Lue keskustelun säännöt.
Oudot lapsuuden kodista opitut tavat
Onko muilla lapsuudesta kotoa opittuja outoja tapoja esimerkiksi tavaroiden käytössä tai sijoituksessa?
Itse olen oppinut että paistinpannut säilytetään uunissa. Tämä herätti poikaystävässä suurta ihmetystä.
Tosin ei kovin fiksu paikka niille, kun unohdat toisinaan ottaa ne pois kun laitat uunin päälle. Toinen juttu tulee mieleen perunoiden keittäminen, että millä kokeillaan onko ne kypsiä. Muut kuulemma käyttää haarukkaa mutta itse käytän sukkapuikkoa
Kommentit (785)
Sohvatyynyillä ei koskaan istuta, eikä niitä tiputeta lattialle. Tämä on ollut monelle outoa. Minulle taas on outoa miksi ihmeessä istuisin tyynyn päällä, saati sitten, että istuisin tyynyn päällä lattialla, kun pehmeä sohvakin löytyy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opin että ötököitä ei "saisi" tappaa, vaan mielumin viedä ulos vaikkapa sitten parvekkeelle missä ne saavat vielä jatkaa ötökän elämäänsä :-D Ötökkäkammoisena tämä tapa tuottaa minulle vieläkin ongelmia (esimerkiksi se kerta kun ampiainen tuli sisälle ja yritin löyhytellä sitä ikkunasta ulos kolmisen tuntia, välillä karaten vessaan piiloon jne), mutta enpä muista milloin olisin viimeksi tahallani tappanut ötökän. Tämän tavan haluan kyllä opettaa tuleville lapsillenikin, kun näin yllättäen pidän luonnon kunnioitusta suuressa arvossa.
Meillä on myös tapana napata ötökät vaikka pakastinrasian alle ja sitten sujauttaa joku paperi kanneksi ettei ötökkä karkaa, ja siirtää hänet ikkunasta pihalle. Meidän asunnon lähettyvillä pesii aivan valtavia kimalaisia, joita keväällä aina harhautuu ikkunasta sisälle, ja viimeksi kun siirsin tällasta mötikkää pihalle ja kuuntelin sen kiihtyvää ääntelyä, tuli kyllä mieleen, että sen tappamisesta olisi varmasti tullut huono omatunto. Siis miten voi kimalainen kuulostaa niin säikähtäneeltä?
Siirtää ”hänet”😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden vetäminen. Onkohan tää sama kuin tuo rullaaminen?
Siis:
1. Kaksi henkilöä seisoo vastakkain ja lakana levitetään auki ja ravistellaan kolme kertaa.
2. Lakana leveyssuunnassa puoliksi ja taas ravistellaan
3. Lakana taitetaan leveyssuunnassa kolminkerroin JA toiselta puolelta kumpikin vapauttaa yhden taitoksen ja kääntää sen toiselle puolelle.
4- Taas ravistellaan hiukan.
5. Sitten vedetään. Eli kumpikin kiskoo toisesta päästä esim. 1-2-3.
6. Lakana käänettään pystysuuntaan ja viikataan laskostamalla. Kuuluisi mennä tasan. Sitten se taiteltu lakana rullataan tiiviiksi rullaksi.
https://www.martat.fi/martat-tv/aidin-opettama-m-taitos/
Tässä, paitsi loppu menee erilailla-
Kuulostaa todella hankalalta. Miksi se pitää tehdä noin vaikeasti vs normaali taittelu? Eli onko tuosta jotain hyötyä siihen verrattuna? Etenkin joku tietyn määrän ravistelu kuulostaa lähinnä taikauskolta.
Siistimpi tulee noin. Ihan käytännön juttu, suoristaa lakanan ja laittaa sen muotoon.
Oon muuten luullut että kaikki tekee noin.
Ei kyllä tee 😅. En tiedä millaisia lakanoita teillä on, mutta ihan taittelemalla kyllä saa lakanan siististi, eikä tarvitse kahta ihmistä. Kokeilkaa vaikka! Monesti ihmiset seuraavat jotain opittua tapaa ollenkaan kyseenalaistamatta ja kokeilematta muuta.
Tarkoitin tuota alkuvaiheista, jota joku epäili taikauskoiseksi rituaaliksi. Lopun osalta olen nähnyt sekä rullaajia että taiteilijoita. Itse taittelen eli laskostan. Ja olen kokeillut rullaamista, mutta oli minusta hankalampaa säilyttää niin.
