Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko lapsena anteeksi tämän?
04.06.2019 |
Vanhempasi sanoisi sinulle, ettei voikaan tavata, vaikka itse luulit saavasi tavata häntä. Kyseessä etävanhempi, äiti, jota haluaisit tavata.
(Minulla on ollut ongelmia viestin lähetyksessä palstalle, jatkan, jos tämä menee läpi).
Kommentit (558)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on vanhemmus aivan hukassa. Sinä haluat että sinulla on kivaa lasten kanssa, mutta miehesi pitää kärsiä lapsista. Olet ulkoistanut itseäsi, niin että voit ladella sääntöjä miten tapaat lapsia.
Kaksi asiaa, älä enää tapaa lapsia, poistu nyt hyvä ihminen ja hakeudu oikeasti hoitoon, ei mitään itseoppaita vaan ihan oikealle psykiatrille. Sieltä saat oikean avun, et itsehoitooppaista joka vahvistaa sinun käsitystä, että kaikki on aina muitten vika.
Miten niin miehen pitää kärsiä lapsista? Jos itse valitsee, mies, lähteä sukujuhliin satojen kilometrien päähän, jolloin lapsen päivä äidin kanssa estyy, ja lapsi sitä matkalla valittaa, niin KENEN siitä lapsen valituksesta sitten mielestäsi pitäisi kärsiä?
Itse voi opetella sitä paitsi sanomaan lapselle, että asia on loppuunkäsitelty, en halua enää kuulla asiasta marinaa enkä natinaa enkä itkua. Jos on aikuinen ja vastuullinen kasvattaja. Lisäksi jos tuo ei sovi, ja toivookin lapsen tapaavan äidin, koska se mahdollistuukin heille, niin kannattaisiko asiasta puhua sen toisen aikuisen kanssa, vai pitää tätä alisteisena omille oikuilleen, joihin kuuluu suunnitelmien muuttaminen? Ei kannattaisi, koska mä en pompi kenenkään mielihalujen mukaan, jos se häiritsee itseäni. Ei kukaan rakastava ihminen oleta sellaista toisilta.
Ap
rakastava äiti myös muuttaa omia suunnitelmia, nauttii lapsista ja heidän seurasta. Rakastava ihiminen sopeutuu aikataulumuutoksiin. Sinä et rakasta, sinä vaan luulet tekeväsi oikein, vaikka sinä oikeasti satutat aina sinun läheisiä. Lapset pitää tehdä juuri niin kuin sinä sanot, jos ei tee, niin sinä haluat rangaistaa heitä. Nyt haluat, että miehesi pitää saada rangaistuksen, vain sen vuoksi, että sinä olet itseäkäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko se lapsen kanssa asioiden käsittelyä kun räävit netissä kuinka idiootteja lapset on, koska ne eivät anna anteeksi vaan lapsellisestianteeksi, kunnes aikuisena ottavat kaiken esille?
Vähän kuin sinä.
Anteeksi miten sä olet käsittänyt tämän ketjun aiheen? En ole sanonut että lapseni jos ei anna anteksi on lapsellinen paska. Se on, joka kuvittelee, että lapset noin vain antavat anteeksi ja rakastavat viallisia ja vä.rin toimivia aikuisia.
Ap
"Mä lähinnä mietin, mitä se vaatii tilanteelta, että lapsi antaisi anteeksi, en edes ajattele, etteikö saisi annettua. Mutta se on minusta kiinni, ei lapsesta. Että kiitti, mies, mulla ei muita suruja tässä jo ollutkaan!
Ap
Eniten se ehkä vaatisi lapsen tunteiden ymmärtämistä ja niiden vastaanottamista. Koska totta helkatissa mä tajuan, miltä se mahtoi tuntua :(
Tietenkin lapsi voi sitten ihmetellä, että no että miten niin en sitten tullut. No, niinpä. Olenkin tällainen paska. Mutta en sinun takiasi. Vaan mummin. Hehe.
Ap"
Et ymmärtänyt kysymystä.
Noissa molemmissa syytät joko miestä tai äitiäisi. Ja naurat vielä päälle.
