ja sitten oli mun vuoro ihmetellä. Ystäväni sanoi pitävänsä kaikki pellit aina siellä alalokerossa. Hän ajatteli että sitten uunin voi laittaa päälle sen enempää ajattelematta. Se on totta sinällään, kun pellin kanssa mulla on yleensä uunissa myös leivinpaperi. Sitä voi käyttää näin monta kertaa.

Piti ihan tiedustella tätä asiaa muiltakin ja periaatteessa jokainen sanoi pitävänsä pellit alalokerossa.

Meillä toimitaan samoin. On aina yksi uunipelti valmiina leivinpaperin kanssa.

Entäs kun uunion laittaa vaikka lasagnevuoan, johon ei peltiä tarvita. Pelti on joko tiellä jossain pöydällä tai pitää kuitenkin laittaa alalaatikkoon.

Ensimmäinen lätty on koiralle. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako tähän kirjoittaa päinvastaisia tapoja?  Esim. Meillä kun menemme perheenä minä, mies ja 3- ja 6v lapsemme mummilla käymään, niin hänelle on ihan ok että kaikki katsovat televisiota mikä on asetettu keittiön nurkkaan, mutta taas jos minä tai lapset kaivamme älypuhelimet esiin, alkaa mummi marttyyriksi. "No eihän minun takia tänne taaskaan tultu, noita vempaimia vaan tuijottamaan" 

Ei auta vaikka selitämme että ihan vaikka uutisia sieltä katsomme.

Kyllä ymmärrän mummianne. Kun kylään mennään niin sen hetken jaksaa keskittyä siihen vierailuun ja törkeää on keskittyä silloin räppäämään puhelintaan. Voi luoja kun älypuhelinta ei olisi ikinä keksittykään.

Miten puhelimen vilkuilu eroaa tv:n katsomisesta? Molemmat pois kylässä ollessa minun mielestäni.

Tv:tä katsotaan yhdessä ja kommentoidaan taphtumia toisille yhdessä, tehdään yhteisiä muistoja. Puhelimella ollaan yksin ja halutaa erottautua porukasta. Suuri ero.

Paskoja muistoja sille, jota tv ei kiinnosta. Jos joutuu töllöttäjien seuraan, voi siitä hetkestä tehdä paremman etsimällä itseä kiinnostavia sisältöjä kännykästä. Toki vielä parempia hetkiä voi viettää niiden kanssa, joita elävät ihmiset kiinnostaa laitteita enemmän.

Tosiaan, törkeätä istuttaa vieraat tuijottamaan jotain Salkkareita joita nämä eivät edes seuraa. Emäntä vielä kysyy ennen ohjelman alkua että seuraathan salkkareita - en, en ole koskaan näinä vuosina seurannut. Nykyään on sitten älypuhelin mitä alan selaan tahi soitan toisesta huoneesta puhelun kaverilleni turistakseni niitä näitä - aikaa tappaakseni. 

Yksi mielenilmauksen muoto on myös ottaa sanomalehti pöydästä ja alkaa kahistellen lukemaan sitä. Salkkarit sentään kestävät vain 30 min mutta silloin se helvetti vasta on irti jos telkasta tulee joku jalkkis tai jäkis ottelu, joita en todellakaan seuraa. 

Yleensä sovin tämän  henkilön kanssa näkemiset kahvilaan niin tätä ongelmaa ei ole. En käsitä miksi hän ei voi tallentaa näitä ohjelmia kun kutsuttu vieras tulee käymään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako tähän kirjoittaa päinvastaisia tapoja?  Esim. Meillä kun menemme perheenä minä, mies ja 3- ja 6v lapsemme mummilla käymään, niin hänelle on ihan ok että kaikki katsovat televisiota mikä on asetettu keittiön nurkkaan, mutta taas jos minä tai lapset kaivamme älypuhelimet esiin, alkaa mummi marttyyriksi. "No eihän minun takia tänne taaskaan tultu, noita vempaimia vaan tuijottamaan" 

Ei auta vaikka selitämme että ihan vaikka uutisia sieltä katsomme.