Väitätkö siis että tuo "ravistele kolme kertaa, tiputa tietty kulma" on sitten jotain muuta kuin taikauskoa? Että taikauskon sijaan nämä olisi testattu ja kokeiltu sekä parhaaksi havaittu, esim että kaksi ravistelua olisi liian vähän mutta neljä liikaa?
Ei, kyllä tuo on vain pinttynyt tapa, mille ei ole mitään muuta syytä kuin "näin on ennenkin tehty". Taitteli tai rullasi, niin tuollaisella rituaalilla ei ole mitään merkitystä.
Mulle vanhemmat ihmiset ovat perustelleet tätä tapaa sillä että mankeloidessa saa paremmin molemmin puolin lakanasta kiinni ja pidettyä napakkana ettei tule ryppyjä mihinkään kohtaan. Ja itse mankeloidessa todennut että se on hyvä tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden vetäminen. Onkohan tää sama kuin tuo rullaaminen?
Siis:
1. Kaksi henkilöä seisoo vastakkain ja lakana levitetään auki ja ravistellaan kolme kertaa.
2. Lakana leveyssuunnassa puoliksi ja taas ravistellaan
3. Lakana taitetaan leveyssuunnassa kolminkerroin JA toiselta puolelta kumpikin vapauttaa yhden taitoksen ja kääntää sen toiselle puolelle.
4- Taas ravistellaan hiukan.
5. Sitten vedetään. Eli kumpikin kiskoo toisesta päästä esim. 1-2-3.
6. Lakana käänettään pystysuuntaan ja viikataan laskostamalla. Kuuluisi mennä tasan. Sitten se taiteltu lakana rullataan tiiviiksi rullaksi.
https://www.martat.fi/martat-tv/aidin-opettama-m-taitos/
Tässä, paitsi loppu menee erilailla-
Kuulostaa todella hankalalta. Miksi se pitää tehdä noin vaikeasti vs normaali taittelu? Eli onko tuosta jotain hyötyä siihen verrattuna? Etenkin joku tietyn määrän ravistelu kuulostaa lähinnä taikauskolta.
Siistimpi tulee noin. Ihan käytännön juttu, suoristaa lakanan ja laittaa sen muotoon.
Oon muuten luullut että kaikki tekee noin.
Ei kyllä tee 😅. En tiedä millaisia lakanoita teillä on, mutta ihan taittelemalla kyllä saa lakanan siististi, eikä tarvitse kahta ihmistä. Kokeilkaa vaikka! Monesti ihmiset seuraavat jotain opittua tapaa ollenkaan kyseenalaistamatta ja kokeilematta muuta.
Tarkoitin tuota alkuvaiheista, jota joku epäili taikauskoiseksi rituaaliksi. Lopun osalta olen nähnyt sekä rullaajia että taiteilijoita. Itse taittelen eli laskostan. Ja olen kokeillut rullaamista, mutta oli minusta hankalampaa säilyttää niin.
Väitätkö siis että tuo "ravistele kolme kertaa, tiputa tietty kulma" on sitten jotain muuta kuin taikauskoa? Että taikauskon sijaan nämä olisi testattu ja kokeiltu sekä parhaaksi havaittu, esim että kaksi ravistelua olisi liian vähän mutta neljä liikaa?
Ei, kyllä tuo on vain pinttynyt tapa, mille ei ole mitään muuta syytä kuin "näin on ennenkin tehty". Taitteli tai rullasi, niin tuollaisella rituaalilla ei ole mitään merkitystä.
Mulle vanhemmat ihmiset ovat perustelleet tätä tapaa sillä että mankeloidessa saa paremmin molemmin puolin lakanasta kiinni ja pidettyä napakkana ettei tule ryppyjä mihinkään kohtaan. Ja itse mankeloidessa todennut että se on hyvä tapa.
Ai just kolmella ravistelulla? Meneekö mankeli tukkoon, jos on ravistellut vain 2 kertaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uunin hellan tarkistus käytön jälkeen sanoen "nolla nolla nolla nolla paremminkin voisi olla" 😀
Minä teen tätä :D, tosin en tuota paremminkin voisi olla kohtaa, hoen vaan nolla, nolla, nolla (jne)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden vetäminen. Onkohan tää sama kuin tuo rullaaminen?
