Oudot lapsuuden kodista opitut tavat

No mä olen oppinut kotoa kaappien järjestyksessä pitämisen. Oikein ihmettelin konmari-hurahduksen tultua, että tämäkö pitää ihmisille jollain metodilla opettaa. Meillä esimerkiksi kotona oli, kuten mulla nytkin, astiakaapissa kaikki linjassa korkeutensa ja mallinsa mukaan. Korkeat vasemmalla "jonossa" oikealle laskevassa järjestyksessä. Kaikki vaatekaapitkin suorastaan sotilaallisessa järjestyksessä. Tykkään viikkaamisesta. En kylläkään tiedä, onko tämä outo tapa. :D

Vierailija kirjoitti:

Leikkaan pitsaa keittiösaksilla, niin kuin äiti opetti. En tiedä onko se outoa, mutta en ole nähnyt kenenkään muun tekevän niin. Äärettömän paljon kätevämpää kuin veitsellä nyhertäminen. 

Saksilla tietysti. Niin meilläkin aina pitsa palasteltiin, ja palastelen yhä.

Yöpuku laitetaan tyynyn alle odottamaan yötä :D

Kumaani kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikkaan pitsaa keittiösaksilla, niin kuin äiti opetti. En tiedä onko se outoa, mutta en ole nähnyt kenenkään muun tekevän niin. Äärettömän paljon kätevämpää kuin veitsellä nyhertäminen. 

Saksilla tietysti. Niin meilläkin aina pitsa palasteltiin, ja palastelen yhä.

Meillä pizza palasteltiin puutarhasaksilla. Se oli minusta niin omituinen tapa, että heti omilleni muutettuani ostin pizzaleikkurin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole omasta elämästäni, mutta tutuilla on tapana käydä vessassa ovi auki myös muualla kuin kotonaan. Kiusallista lorottamista ja huutelua samaan aikaan. Ovat kuulemma kotonaan oppineet.

Meillä tehdään noin. Ei tosin huudella, mutta jätetään ovi auki rakoselleen, niin sitä ei tarvitse avata ovea välittömästi raapivalle kissalle.

Tyhjä vessa on kokonaan auki, eli rakosellaan oleva ovi tarkoittaa että vessa on varattu. Toimii isossa talossa, jossa on kunnon äänieristys.

Aika yleistä eläinperheissä.

Kun vieraina olleet ystävät lähtee illalla kotiin sanon Hei hei ja hyvät yöt, vaikka eivät olisivatkaan laittamassa nukkumaan pitkään aikaan. Vanhemmillani on tapana lopettaa puhelut sillä tavalla, kun soittavat illalla, vaikka kello olisi vasta 18.

Monet täällä olleista tavoista on sellaisia mitä meilläkin on ollut. En ole pitänyt outoina, vaan suurimpaa osaa enemmänkin hyvinä käytöstapoina. :D

Meillä mm. sanotaan aina hyvät yöt ja moikat kaikille, tervehditään kun tullaan kotiin. Itse jopa huusin aina yksin asuessanikin useasti moikat tullessa ja mennessä, vaikka kukaan ei ollut kuulemassa. :D Meilläkin vilkutetaan aina, kun joku lähtee. Usein vielä saatetaan vieras autolle tai ainakin ovelle. Itsekin saatan vielä esimerkiksi veljeni ja äitini autoilleen asti, vaikka asun kerrostalossa. 

Me myös söimme AINA yhdessä, eikä niin että mennään omiin huoneisiin. Miehen perheessä jokainen ottaa lautasen ja menee omiin oloihinsa syömään, mikä on minusta varsin omituista. Itse sitten usein jäänkin yksin ruokapöydän ääreen. Meillä ei myöskään saanut ollaa puhelimia/kirjoja yms. pöydässä tai telkkaria päällä, kun syötiin. Ainoa poikkeus oli lehdet, joita sai lukea aamupalalla. Myös esim. matkoilla ollessa ei biksuissa menty syömään. Ei edes lounaalle allasbaariin, vaan aina tuli olla joku päälleheitettävä vaate mukana.

Päivävaatteilla ei saanut mennä sänkyyn ollenkaan, vaan jos halusi ottaa vaikka päikkärit, tehtiin se sohvalla. Itseäni ällöttää nykyään jos mies menee makoilemaan sänkyymme päivävaatteillaan. :D

Yksi "outo" tapamme oli se, että aina sunnuntaisin kuuntelimme aamuisin akustista musiikkia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aina kaikilla hampaidenpesumuki, ns. hammasmuki.