Olet lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on vanhemmus aivan hukassa. Sinä haluat että sinulla on kivaa lasten kanssa, mutta miehesi pitää kärsiä lapsista. Olet ulkoistanut itseäsi, niin että voit ladella sääntöjä miten tapaat lapsia.
Kaksi asiaa, älä enää tapaa lapsia, poistu nyt hyvä ihminen ja hakeudu oikeasti hoitoon, ei mitään itseoppaita vaan ihan oikealle psykiatrille. Sieltä saat oikean avun, et itsehoitooppaista joka vahvistaa sinun käsitystä, että kaikki on aina muitten vika.
Miten niin miehen pitää kärsiä lapsista? Jos itse valitsee, mies, lähteä sukujuhliin satojen kilometrien päähän, jolloin lapsen päivä äidin kanssa estyy, ja lapsi sitä matkalla valittaa, niin KENEN siitä lapsen valituksesta sitten mielestäsi pitäisi kärsiä?
Itse voi opetella sitä paitsi sanomaan lapselle, että asia on loppuunkäsitelty, en halua enää kuulla asiasta marinaa enkä natinaa enkä itkua. Jos on aikuinen ja vastuullinen kasvattaja. Lisäksi jos tuo ei sovi, ja toivookin lapsen tapaavan äidin, koska se mahdollistuukin heille, niin kannattaisiko asiasta puhua sen toisen aikuisen kanssa, vai pitää tätä alisteisena omille oikuilleen, joihin kuuluu suunnitelmien muuttaminen? Ei kannattaisi, koska mä en pompi kenenkään mielihalujen mukaan, jos se häiritsee itseäni. Ei kukaan rakastava ihminen oleta sellaista toisilta.
Aprakastava äiti myös muuttaa omia suunnitelmia, nauttii lapsista ja heidän seurasta. Rakastava ihiminen sopeutuu aikataulumuutoksiin. Sinä et rakasta, sinä vaan luulet tekeväsi oikein, vaikka sinä oikeasti satutat aina sinun läheisiä. Lapset pitää tehdä juuri niin kuin sinä sanot, jos ei tee, niin sinä haluat rangaistaa heitä. Nyt haluat, että miehesi pitää saada rangaistuksen, vain sen vuoksi, että sinä olet itseäkäs.
Totta kai rakastava äiti toimisi niin, jos kykenee. Mutta kaikilla ei ole asiat niin hyvin, että kykenisivät. Osan meistä pitää laittaa happimaski yhä omille kasvoilleen, että kykenisivät. Se ei ole katsos lapsille oikein, että aikuinen tapaa lasta pahoinvoinnissaan ja lapsi saa sitä sitten ihmetellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
"Mä lähinnä mietin, mitä se vaatii tilanteelta, että lapsi antaisi anteeksi, en edes ajattele, etteikö saisi annettua. Mutta se on minusta kiinni, ei lapsesta. Että kiitti, mies, mulla ei muita suruja tässä jo ollutkaan!
ApEniten se ehkä vaatisi lapsen tunteiden ymmärtämistä ja niiden vastaanottamista. Koska totta helkatissa mä tajuan, miltä se mahtoi tuntua :(
Tietenkin lapsi voi sitten ihmetellä, että no että miten niin en sitten tullut. No, niinpä. Olenkin tällainen paska. Mutta en sinun takiasi. Vaan mummin. Hehe.
Ap"Et ymmärtänyt kysymystä.
Noissa molemmissa syytät joko miestä tai äitiäisi. Ja naurat vielä päälle.
Olet lapsellinen.
Mies on syyllinen. Mies teki väärin. Jos sinulle saa tehdä miten vain, se ei kiusaa minua, mutta mä itse päätän, miten minua kohdellaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jälkeenjäänyt, et assi.
Puhut asioista järkevästi, mutta et tunnista, että ne kertovat sinusta.
"En ole sanonut että lapseni jos ei anna anteksi on lapsellinen paska. Se on, joka kuvittelee, että lapset noin vain antavat anteeksi ja rakastavat viallisia ja vä.rin toimivia aikuisia."