Siis:
1. Kaksi henkilöä seisoo vastakkain ja lakana levitetään auki ja ravistellaan kolme kertaa.
2. Lakana leveyssuunnassa puoliksi ja taas ravistellaan
3. Lakana taitetaan leveyssuunnassa kolminkerroin JA toiselta puolelta kumpikin vapauttaa yhden taitoksen ja kääntää sen toiselle puolelle.
4- Taas ravistellaan hiukan.
5. Sitten vedetään. Eli kumpikin kiskoo toisesta päästä esim. 1-2-3.
6. Lakana käänettään pystysuuntaan ja viikataan laskostamalla. Kuuluisi mennä tasan. Sitten se taiteltu lakana rullataan tiiviiksi rullaksi.
https://www.martat.fi/martat-tv/aidin-opettama-m-taitos/
Tässä, paitsi loppu menee erilailla-
Kuulostaa todella hankalalta. Miksi se pitää tehdä noin vaikeasti vs normaali taittelu? Eli onko tuosta jotain hyötyä siihen verrattuna? Etenkin joku tietyn määrän ravistelu kuulostaa lähinnä taikauskolta.
Siistimpi tulee noin. Ihan käytännön juttu, suoristaa lakanan ja laittaa sen muotoon.
Oon muuten luullut että kaikki tekee noin.
Ei kyllä tee 😅. En tiedä millaisia lakanoita teillä on, mutta ihan taittelemalla kyllä saa lakanan siististi, eikä tarvitse kahta ihmistä. Kokeilkaa vaikka! Monesti ihmiset seuraavat jotain opittua tapaa ollenkaan kyseenalaistamatta ja kokeilematta muuta.
Tarkoitin tuota alkuvaiheista, jota joku epäili taikauskoiseksi rituaaliksi. Lopun osalta olen nähnyt sekä rullaajia että taiteilijoita. Itse taittelen eli laskostan. Ja olen kokeillut rullaamista, mutta oli minusta hankalampaa säilyttää niin.
Väitätkö siis että tuo "ravistele kolme kertaa, tiputa tietty kulma" on sitten jotain muuta kuin taikauskoa? Että taikauskon sijaan nämä olisi testattu ja kokeiltu sekä parhaaksi havaittu, esim että kaksi ravistelua olisi liian vähän mutta neljä liikaa?
Ei, kyllä tuo on vain pinttynyt tapa, mille ei ole mitään muuta syytä kuin "näin on ennenkin tehty". Taitteli tai rullasi, niin tuollaisella rituaalilla ei ole mitään merkitystä.
Mulle vanhemmat ihmiset ovat perustelleet tätä tapaa sillä että mankeloidessa saa paremmin molemmin puolin lakanasta kiinni ja pidettyä napakkana ettei tule ryppyjä mihinkään kohtaan. Ja itse mankeloidessa todennut että se on hyvä tapa.
Minä taas en ole puolestani keksinyt ensimmäiskään järkeä siinä, että ylipäätään mankeloisin mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opin että ötököitä ei "saisi" tappaa, vaan mielumin viedä ulos vaikkapa sitten parvekkeelle missä ne saavat vielä jatkaa ötökän elämäänsä :-D Ötökkäkammoisena tämä tapa tuottaa minulle vieläkin ongelmia (esimerkiksi se kerta kun ampiainen tuli sisälle ja yritin löyhytellä sitä ikkunasta ulos kolmisen tuntia, välillä karaten vessaan piiloon jne), mutta enpä muista milloin olisin viimeksi tahallani tappanut ötökän. Tämän tavan haluan kyllä opettaa tuleville lapsillenikin, kun näin yllättäen pidän luonnon kunnioitusta suuressa arvossa.
Ötökät tyhjään tulitikkuaskiin ja pihalle. Avaa tyhjä tulitikkuaski ja paina tiiviisti ikkunaa tai seinää vasten niin että amppari on siinä laatikon kohdalla, sit suljet sen varovasti ettei ötökän jalat jää väliin.
Ja lopuks viet ulos, avaat askin ja ötökkä voi lentää tai ryömiä ulos.
Ainoa tapa mikä varsinaisesti on kotoa jäänyt on suolakurkkujen syöminen keittojen kanssa. Sekin vain siksi koska pidän mausta.
vuodevaatteet pistän herättyäni levälleen jonnekin ja ikkunan auki. ei ala heti haiseen.