Kyllä ymmärrän mummianne. Kun kylään mennään niin sen hetken jaksaa keskittyä siihen vierailuun ja törkeää on keskittyä silloin räppäämään puhelintaan. Voi luoja kun älypuhelinta ei olisi ikinä keksittykään.

Miten puhelimen vilkuilu eroaa tv:n katsomisesta? Molemmat pois kylässä ollessa minun mielestäni.

Periaatteessa samaa mieltä, mutta kyllä siinä on eroa, katsotaanko samasta laitteesta samaa ohjelmaa, vai tuijottaako jokainen omasta laitteestaan mitä kukakin. Kun katsotaan telkkaria, on välillä sopivia hetkiä puhuakin, mutta älypuhelintaan tuijottavaa ei kehtaa häiritä kun ei tiedä miten tärkeä asia hänellä on meneillään.

Samaa mieltä. Tv:n katselu on yhteinen kokemus, jota voi kaikki kommentoida tai jutustella välissä muustakin. Kännyköitä katsoessa taas jokaisella on joku oma juttu menossa, joka sulkee ikäänkuin toisen omaan maailmaansa.

Toimii ehkä sellaisten ihmisten kesken, jotka jakaa kiinnostuksen television katseluun ja tiettyihin ohjelmiin. Muut tylsistyvät kuoliaiksi. Itsellä tämä tilanne appivanhempien luona. Anoppi, appivanhempien, mies ja sisarukset seuraavat jotain umpitylsiä tietovisoja ja arvailevat kilvan vastauksia. Mä selaan kännykkää ja rapsutan talon koiraa.

Aargh... tietovisat! Mieluummin sitten vaikka seuraan jalista tai Salkkareita....

Ehkei kovin outo tapa, mutta joskus huvittaa itseä. Lapsuudenkodista opin, että koti pitää aina jättää tiptop-kuntoon, jos lähtee reissuun. Sitten on kiva palata kotiin.

Siksi aina ennen lähtöä, vaikka menisimme vain yhdeksi yöksi mökille, järjestelen tavarat paikoilleen, siistin keittiön ja imuroin vähintään eteisen ja keittiön. Myös kastelen, lannoitan ja nypin kukat, ja tämä joskus naurattaa: en ole ollenkaan mikään viherpeukalo, päinvastoin, ja meillä viherkasvit pysyvätkin hengissä ainoastaan tämän pinttyneen ”lähtökastelutavan” ansiosta.

Lapset ovat oppineet tietämään, että ennen ei lähdetä kuin koti on siisti. Siksi he saattavat tiskata ja imuroida koulusta tultuaan valmiiksi, jos on kiire päästä perjantaina lähtemään jonnekin hauskaan paikkaan.

Kaikki ovet, mukaan lukien väliovet sisällä, pidetään aina visusti kiinni. Lapsuudenkoti oli vanha ja viileä ja kylmistä eteisistä kulkeutui kylmä ilma kammareihin ja pirttiin, jos ovet jätti auki. Edelleen tykkää pitää ovet kiinni, paljon siistimmän näköistäkin. Tuuletettaessa sitten kaikki räppänät, ikkunat ja ovet selälleen tietysti.

Äitini laittoi talteen margariini- ja voipakettien kääreet. Tiedättekö ne sellaiset toiselta puolelta kiiltävät, ennen näitä nykyisiä rasioita. Voita toki taidetaan vieläkin myydä sellaisissa vähän foliomaisissa käärepakkauksissa. Näitä taiteltuja kääremateriaaleja hän säilytti siinä lieden alalokerossa. Kääreisiin jäi aina hiukan rasvaa, joten hän käytti niitä esim. kakkuvuokien voiteluun. Omilleni muutettuani jatkoin tätä käytännettä lyhyen aikaa, kunnes tulin siihen tulokseen, ettei voi olla hygienistä ainakaan kesähelteellä. Eikä siinä merkittävää säästöäkään syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen lätty on koiralle. :)

Hauska! :D Meillä ensimmäinen lätty on paistajalle.

Vierailija kirjoitti:

Kynsilakkojen säilyttäminen jääkaapissa. Siten ne säilyvät kuulemma juoksevampina. Lapsuudenkodissani oli myös usein tv taustalla päällä, joten minusta tv päällä on kotoisaa, pidän sitä usein taustalla itsekin päällä.