Jaahas, tää sairas psykopaatti on taas ulissut paskaansa täällä jo aamusta alkaen. Saisko tälle pipipäälle jo bannit, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asseja on todella helppo aivopestä syyllistymään syyttäjän vääristä teoista, koska assit ajattelevat NIIN SUORASTI, etteivät ikinä keksisi laittaa muiden syyksi sitä, missä itse toimivat väärin.
ApHyvä, tässä tajusit, sen ettet ole assi. Koska ajattelet niin monimutkaisesti, että syytät äitiä ja miestä siitä ettet tykkää lapsestasi niin paljoa, että haluaisit nähdä häntä.
Ja toivot että mies kärsii, assit ei ajattele niin.
Olet aasi, et assi.
Kyllä assi voi toivoa satuttajiensa kärsivän. Eikös se ollut kohu siitä, että osa kouluampujista oli asseja?
Lisäksi äitini aivopesulla ON osuutta siihen, millaisia tunteeni tai oikeimmin toimintani on / ovat lapsiini päin.
ApKoita nyt päästä yli äitiäitiäitikuplasta.
Munkin isä teki väärin, mutta en minä häntä ole moneen kymmeneen vuoteen syyttänyt mistään, koska ei kuulu mun elämään enää.
Sinä pystyt muuttumaan siitä miksi äitisi sinua haukkui, et ole enää hänen alistettavana ellet sitten juuri ole kun mietit vaan äitiäs ja naureskelet kun lapsesi huono onni johtuu äitistäsi.
Katkaise se napanuora äitiisi niin pääset eroon pahasta.
Juu, mutta mäpäs en haluakaan tätä tilannetta oman lapseni kanssa. Mietipä vähän, mitä itse olet tehnyt isällesi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä lähinnä mietin, mitä se vaatii tilanteelta, että lapsi antaisi anteeksi, en edes ajattele, etteikö saisi annettua. Mutta se on minusta kiinni, ei lapsesta. Että kiitti, mies, mulla ei muita suruja tässä jo ollutkaan!
ApEniten se ehkä vaatisi lapsen tunteiden ymmärtämistä ja niiden vastaanottamista. Koska totta helkatissa mä tajuan, miltä se mahtoi tuntua :(
Tietenkin lapsi voi sitten ihmetellä, että no että miten niin en sitten tullut. No, niinpä. Olenkin tällainen paska. Mutta en sinun takiasi. Vaan mummin. Hehe.
Ap"Et ymmärtänyt kysymystä.
Noissa molemmissa syytät joko miestä tai äitiäisi. Ja naurat vielä päälle.
Olet lapsellinen.
Mies on syyllinen. Mies teki väärin. Jos sinulle saa tehdä miten vain, se ei kiusaa minua, mutta mä itse päätän, miten minua kohdellaan.
Ap
Etkö ymmärrä sitä suurta kauneutta mitä tuossa on?
Mies koitti ilahduttaa järkkäämällä epäonnistunut tapaaminen ja sinä kiukustut kuin olisi tamppooni poikittain, ihan vaan sen takia kun KIRJA jää kesken. Ei se kirja minnekkään lähde jos näät lastasi pari tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet jälkeenjäänyt, et assi.
Puhut asioista järkevästi, mutta et tunnista, että ne kertovat sinusta.
"En ole sanonut että lapseni jos ei anna anteksi on lapsellinen paska. Se on, joka kuvittelee, että lapset noin vain antavat anteeksi ja rakastavat viallisia ja vä.rin toimivia aikuisia."
Niin, minun äitini kuvitteli, ja aivopesi minua syyllistymään siitä, että en rakasta häntä, koska en voi antaa hänelle HÄNEN VÄÄRIÄ TEKOJAAN ANTEEKSI. Miksi ne pitäisi anteeksi antaa? Ei hän ole niitä myöntänyt vääriksi. En mä häntä rakasta. En oleta kenenkään rakastavan sellaista, jolle ei anna anteeksi. Se on ihan fakta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asseja on todella helppo aivopestä syyllistymään syyttäjän vääristä teoista, koska assit ajattelevat NIIN SUORASTI, etteivät ikinä keksisi laittaa muiden syyksi sitä, missä itse toimivat väärin.