ötökät siirrän ulos, ei siksi että asiaan liittyisi mitään taikauskoista, minusta se on vaan kiva. Eiväthän ne ole mulle mitään tehneet. Paitsi hyttyset tapan. Kaikki hyttyset pitää tappaa. TAPAN KAIKKI HYTTYSET!!!!
TAPAN!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako tähän kirjoittaa päinvastaisia tapoja? Esim. Meillä kun menemme perheenä minä, mies ja 3- ja 6v lapsemme mummilla käymään, niin hänelle on ihan ok että kaikki katsovat televisiota mikä on asetettu keittiön nurkkaan, mutta taas jos minä tai lapset kaivamme älypuhelimet esiin, alkaa mummi marttyyriksi. "No eihän minun takia tänne taaskaan tultu, noita vempaimia vaan tuijottamaan"
Ei auta vaikka selitämme että ihan vaikka uutisia sieltä katsomme.
Kyllä ymmärrän mummianne. Kun kylään mennään niin sen hetken jaksaa keskittyä siihen vierailuun ja törkeää on keskittyä silloin räppäämään puhelintaan. Voi luoja kun älypuhelinta ei olisi ikinä keksittykään.
Miten puhelimen vilkuilu eroaa tv:n katsomisesta? Molemmat pois kylässä ollessa minun mielestäni.
Tv:tä katsotaan yhdessä ja kommentoidaan taphtumia toisille yhdessä, tehdään yhteisiä muistoja. Puhelimella ollaan yksin ja halutaa erottautua porukasta. Suuri ero.
Niissä kyläpaikoissa joissa olen ollut ja joissa tv on koko ajan auki, kanava on tasan se minkä isäntäväki on päättänyt. Ts. 90% se ei kiinnosta vieraita ollenkaan - joko se on urheilua, tositv:tä, tai sarja jota ei ole itse seurannut. Ei mulla ainakaan mielikuvitus tai hermot riitä seurata ja kommentoida lajia tai ohjelmaa joka ei kiinnosta tippaakaan, tai sarjaa josta ei ole ollenkaan kärryillä. Kyllä se silloin menee siihen että isäntäväki seuraa telkkaria, ja vieraat tuijottelee kyllästyneenä seiniä. Ei siinä mitään yhteisiä muistoja luoda, enintään päätos siitä että kylään on aika turha tulla. Tässä tilanteessa on tosi tekopyhää alkaa moittia vieraita, jos he seinään tuijottelun sijaan kaivavatkin puhelimet esille ja edes viihdyttävät itse itseään kun kerran isäntiä ei seurustelu kiinnosta.
Minustakin tosi outoa, suorastaan epäkohteliasta pitää telkkaria auki, kun on kutsuttuja vieraita. Ihan kuin kokoonpanossa olisi yksi ylimääräinen vieras, joka puhuu taukoamatta ja haluaa kaikkien huomion. Lapsuuden kodissani telkkari pysyi kiinni, kun oli vieraita ja noudatan tuota tapaa edelleen. Kännykän räplääminen vierailun aikana, oli sitten isäntä tai vieras, on moukkamaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opin että ötököitä ei "saisi" tappaa, vaan mielumin viedä ulos vaikkapa sitten parvekkeelle missä ne saavat vielä jatkaa ötökän elämäänsä :-D Ötökkäkammoisena tämä tapa tuottaa minulle vieläkin ongelmia (esimerkiksi se kerta kun ampiainen tuli sisälle ja yritin löyhytellä sitä ikkunasta ulos kolmisen tuntia, välillä karaten vessaan piiloon jne), mutta enpä muista milloin olisin viimeksi tahallani tappanut ötökän. Tämän tavan haluan kyllä opettaa tuleville lapsillenikin, kun näin yllättäen pidän luonnon kunnioitusta suuressa arvossa.
Meillä on myös tapana napata ötökät vaikka pakastinrasian alle ja sitten sujauttaa joku paperi kanneksi ettei ötökkä karkaa, ja siirtää hänet ikkunasta pihalle. Meidän asunnon lähettyvillä pesii aivan valtavia kimalaisia, joita keväällä aina harhautuu ikkunasta sisälle, ja viimeksi kun siirsin tällasta mötikkää pihalle ja kuuntelin sen kiihtyvää ääntelyä, tuli kyllä mieleen, että sen tappamisesta olisi varmasti tullut huono omatunto. Siis miten voi kimalainen kuulostaa niin säikähtäneeltä?