Muki täytetään vedellä, harja kastetaan mukiin, harmaat pestään, suu purskutellaan vedellä ja lopuksi harja huuhdotaan mukissa.

Harjaa tietty säilytetään mukissa.

Siis melkein kenelläkään ei ole mukia hampaiden pesuun. En voi käsittää. Jotkut säilyttää hammasharjoja mukissa, mutta sitä ei käytetä.

Olen kysynyt että miten ihmiset huuhtoo suun, niin kuulemma käsiin otetaan vettä ja siitä ryystetään. Tai hörpitään hanan alta.

Siis eikö tää ole älyttömän hankalaa? Olen ihan pakosta jossain vierailla tehnyt noin hätäratkaisuna, kun on vaan harja mukana.

No suutahan ei saisi purskutella hampaiden pesun jälkeen vaan jättää fluori vielä pinnoille vaikuttamaan.

Puolet hyödystä menee hukkaan, jos suun huuhtoo

Vierailija kirjoitti:

Leikkaan leivän päälle kurkusta siivut juustohöylällä, en tiedä tekeekö moni muukin näin, mutta ei ainakaan tuttavistani kukaan tee.

Mä teen samalla tavalla:D Ja pakko erikseen mainita, että Anni Hautalan keittokirjassa tehdään perunasipsejä (jotka on niiin ihania), samaan tapaan, siis perunalastut tehdään juustohöylällä! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikkaan leivän päälle kurkusta siivut juustohöylällä, en tiedä tekeekö moni muukin näin, mutta ei ainakaan tuttavistani kukaan tee.

Mä teen samalla tavalla:D Ja pakko erikseen mainita, että Anni Hautalan keittokirjassa tehdään perunasipsejä (jotka on niiin ihania), samaan tapaan, siis perunalastut tehdään juustohöylällä! :)

Täällä kans yksi kurkunhöylääjä. Helppoa, kun ei tarvitse sotkea veistä ja leikkuulautaa. Lisäksi pidän ohuista siivuista, niitä voi halutessaan kasata isonkin röykkiön.

Meillä ainakin lakanat on aina vedetty

Vierailija kirjoitti:

Leikkaan leivän päälle kurkusta siivut juustohöylällä, en tiedä tekeekö moni muukin näin, mutta ei ainakaan tuttavistani kukaan tee.

Joskus jos juustohöylä on saamattomissa pesukoneessa ja pitäisi saada kurkkua, iskee paniikki. Veitsellä tulee epätasaista, enimmäkseen liian paksua jälkeä. Todennäköisemmin jätän kurkun välistä. Lapsuudesta tuli mieleen, että mun papan kurkkuviipaleissa ei saanut olla niitä reunoja, en ikinä ymmärtänyt miksei hän niistä pitänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hyvät neuvot arvokkaita kirjoitti:

Hammasmukia käyttämällä säästyy vettä valtavat määrät vuositasolla ja mitä useampi taloudessa lotraa hampaita juoksevalla vedellä, sitä enëmmän vettä haaskaantuu. Sama suikussa, suihku kannattaa sammuttaa saippuoinnin ajaksi, sillä säästää vettä ja rahaa.

No ei kai kukaan pidä hanaa auki hampaiden pesun aikana. Mitä järkeä siinä olisi.

Tai suihkussakaan saippuoinnin aikana. Kai nyt jokainen kohtuufiksu tuon ymmärtää.

Ihan kun siinä saippuoinnissa menisi aikaa NIIN paljon. En todellakaan rämppää kiinni ja auki, siinä vasta aikaa meneekin jos kaiken suihkusaippuan, shampoon, hoitoaineen ja kasvojenpesuaineen välissä pitäisi pysäytellä. Taidatte aika hartaudella levitellä niitä saippuoitanne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivoukseen littyen, en ole koskaan ymmärtänyt "pölyjen pyyhkimistä pinnoilta". Eli lapsuuden kodissa pinnat aina imuroitiin ensin pölystä, sillä karvapäisellä imurin suulakkeella, jonka jälkeen vasta pyyhitään kostealla rätillä. Muuten pölyä jää sellaiseksi kosteutuneeksi mönjäksi pinnoille. Ei tämä nyt varsinaisesti outoa ole, mielestäni varsin loogista, mutta tuo tapa on itselle jäänyt siivotessa ja vasta myöhemmin olen tajunnut, että näin eivät kaikki siivoa/tee.