ApHyvä, tässä tajusit, sen ettet ole assi. Koska ajattelet niin monimutkaisesti, että syytät äitiä ja miestä siitä ettet tykkää lapsestasi niin paljoa, että haluaisit nähdä häntä.
Ja toivot että mies kärsii, assit ei ajattele niin.
Olet aasi, et assi.
Kyllä assi voi toivoa satuttajiensa kärsivän. Eikös se ollut kohu siitä, että osa kouluampujista oli asseja?
Lisäksi äitini aivopesulla ON osuutta siihen, millaisia tunteeni tai oikeimmin toimintani on / ovat lapsiini päin.
ApKoita nyt päästä yli äitiäitiäitikuplasta.
Munkin isä teki väärin, mutta en minä häntä ole moneen kymmeneen vuoteen syyttänyt mistään, koska ei kuulu mun elämään enää.
Sinä pystyt muuttumaan siitä miksi äitisi sinua haukkui, et ole enää hänen alistettavana ellet sitten juuri ole kun mietit vaan äitiäs ja naureskelet kun lapsesi huono onni johtuu äitistäsi.
Katkaise se napanuora äitiisi niin pääset eroon pahasta.
Juu, mutta mäpäs en haluakaan tätä tilannetta oman lapseni kanssa. Mietipä vähän, mitä itse olet tehnyt isällesi.
Ap
Ai kun en ole tekemisissä? No eipä hänkään ole ollut vanhempien eron jälkeen.
En ole tehnyt mitään. Mä olen onnellinen omassa piirissä ja hän omassaan. Mitä kauheeta siinä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä lähinnä mietin, mitä se vaatii tilanteelta, että lapsi antaisi anteeksi, en edes ajattele, etteikö saisi annettua. Mutta se on minusta kiinni, ei lapsesta. Että kiitti, mies, mulla ei muita suruja tässä jo ollutkaan!
ApEniten se ehkä vaatisi lapsen tunteiden ymmärtämistä ja niiden vastaanottamista. Koska totta helkatissa mä tajuan, miltä se mahtoi tuntua :(
Tietenkin lapsi voi sitten ihmetellä, että no että miten niin en sitten tullut. No, niinpä. Olenkin tällainen paska. Mutta en sinun takiasi. Vaan mummin. Hehe.
Ap"Et ymmärtänyt kysymystä.
Noissa molemmissa syytät joko miestä tai äitiäisi. Ja naurat vielä päälle.
Olet lapsellinen.
Mies on syyllinen. Mies teki väärin. Jos sinulle saa tehdä miten vain, se ei kiusaa minua, mutta mä itse päätän, miten minua kohdellaan.
ApEtkö ymmärrä sitä suurta kauneutta mitä tuossa on?
Mies koitti ilahduttaa järkkäämällä epäonnistunut tapaaminen ja sinä kiukustut kuin olisi tamppooni poikittain, ihan vaan sen takia kun KIRJA jää kesken. Ei se kirja minnekkään lähde jos näät lastasi pari tuntia.
En kirjan takia, vaan siksi, että MUA EI INFORMOITU. Mä en ole kuka tahansa, jota kohdellaan noin. Mä en halunnut tavata lasta, koska siitä ei ollut sovittu, piste. Koska mulla oli MUUTA, TÄRKEÄMPÄÄ, tekemistä. Joka nimenomaan liittyi omaan hyvinvointiini. Mies ei siis välitä siitä, että mä olisin onnellinen ja hyvinvoiva? Eipä tietenkään. Se, että pitää kiinni omista tarpeistaan ei ole itsekästä, koska asioista EI OLLUT SOVITTU. Mitä ihmeen oikeutta minua on käskeä siitä yhtään mihinkään? Sä et tiedä, miten mua on lapsena tuossa loukattu. Se oli silloin. Nyt en enää suostu, vaikka käskijä olisi LAPSENI!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet jälkeenjäänyt, et assi.
Puhut asioista järkevästi, mutta et tunnista, että ne kertovat sinusta.
"En ole sanonut että lapseni jos ei anna anteksi on lapsellinen paska. Se on, joka kuvittelee, että lapset noin vain antavat anteeksi ja rakastavat viallisia ja vä.rin toimivia aikuisia."