Siirtää ”hänet”😀
Ne on tosi tärkeitä. Et naurais jos ne katoaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kortonki pestiin käytön jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuasta kiittäminen syötyäni, jos seurassa on edes yksi ihminen lisäkseni - vaikka olisin itse kokannut.
Tää on outoa mulle ulkosuomalaiselle. Ihme kiitoksia töksäytetään ilmaan. Pitäkää mielummin vaikka kunnon ruokarukous.
Suomessa vieraat yleensä kiittävät pöydästä noustua, vaikka vierailu vielä jatkuukin esim. olohuoneen puolella, ja uudestaan kotiin lähtiessä. Muualla on kuulemma tapana kiittää vasta pois lähtiessä ja siksi siellä ihmetellään suomalaisten "ennenaikaista" kiittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakanoiden vetäminen. Onkohan tää sama kuin tuo rullaaminen?
Siis:
1. Kaksi henkilöä seisoo vastakkain ja lakana levitetään auki ja ravistellaan kolme kertaa.
2. Lakana leveyssuunnassa puoliksi ja taas ravistellaan
3. Lakana taitetaan leveyssuunnassa kolminkerroin JA toiselta puolelta kumpikin vapauttaa yhden taitoksen ja kääntää sen toiselle puolelle.
4- Taas ravistellaan hiukan.
5. Sitten vedetään. Eli kumpikin kiskoo toisesta päästä esim. 1-2-3.
6. Lakana käänettään pystysuuntaan ja viikataan laskostamalla. Kuuluisi mennä tasan. Sitten se taiteltu lakana rullataan tiiviiksi rullaksi.
https://www.martat.fi/martat-tv/aidin-opettama-m-taitos/
Tässä, paitsi loppu menee erilailla-
Kuulostaa todella hankalalta. Miksi se pitää tehdä noin vaikeasti vs normaali taittelu? Eli onko tuosta jotain hyötyä siihen verrattuna? Etenkin joku tietyn määrän ravistelu kuulostaa lähinnä taikauskolta.
Siistimpi tulee noin. Ihan käytännön juttu, suoristaa lakanan ja laittaa sen muotoon.
Oon muuten luullut että kaikki tekee noin.
Ei kyllä tee 😅. En tiedä millaisia lakanoita teillä on, mutta ihan taittelemalla kyllä saa lakanan siististi, eikä tarvitse kahta ihmistä. Kokeilkaa vaikka! Monesti ihmiset seuraavat jotain opittua tapaa ollenkaan kyseenalaistamatta ja kokeilematta muuta.
Tarkoitin tuota alkuvaiheista, jota joku epäili taikauskoiseksi rituaaliksi. Lopun osalta olen nähnyt sekä rullaajia että taiteilijoita. Itse taittelen eli laskostan. Ja olen kokeillut rullaamista, mutta oli minusta hankalampaa säilyttää niin.
Väitätkö siis että tuo "ravistele kolme kertaa, tiputa tietty kulma" on sitten jotain muuta kuin taikauskoa? Että taikauskon sijaan nämä olisi testattu ja kokeiltu sekä parhaaksi havaittu, esim että kaksi ravistelua olisi liian vähän mutta neljä liikaa?
Ei, kyllä tuo on vain pinttynyt tapa, mille ei ole mitään muuta syytä kuin "näin on ennenkin tehty". Taitteli tai rullasi, niin tuollaisella rituaalilla ei ole mitään merkitystä.
Mulle vanhemmat ihmiset ovat perustelleet tätä tapaa sillä että mankeloidessa saa paremmin molemmin puolin lakanasta kiinni ja pidettyä napakkana ettei tule ryppyjä mihinkään kohtaan. Ja itse mankeloidessa todennut että se on hyvä tapa.
Ai just kolmella ravistelulla? Meneekö mankeli tukkoon, jos on ravistellut vain 2 kertaa?
En tarkoittanut tuota ravistelua vaan sitä että yksi reuna tipautetaan. Itselle tullut jostain tapa että 3 kertaa napakka ravistelu että lakana suoristuu paremmin ennen mankelointia.
Myös mattojen alta imuroidaan. Tämä ei nimittäin ole itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aina kaikilla hampaidenpesumuki, ns. hammasmuki.
Muki täytetään vedellä, harja kastetaan mukiin, harmaat pestään, suu purskutellaan vedellä ja lopuksi harja huuhdotaan mukissa.