Hyi saakeli, rätistä tulee mieleen p'skainen riepu, etkö ole kuullut mikrokuituliinoista, ei tarvitse ees pesuainetta. Ja kostealla vielä, mahtavat kotisi pinnat olla hienossa kunnossa... Nihkeä mikrokuitu ja tarpeeksi usein niin pöly ei rullaudu. *huoh*

Minä olen aina pitänyt "kosteaa" ja "nihkeää" samana asiana. Ja mikrokuituliinaakin kutsun usein rätiksi.

Jollekulle taitaa siivoaminen olla oikein sydämenasia :D

Minun äiti ainakin opetti että mikrokuituliinaa käytetään kuivana. Kuivasta liinasta kai putoaa enemmän  lattialle sitä pölyä, mutta siksi teen imuroinnin vasta sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikkaan leivän päälle kurkusta siivut juustohöylällä, en tiedä tekeekö moni muukin näin, mutta ei ainakaan tuttavistani kukaan tee.

Joskus jos juustohöylä on saamattomissa pesukoneessa ja pitäisi saada kurkkua, iskee paniikki. Veitsellä tulee epätasaista, enimmäkseen liian paksua jälkeä. Todennäköisemmin jätän kurkun välistä. Lapsuudesta tuli mieleen, että mun papan kurkkuviipaleissa ei saanut olla niitä reunoja, en ikinä ymmärtänyt miksei hän niistä pitänyt.

Minun isäni on sitä mieltä, että ne reunat närästäisivät. Tiedä sitten onko totta vai kuvitelmaa, mutta noin hän asian perustelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hyvät neuvot arvokkaita kirjoitti:

Hammasmukia käyttämällä säästyy vettä valtavat määrät vuositasolla ja mitä useampi taloudessa lotraa hampaita juoksevalla vedellä, sitä enëmmän vettä haaskaantuu. Sama suikussa, suihku kannattaa sammuttaa saippuoinnin ajaksi, sillä säästää vettä ja rahaa.

No ei kai kukaan pidä hanaa auki hampaiden pesun aikana. Mitä järkeä siinä olisi.

Tai suihkussakaan saippuoinnin aikana. Kai nyt jokainen kohtuufiksu tuon ymmärtää.

Ihan kun siinä saippuoinnissa menisi aikaa NIIN paljon. En todellakaan rämppää kiinni ja auki, siinä vasta aikaa meneekin jos kaiken suihkusaippuan, shampoon, hoitoaineen ja kasvojenpesuaineen välissä pitäisi pysäytellä. Taidatte aika hartaudella levitellä niitä saippuoitanne. 

Olen aina ihmetellyt samaa neuvoa. Ja esim hiustenpesussa joudun koko ajan lisäämään vettä jotta shampoo levittyy, eikä tulisi mitään jos vatkaisin hanaa edes takaisin. Shampoota hiuksiin, hana auki ja vettä käteen, hana kiinni, shampoon vaahdotus, shampoota toiselle puolelle päätä, taas hana auki ja kiinni, jne jne. Etenkin kun käytän palashampoota niin siinä joutuu koko ajan kastelemaan lisää joko käsiä tai hiuksia. Hoitoaineen levitykseen menee ehkä 5s, samoin kainaloiden pesuun saippualla.

Lisäksi veden tulon katketessa ainakin kaikissa mun asumissa asunnoissa on mennyt aina hetki ennen kuin veden lämpo tasaantuu, eli joka kerta kun suihkun avaa uusiksi, pitäisi odottaa se noin 10s vähintään että vesi on taas tasaisen lämmintä. Taitaisi mennä loppujen lopuksi enemmän vettä tuolla menetelmällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hyvät neuvot arvokkaita kirjoitti:

Hammasmukia käyttämällä säästyy vettä valtavat määrät vuositasolla ja mitä useampi taloudessa lotraa hampaita juoksevalla vedellä, sitä enëmmän vettä haaskaantuu. Sama suikussa, suihku kannattaa sammuttaa saippuoinnin ajaksi, sillä säästää vettä ja rahaa.

No ei kai kukaan pidä hanaa auki hampaiden pesun aikana. Mitä järkeä siinä olisi.

Tai suihkussakaan saippuoinnin aikana. Kai nyt jokainen kohtuufiksu tuon ymmärtää.

Ihan kun siinä saippuoinnissa menisi aikaa NIIN paljon. En todellakaan rämppää kiinni ja auki, siinä vasta aikaa meneekin jos kaiken suihkusaippuan, shampoon, hoitoaineen ja kasvojenpesuaineen välissä pitäisi pysäytellä. Taidatte aika hartaudella levitellä niitä saippuoitanne. 