Tuo on minusta aivan hirveä tapa. En pysty keskustelemaan ihmisten kanssa seurusteluun, jos kyläpaikassa on tv päällä. Olen herkkä melulle. Onneksi meidän suvussa ei harrasteta tuota.

Vauvan ruumisarkku sängyn alla, on oudoita mitä on vastaan tullut.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako tähän kirjoittaa päinvastaisia tapoja?  Esim. Meillä kun menemme perheenä minä, mies ja 3- ja 6v lapsemme mummilla käymään, niin hänelle on ihan ok että kaikki katsovat televisiota mikä on asetettu keittiön nurkkaan, mutta taas jos minä tai lapset kaivamme älypuhelimet esiin, alkaa mummi marttyyriksi. "No eihän minun takia tänne taaskaan tultu, noita vempaimia vaan tuijottamaan" 

Ei auta vaikka selitämme että ihan vaikka uutisia sieltä katsomme.

Kyllä ymmärrän mummianne. Kun kylään mennään niin sen hetken jaksaa keskittyä siihen vierailuun ja törkeää on keskittyä silloin räppäämään puhelintaan. Voi luoja kun älypuhelinta ei olisi ikinä keksittykään.

Miten puhelimen vilkuilu eroaa tv:n katsomisesta? Molemmat pois kylässä ollessa minun mielestäni.

Periaatteessa samaa mieltä, mutta kyllä siinä on eroa, katsotaanko samasta laitteesta samaa ohjelmaa, vai tuijottaako jokainen omasta laitteestaan mitä kukakin. Kun katsotaan telkkaria, on välillä sopivia hetkiä puhuakin, mutta älypuhelintaan tuijottavaa ei kehtaa häiritä kun ei tiedä miten tärkeä asia hänellä on meneillään.

Samaa mieltä. Tv:n katselu on yhteinen kokemus, jota voi kaikki kommentoida tai jutustella välissä muustakin. Kännyköitä katsoessa taas jokaisella on joku oma juttu menossa, joka sulkee ikäänkuin toisen omaan maailmaansa.

Minusta tv:n katsominen silloin kun on vieraita on äärettömän epäkohteliasta. Ne tv-ohjelmat kun ei oikeasti välttämättä vieraita kiinnosta, eikä silloin kiinnosta niiden yhteisöllinen kommentointikaan.

Meillä ja monessa muussa paikassa se on vain taustaäänenä pyörimässä eikä kukaan sitä varsinaisesti seuraa. Jos tulee hiljainen hetki on jokin mihin keskittyä hetkeksi ilman kiusallisia tilanteita.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen lätty on koiralle. :)

Meillä on sama ollut jo lapsuudesta saakka.

Hammasmukia käyttämällä säästyy vettä valtavat määrät vuositasolla ja mitä useampi taloudessa lotraa hampaita juoksevalla vedellä, sitä enëmmän vettä haaskaantuu. Sama suikussa, suihku kannattaa sammuttaa saippuoinnin ajaksi, sillä säästää vettä ja rahaa.

hyvät neuvot arvokkaita kirjoitti:

Hammasmukia käyttämällä säästyy vettä valtavat määrät vuositasolla ja mitä useampi taloudessa lotraa hampaita juoksevalla vedellä, sitä enëmmän vettä haaskaantuu. Sama suikussa, suihku kannattaa sammuttaa saippuoinnin ajaksi, sillä säästää vettä ja rahaa.