Niin, minun äitini kuvitteli, ja aivopesi minua syyllistymään siitä, että en rakasta häntä, koska en voi antaa hänelle HÄNEN VÄÄRIÄ TEKOJAAN ANTEEKSI. Miksi ne pitäisi anteeksi antaa? Ei hän ole niitä myöntänyt vääriksi. En mä häntä rakasta. En oleta kenenkään rakastavan sellaista, jolle ei anna anteeksi. Se on ihan fakta.
Ap
NO ANTAA ÄITISI KUVITELLA MITÄ TAHANSA MUTTA TÄSSÄ ONKIN KYSE SINUN JA LAPSESI SUHTEESTA EI KENESTÄKÄÄN MUUSTA
KOITA SE UPOTTAA KOVAAN KALLOOSI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asseja on todella helppo aivopestä syyllistymään syyttäjän vääristä teoista, koska assit ajattelevat NIIN SUORASTI, etteivät ikinä keksisi laittaa muiden syyksi sitä, missä itse toimivat väärin.
ApHyvä, tässä tajusit, sen ettet ole assi. Koska ajattelet niin monimutkaisesti, että syytät äitiä ja miestä siitä ettet tykkää lapsestasi niin paljoa, että haluaisit nähdä häntä.
Ja toivot että mies kärsii, assit ei ajattele niin.
Olet aasi, et assi.
Kyllä assi voi toivoa satuttajiensa kärsivän. Eikös se ollut kohu siitä, että osa kouluampujista oli asseja?
Lisäksi äitini aivopesulla ON osuutta siihen, millaisia tunteeni tai oikeimmin toimintani on / ovat lapsiini päin.
ApKoita nyt päästä yli äitiäitiäitikuplasta.
Munkin isä teki väärin, mutta en minä häntä ole moneen kymmeneen vuoteen syyttänyt mistään, koska ei kuulu mun elämään enää.
Sinä pystyt muuttumaan siitä miksi äitisi sinua haukkui, et ole enää hänen alistettavana ellet sitten juuri ole kun mietit vaan äitiäs ja naureskelet kun lapsesi huono onni johtuu äitistäsi.
Katkaise se napanuora äitiisi niin pääset eroon pahasta.
Juu, mutta mäpäs en haluakaan tätä tilannetta oman lapseni kanssa. Mietipä vähän, mitä itse olet tehnyt isällesi.
ApAi kun en ole tekemisissä? No eipä hänkään ole ollut vanhempien eron jälkeen.
En ole tehnyt mitään. Mä olen onnellinen omassa piirissä ja hän omassaan. Mitä kauheeta siinä on?
Joo, no mä en olisi onnellinen, jos lapseni hylkäisi minut siksi, että olen viallinen. Sellainen lapsi on yksinkertaisesti ilkeä tai toisen vanhemman aivopesemä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä lähinnä mietin, mitä se vaatii tilanteelta, että lapsi antaisi anteeksi, en edes ajattele, etteikö saisi annettua. Mutta se on minusta kiinni, ei lapsesta. Että kiitti, mies, mulla ei muita suruja tässä jo ollutkaan!
ApEniten se ehkä vaatisi lapsen tunteiden ymmärtämistä ja niiden vastaanottamista. Koska totta helkatissa mä tajuan, miltä se mahtoi tuntua :(
Tietenkin lapsi voi sitten ihmetellä, että no että miten niin en sitten tullut. No, niinpä. Olenkin tällainen paska. Mutta en sinun takiasi. Vaan mummin. Hehe.
Ap"Et ymmärtänyt kysymystä.
Noissa molemmissa syytät joko miestä tai äitiäisi. Ja naurat vielä päälle.
Olet lapsellinen.
Mies on syyllinen. Mies teki väärin. Jos sinulle saa tehdä miten vain, se ei kiusaa minua, mutta mä itse päätän, miten minua kohdellaan.
ApEtkö ymmärrä sitä suurta kauneutta mitä tuossa on?