Harjaa tietty säilytetään mukissa.Siis melkein kenelläkään ei ole mukia hampaiden pesuun. En voi käsittää. Jotkut säilyttää hammasharjoja mukissa, mutta sitä ei käytetä.
Olen kysynyt että miten ihmiset huuhtoo suun, niin kuulemma käsiin otetaan vettä ja siitä ryystetään. Tai hörpitään hanan alta.
Siis eikö tää ole älyttömän hankalaa? Olen ihan pakosta jossain vierailla tehnyt noin hätäratkaisuna, kun on vaan harja mukana.Ohi aiheen, mutta suuta ei suositusten mukaan pitäisi huuhtoa vedellä hammaspesun jälkeen. Riittää, että sylkäisee vaahdot pois.
Ei kannata ihan mitä tahansa suosituksia noudattaa. Eikö järki sano ettei ole terveellistä niellä hammastahnaa?
Vierailija kirjoitti:
Siivoukseen littyen, en ole koskaan ymmärtänyt "pölyjen pyyhkimistä pinnoilta". Eli lapsuuden kodissa pinnat aina imuroitiin ensin pölystä, sillä karvapäisellä imurin suulakkeella, jonka jälkeen vasta pyyhitään kostealla rätillä. Muuten pölyä jää sellaiseksi kosteutuneeksi mönjäksi pinnoille. Ei tämä nyt varsinaisesti outoa ole, mielestäni varsin loogista, mutta tuo tapa on itselle jäänyt siivotessa ja vasta myöhemmin olen tajunnut, että näin eivät kaikki siivoa/tee.
Onpa sulla hankala pölyjenpoistotyyli 😱 Itse kun siivoan 300 m2 asumustani, niin pyyhin pölyn kostutetulla liinalla siten, ettei noita mönjiä jää. Sitä liinaa pitää osata pyöritellä oikein ja kerätä siihen ne mönjät. Ihan samoin kuin pyyhkisi muruista keittiönpöytää, jolloinka murenat kerätään rättiin eikä vaan huidota rättiä miten sattuu edestakaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
iehen lapsuudenkodissa syödään (edelleen) salaatti vasta jälkiruuaksi. Katsovat minua vihaisesti kun otan kasviksia pääruuan kanssa :D
Melkein kaikkialla salaatti syodaan erillaan paaruoasta, omasta kulhostaan. Jossain alkuruokana ja jossain aterian jalkeen. Vain Suomessa olen tormannyt tahan etta salaatti laitetaan samalle lautaselle paaruoan kanssa, ihana kastikkeiden sekoitusinfonia!
No, jos muuallakin miehet hoitaisivat riskit ruoan jälkeen, käytettäisiin vain yhtä lautasta 😄
Ei kun tosi asiassa tuossa on kyse tehokkuudesta. Ei agraarisuomessa ollut aikaa ja energiaa hienostella ja se näkyy yhä tapakulttuuri saa. Äitini kotona syötiin ruoka yhteisestä puukulhosta, jokaiselle oli vain oma, puulusikka. Olivat siis köyhistä savolaisoloista Tuusniemellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sängyn petaaminen niin, että peittojen molemmat reunat taitetaan alle, eli n. 20cm kummastakin pitkästä reunasta. Tulee minusta sievempi ja helpompi sujahtaa sitten illalla peiton alle, ei tarvi käännellä kaksinkerroin taitettua peittoa auki.
Meillä kotona on aina tehty noin, mutta oon saanut kuulla sen olevan "ihme hifistelyä". :D
Miten peitto taitellaan kaksinkerroin?
Älkää nyt alapeukutelko, vaan kertokaa, miten peitto taitellaan kaksin kerroin. :(
Minä petaan taittamalla pitkät sivut ja vielä jalkopäänkin. Ulkomailla asuessani minua ärsytti tapa pedata peiton reunat patjan alle kuin hotellissa. Kaksinkerroin taitettua peittoa en muista nähneeni koskaan.
Taitat se keskeltä? Pitkät sivut vastakkain?
Mun lapsuudenkodissa ei ollut, vaan uunin nappuloissa oli nollan tilalla sellainen pallukka. Siksi meillä oli vain "nolla nolla nolla nolla piste", ei mitään rimmaavaa. Toista uunin nappia ei tarkastettu - eihän siitä liene erityistä vaaraa vaikka lämpötilavalitsin näyttäisikin jotain asteita, kun toimintokytkin on pois päältä.