Mä ainakin avaan hanan noin 2 sekunniksi kun kastelen harjan ennen harjaamista, ja sit suljen harjaamisen ajaksi. Harjattuani avaan hanan siksi aikaa, että otan vettä suuhun jolla purskuttelen, ja virutan harjan puhtaaksi, näihin menee ehkä 10 sekuntia. Pitääkö joku muka hanaa auki sen koko 2min jonka harjaa hampaitaan??? 

ps. Meilläkin oli kyllä lapsuudessa hammasmukit, mutta aikuisena olen siitä ainakin toistaiseksi luopunut :)

Meillä oli tapana, että juotiin reilusti alkoholia viikonloppuisin. Isäni ja äitini harrasti tätä ja heidän eronsa jälkeen aloin olemaan lähes joka viikonloppu isovanhemmilla ja huomasin, että tekevät samaa. Perustelivat, että yömyssy hyväksi sydämelle, mutta jo alle 10v huomasin, ettei kyse kyllä vaan yhdestä myssystä ollut ja se sai aina itseni varautuneeksi, kun aikuisten luonne ja äänensävy yms muuttui, vaikka väkivaltaa ei edes aina ollut.

Käytin itsekin alkoholia ennen omia lapsia, mutta päätin heti, että kun raskaaksi tulen ensimmäistä kertaa se tapa saa jäädä. En mitenkään uhrautunut tai muutakaan halusin vain ihan omasta tahdosta. Ja sillä tiellä olen edelleen. Omat lapset jo aikuisia ja lapsenlapsi tulossa.

Vierailija kirjoitti:

hyvät neuvot arvokkaita kirjoitti:

Hammasmukia käyttämällä säästyy vettä valtavat määrät vuositasolla ja mitä useampi taloudessa lotraa hampaita juoksevalla vedellä, sitä enëmmän vettä haaskaantuu. Sama suikussa, suihku kannattaa sammuttaa saippuoinnin ajaksi, sillä säästää vettä ja rahaa.

Mä ainakin avaan hanan noin 2 sekunniksi kun kastelen harjan ennen harjaamista, ja sit suljen harjaamisen ajaksi. Harjattuani avaan hanan siksi aikaa, että otan vettä suuhun jolla purskuttelen, ja virutan harjan puhtaaksi, näihin menee ehkä 10 sekuntia. Pitääkö joku muka hanaa auki sen koko 2min jonka harjaa hampaitaan??? 

ps. Meilläkin oli kyllä lapsuudessa hammasmukit, mutta aikuisena olen siitä ainakin toistaiseksi luopunut :)

Kuka hlvetti pesee hampaat ilman hammasmukia?

hyvät neuvot arvokkaita kirjoitti:

Hammasmukia käyttämällä säästyy vettä valtavat määrät vuositasolla ja mitä useampi taloudessa lotraa hampaita juoksevalla vedellä, sitä enëmmän vettä haaskaantuu. Sama suikussa, suihku kannattaa sammuttaa saippuoinnin ajaksi, sillä säästää vettä ja rahaa.

No ei kai kukaan pidä hanaa auki hampaiden pesun aikana. Mitä järkeä siinä olisi.

Lapsesta asti perheellämme on ollut tapana siivuta juustoviipaleita oman keittoannoksrn päälle. Se juusto sulaa siihen aivan ihanasti ja sopii täydellisesti vaikkapa lihakeittoon. Kaverit tätä aina kummeksuivat ja kummeksuvat, mutta jatkan tätä silti, niin hyvää se on!

En älyä miksi joku pesee hampaat käyttämättä mukia. Aivan älytöntä.

Mainittiin jo aiemmin, mutta silti: televisio taustameluna.

Lapsuudenkodissa telkkari saattoi huutaa yksinään volyymit kaakossa pitkiä aikoja niin, ettei sitä kukaan katsonut. Omaan asuntoon muuttaessa päätin, että televisio on päällä vain silloin, kun sieltä oikeasti katsotaan ohjelmaa. Muuten telkkari on kiinni.

Puolison kanssa yhteenmuuttaessa asia käytiin läpi uudestaan. Tapana oli tulla kotiin, riisua päällysvaatteet - ja laittaa se hemmetin telkkari taustameluksi. Sain tahtoni läpi, kun aloin laittamaan puoli tuntia yksin pauhanneesta telkkarista äänet pois päältä.

Muita omituisuuksia yhteenmuuton jälkeen olivat valojen pitäminen päällä sisällä päiväsaikaan vaikka kotona valoisaa sekä vaatteiden ja tavaroiden jättäminen kasoihin lattialle, olohuoneen sohvapöydälle tai sängyn päälle. Mutta se onkin sitten toinen tarina.