Mies koitti ilahduttaa järkkäämällä epäonnistunut tapaaminen ja sinä kiukustut kuin olisi tamppooni poikittain, ihan vaan sen takia kun KIRJA jää kesken. Ei se kirja minnekkään lähde jos näät lastasi pari tuntia.
En kirjan takia, vaan siksi, että MUA EI INFORMOITU. Mä en ole kuka tahansa, jota kohdellaan noin. Mä en halunnut tavata lasta, koska siitä ei ollut sovittu, piste. Koska mulla oli MUUTA, TÄRKEÄMPÄÄ, tekemistä. Joka nimenomaan liittyi omaan hyvinvointiini. Mies ei siis välitä siitä, että mä olisin onnellinen ja hyvinvoiva? Eipä tietenkään. Se, että pitää kiinni omista tarpeistaan ei ole itsekästä, koska asioista EI OLLUT SOVITTU. Mitä ihmeen oikeutta minua on käskeä siitä yhtään mihinkään? Sä et tiedä, miten mua on lapsena tuossa loukattu. Se oli silloin. Nyt en enää suostu, vaikka käskijä olisi LAPSENI!
Ap
OLI SE SOVITTU AIEMMIN JUM*ALAUTA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asseja on todella helppo aivopestä syyllistymään syyttäjän vääristä teoista, koska assit ajattelevat NIIN SUORASTI, etteivät ikinä keksisi laittaa muiden syyksi sitä, missä itse toimivat väärin.
ApHyvä, tässä tajusit, sen ettet ole assi. Koska ajattelet niin monimutkaisesti, että syytät äitiä ja miestä siitä ettet tykkää lapsestasi niin paljoa, että haluaisit nähdä häntä.
Ja toivot että mies kärsii, assit ei ajattele niin.
Olet aasi, et assi.
Kyllä assi voi toivoa satuttajiensa kärsivän. Eikös se ollut kohu siitä, että osa kouluampujista oli asseja?
Lisäksi äitini aivopesulla ON osuutta siihen, millaisia tunteeni tai oikeimmin toimintani on / ovat lapsiini päin.
ApKoita nyt päästä yli äitiäitiäitikuplasta.
Munkin isä teki väärin, mutta en minä häntä ole moneen kymmeneen vuoteen syyttänyt mistään, koska ei kuulu mun elämään enää.
Sinä pystyt muuttumaan siitä miksi äitisi sinua haukkui, et ole enää hänen alistettavana ellet sitten juuri ole kun mietit vaan äitiäs ja naureskelet kun lapsesi huono onni johtuu äitistäsi.
Katkaise se napanuora äitiisi niin pääset eroon pahasta.
Juu, mutta mäpäs en haluakaan tätä tilannetta oman lapseni kanssa. Mietipä vähän, mitä itse olet tehnyt isällesi.
ApAi kun en ole tekemisissä? No eipä hänkään ole ollut vanhempien eron jälkeen.
En ole tehnyt mitään. Mä olen onnellinen omassa piirissä ja hän omassaan. Mitä kauheeta siinä on?
Joo, no mä en olisi onnellinen, jos lapseni hylkäisi minut siksi, että olen viallinen. Sellainen lapsi on yksinkertaisesti ilkeä tai toisen vanhemman aivopesemä.
Ap
Okei, pitääpä lähettää iskälle kortti, laitanko saat anteeksi seksuaalisestahyväksikäytöstä, että minä olen viallinen, yksinkertainen ja ilkeä sinua kohtaan, ainiin äiti aivopesi minut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet jälkeenjäänyt, et assi.
Puhut asioista järkevästi, mutta et tunnista, että ne kertovat sinusta.
"En ole sanonut että lapseni jos ei anna anteksi on lapsellinen paska. Se on, joka kuvittelee, että lapset noin vain antavat anteeksi ja rakastavat viallisia ja vä.rin toimivia aikuisia."
Niin, minun äitini kuvitteli, ja aivopesi minua syyllistymään siitä, että en rakasta häntä, koska en voi antaa hänelle HÄNEN VÄÄRIÄ TEKOJAAN ANTEEKSI. Miksi ne pitäisi anteeksi antaa? Ei hän ole niitä myöntänyt vääriksi. En mä häntä rakasta. En oleta kenenkään rakastavan sellaista, jolle ei anna anteeksi. Se on ihan fakta.