Olen aina ihmetellyt samaa neuvoa. Ja esim hiustenpesussa joudun koko ajan lisäämään vettä jotta shampoo levittyy, eikä tulisi mitään jos vatkaisin hanaa edes takaisin. Shampoota hiuksiin, hana auki ja vettä käteen, hana kiinni, shampoon vaahdotus, shampoota toiselle puolelle päätä, taas hana auki ja kiinni, jne jne. Etenkin kun käytän palashampoota niin siinä joutuu koko ajan kastelemaan lisää joko käsiä tai hiuksia. Hoitoaineen levitykseen menee ehkä 5s, samoin kainaloiden pesuun saippualla.

Lisäksi veden tulon katketessa ainakin kaikissa mun asumissa asunnoissa on mennyt aina hetki ennen kuin veden lämpo tasaantuu, eli joka kerta kun suihkun avaa uusiksi, pitäisi odottaa se noin 10s vähintään että vesi on taas tasaisen lämmintä. Taitaisi mennä loppujen lopuksi enemmän vettä tuolla menetelmällä.

Järjettömin keskustelu ikinä mikä täältä on jäänyt mieleen, oli sellainen, jossa vätettiin että saippua valuu veden mukana mikäli suihku on päällä samalla kun levittää. Ja näillä kommenteilla oli paljon tykkäyksiä. Ei siis löytynyt yhtään ymmärrystä siihen, että voit seistä suihkun vieressä ilman että vesi koskee ihoon. En voi käsittää mitä idiootteja täällä pyörii.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aina kaikilla hampaidenpesumuki, ns. hammasmuki.

Muki täytetään vedellä, harja kastetaan mukiin, harmaat pestään, suu purskutellaan vedellä ja lopuksi harja huuhdotaan mukissa.

Harjaa tietty säilytetään mukissa.

Siis melkein kenelläkään ei ole mukia hampaiden pesuun. En voi käsittää. Jotkut säilyttää hammasharjoja mukissa, mutta sitä ei käytetä.

Olen kysynyt että miten ihmiset huuhtoo suun, niin kuulemma käsiin otetaan vettä ja siitä ryystetään. Tai hörpitään hanan alta.

Siis eikö tää ole älyttömän hankalaa? Olen ihan pakosta jossain vierailla tehnyt noin hätäratkaisuna, kun on vaan harja mukana.

Sulle on ehkä vastattu jo tähän. Tossa on hankalaa se, että se muki pitä pestä päivittäin. Muuten tulee kiva bakteerikasvusto pohjalle ja siitä on sitten vähemmän kiva hörppäistä vettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aina kaikilla hampaidenpesumuki, ns. hammasmuki.

Muki täytetään vedellä, harja kastetaan mukiin, harmaat pestään, suu purskutellaan vedellä ja lopuksi harja huuhdotaan mukissa.

Harjaa tietty säilytetään mukissa.

Siis melkein kenelläkään ei ole mukia hampaiden pesuun. En voi käsittää. Jotkut säilyttää hammasharjoja mukissa, mutta sitä ei käytetä.

Olen kysynyt että miten ihmiset huuhtoo suun, niin kuulemma käsiin otetaan vettä ja siitä ryystetään. Tai hörpitään hanan alta.

Siis eikö tää ole älyttömän hankalaa? Olen ihan pakosta jossain vierailla tehnyt noin hätäratkaisuna, kun on vaan harja mukana.

Ohi aiheen, mutta suuta ei suositusten mukaan pitäisi huuhtoa vedellä hammaspesun jälkeen. Riittää, että sylkäisee vaahdot pois.

Tottahan tuo on, mutta mua ällöttää jättää hammastahna suuhun.

Olen kai itse outo, koska olen huomannut kaikkien muiden tekevän eri tavalla. Ruokailun jälkeen astioista nopeasti huuhtaistaan enimmät liat pois ennen kuin ne laitetaan tiskialtaaseen tai altaan reunalle. Tähteistä ei tarvitse murehtia, koska lautaset syötiin aina tyhjiksi. Näin tiskaaminen on vähän kivempi aloittaa, kun ei tiskit haise, lika lähtee helposti eikä tiskivesi heti likaannu. Keittiön tasot ja liesi pyyhitään aina puhtaiksi tiskaamisen jälkeen.

Kaverit puolestaan laittavat astiat altaaseen huuhtelematta tai usein edes kaapimatta tähteitä bioon. Keittiön tasoja pyyhitään satunnaisesti pari kertaa viikossa. Liettä ehkä kerran kuussa.

Tämä siis talouksissa, joissa ei ole astianpesukonetta.