ApNO ANTAA ÄITISI KUVITELLA MITÄ TAHANSA MUTTA TÄSSÄ ONKIN KYSE SINUN JA LAPSESI SUHTEESTA EI KENESTÄKÄÄN MUUSTA
KOITA SE UPOTTAA KOVAAN KALLOOSI.
Niin no etkö osaa itse poimia viitteitä tekstistä tähän keissiin? Jos lapseni ei anna mulle anteeksi, ei hän myöskään rakasta minua. Jos siis mä käyttäydyn niin, että hän ei voi sitä antaa anteeksi!!!!! Niin ei se sen jälkeen enää ole rakkautta. Täyttä paskaa jos luulette lastenne rakastavan teitä, jos eivät voi antaa teille anteeksi jotain. Olette tyhmiä!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista, surullista.
Yhdeksänvuotiaana sitä antaa vaikka mitä anteeksi. Myöhemmin saattaa tulla viha myös näistä vanhoista asioista, jotka luuli antaneensa anteeksi. Vastauksena siis kysymykseesi: kyllä, 9-vuotias mitä todennäköisimmin antaa sinulle anteeksi. Koko hytäkässä hänhän syyttä itseänsä: ympäristöstään on varmasti nähnyt, että vanhemmat yleensä iloitsevat lastensa näkemisestä. Jos hänen vanhempansa ei iloitse hänen näkemisestään, niin silloinhan hän itse on syypää. Hän on liian tyhmä, ruma, lihava, kamala, kuvottava, hankala, isohampainen... lapsen kehitykselle on vielä tuossa vaiheessa jonkin verran tärkeää ajatella, että vanhemmat osaavat ja ovat oikeudenmukaisia. Jos tulee kärhämää, nin vika on hänessä. siksi alkaa todennäköisesti keksimään itsessään vikoja, joita ei edes ole.
Kiinnostaa tietää, että kuka ottaa 9-vuotiaasta vastuun, jos hänen isänsä alkaisi kokea myös tarvetta olla yksin, lukea Self-Help -kirjoja ja pitää vain omista rajoistaan huolta.
Ihan vinkiksi: On ihan tavallista, että esim. kirpputorikäynnit eivät tuota aikuiselle iloa, jos ne tehdään lapsen kanssa. Se ilo pitää saada siitä lapsen ilosta. Myöskään monet kasvatukseen liittyvät asiat eivät tuota sinänsä iloa: huoneen siivouksesta muistuttaminen, läksyjen tekemisen tarkastaminen, opettaminen siisteyteen ja hygieniaan, yhä uudelleen neuvominen, että ei, et hauku toista tyhmäksi, vaikka hän haukkui sinua toopeksi... Wilman tarkastaminen, eväiden hankkiminen päiväkodin retkelle, kuravaatteiden pesu, vaipan vaihto...
Vanhemmuus on isoksi osaksi tylsyyttä jopa ikäviä hommia. Rakkaus on osittain myös sitä, että ne tekee, koska ne kuuluu vanhemman tehtäviin syyllistämättä lasta niistä.
Vaatteiden viikkaajahan kadehtii lasta, jonka ei tarvitse tehdä asioita, joista ei pidä osoittaakseen rakkauttaan ja siirtää oman asenteensa lapselleen, että elämässä on muka oikein ja hyvää voida pahoin haluamiensa asioiden eteen. Tai siis jos todella haluaa jotain, niin tuskin se pahoinvointi silloin haittaa, mutta jos lapsi haluaa olla onnellinen, niin saatetaan esittää, että perhe tekee onnelliseksi. Jos lapsi sen uskoo, se on virhe. Ei tee. Sinänsä. Lapsen voi tehdä onnelliseksi jokin aivan muu asia, mutta on koteja, joissa lapsia ei hyväksytä sellaisina kuin he ovat ja onnellisuuden tavoitteluaan halveksitaan ja paheksutaan.
ApKerron sinulle salaisuuden jota et välttämättä edes usko: osa vanhemmista rakastaa lapsiaan niin paljon, että ihan pyyteettömästi tekevät heille hyviä asioita. Vaikka lapsi vihaisi heitä, he haluavat heille silti pelkkää hyvää ja tekevät parhaansa niiden lasten eteen, saamatta lapselta mitään ikinä takaisin. Eikä se haittaa.
Niin, he ovatkin itsekkäitä kusipäitä. Heitä ei haittaa. He eivät aidosti välitä lapsensa tunteista, että jos he ovat menneet tätä loukkaamaan niin paljon, että lapsi vihaa heitä, he eivät ansaitse hyvittelynsä vastineeksi YHTÄÄN MITÄÄN. He ovat juuri niitä narsistipaskoja, joilta lapset tulisi pelastaa. Jopa lapsi ansaitsee ihmiset, jotka eivät loukkaa ja satuta ja suututa lapsia.
Ap
:,D mun narkkariveli pyysi vanhemmiltani rahaa aineisiin ja suuttui verisesti kun annettiin vain numero johon soittaa että pääsee katkolle. Hirveitä narsistipaskoja vanhemmat tosiaan, kyllä olisi pitänyt rahaa antaa ettei vaan suutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asseja on todella helppo aivopestä syyllistymään syyttäjän vääristä teoista, koska assit ajattelevat NIIN SUORASTI, etteivät ikinä keksisi laittaa muiden syyksi sitä, missä itse toimivat väärin.
ApHyvä, tässä tajusit, sen ettet ole assi. Koska ajattelet niin monimutkaisesti, että syytät äitiä ja miestä siitä ettet tykkää lapsestasi niin paljoa, että haluaisit nähdä häntä.
Ja toivot että mies kärsii, assit ei ajattele niin.
Olet aasi, et assi.
Kyllä assi voi toivoa satuttajiensa kärsivän. Eikös se ollut kohu siitä, että osa kouluampujista oli asseja?
Lisäksi äitini aivopesulla ON osuutta siihen, millaisia tunteeni tai oikeimmin toimintani on / ovat lapsiini päin.
ApKoita nyt päästä yli äitiäitiäitikuplasta.
Munkin isä teki väärin, mutta en minä häntä ole moneen kymmeneen vuoteen syyttänyt mistään, koska ei kuulu mun elämään enää.
Sinä pystyt muuttumaan siitä miksi äitisi sinua haukkui, et ole enää hänen alistettavana ellet sitten juuri ole kun mietit vaan äitiäs ja naureskelet kun lapsesi huono onni johtuu äitistäsi.
Katkaise se napanuora äitiisi niin pääset eroon pahasta.
Juu, mutta mäpäs en haluakaan tätä tilannetta oman lapseni kanssa. Mietipä vähän, mitä itse olet tehnyt isällesi.
ApAi kun en ole tekemisissä? No eipä hänkään ole ollut vanhempien eron jälkeen.
En ole tehnyt mitään. Mä olen onnellinen omassa piirissä ja hän omassaan. Mitä kauheeta siinä on?
Joo, no mä en olisi onnellinen, jos lapseni hylkäisi minut siksi, että olen viallinen. Sellainen lapsi on yksinkertaisesti ilkeä tai toisen vanhemman aivopesemä.
ApOkei, pitääpä lähettää iskälle kortti, laitanko saat anteeksi seksuaalisestahyväksikäytöstä, että minä olen viallinen, yksinkertainen ja ilkeä sinua kohtaan, ainiin äiti aivopesi minut!
Niin no, laita rauhassa, mutta MÄ kun EN ole tehnyt lastani kohtaan mitään väärää! Jos sun isäs teki, niin mitä se tähän ketjuun liittyy!?
Ap
Niin, he ovatkin itsekkäitä kusipäitä. Heitä ei haittaa. He eivät aidosti välitä lapsensa tunteista, että jos he ovat menneet tätä loukkaamaan niin paljon, että lapsi vihaa heitä, he eivät ansaitse hyvittelynsä vastineeksi YHTÄÄN MITÄÄN. He ovat juuri niitä narsistipaskoja, joilta lapset tulisi pelastaa. Jopa lapsi ansaitsee ihmiset, jotka eivät loukkaa ja satuta ja suututa lapsia.
Ap