Lue keskustelun säännöt.
Vuoroasumisen positiivisia puolia? Kertokaa :)
03.06.2019 |
Toisessa ketjussa vuoroasumista mollattiin, joten kerätään tähän järjestelyn positiivisia puolia ja kokemuksia.
Aloitan:
- Usein vuoroasumisen valitsevat ihmiset ovat sitoutuneita vanhemmuuteen ja se itsessään edistää lasten hyvinvointia. Usein vanhemmat myös korkeammin koulutettuja, millä myös on keskimäärin positiivisia vaikutuksia lasten elämään (yleistämättä)
- suomalaiset ja ruotsalaiset tutkimukset tukevat sitä ajatusta, että vuoroasuminen on eron jälkeen lapsille paras vaihtoehto
- lapsella säilyy kaksi arkivanhempaa. Lapset eivät etäänny kummastakaan vanhemmastaan, kun molemmat ovat koko arjessa mukana.
- parhaassa tapauksessa lapsi kokee perheensä erosta huolimatta yhtenäisenä: tutkimuksissa lasten perhepiirustuksista ei edes huomaa, ettå vanhemmat ovat eronneet. Oma lapseni piirsi eskarissa äidin, isän, isän kumppanon, sisarukset ja lemmikit kaikki samaan riviin perheekseen.
- vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta hyvää vuorovaikutusta ja kykyä sopia asioista. Ja toimivat välit sinänsä ovat eron jälkeen eniten lasten hyvinvointia ennustava tekijä.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla vuoroasuva lapsi "vaihtaa kotia" enemmän kuin lapsi, joka menee isälleen/äidilleen joka toinen viikonloppu? Molemmissa tapauksissa on kaksi vaihtoa kuukaudessa: kaksi menomatkaa, kaksi paluumatkaa. Ihan peruskoulumatikalla voi tämän laskea.
Ainoa ero näissä järjestelyissä on siinä, että vuoroasujalla on kaksi tasavertaista kotia, joissa on omat huoneet, omat tavarat jne. Viikonloppuisin vanhempaansa tapaava menee enemmänkin kylään isälle/äidille, ellei toinen vanhempi sitten asu isossa kämpässä jossa lapsella on oma huone.
Ehkäpä joku teistä voi tämän dilemman avata, kun itselleni se ei Mensa-tason älykkyysosamäärästä huolimatta ole vielä auennut.
Edelleen: vaihda itse sitä kotia, jos se on kerran niin helppoa ja mukavaa ja hienoa. Ai et? Miksi et?
Siksi että mulla ei ole varaa pitää kahta kotia. Niin yksinkertaista.
Miksi pitäisit kahta kotia? Eihän siinä tarvita kuin yhteensä kaksi kotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla vuoroasuva lapsi "vaihtaa kotia" enemmän kuin lapsi, joka menee isälleen/äidilleen joka toinen viikonloppu? Molemmissa tapauksissa on kaksi vaihtoa kuukaudessa: kaksi menomatkaa, kaksi paluumatkaa. Ihan peruskoulumatikalla voi tämän laskea.
Ainoa ero näissä järjestelyissä on siinä, että vuoroasujalla on kaksi tasavertaista kotia, joissa on omat huoneet, omat tavarat jne. Viikonloppuisin vanhempaansa tapaava menee enemmänkin kylään isälle/äidille, ellei toinen vanhempi sitten asu isossa kämpässä jossa lapsella on oma huone.
Ehkäpä joku teistä voi tämän dilemman avata, kun itselleni se ei Mensa-tason älykkyysosamäärästä huolimatta ole vielä auennut.
Edelleen: vaihda itse sitä kotia, jos se on kerran niin helppoa ja mukavaa ja hienoa. Ai et? Miksi et?
Siksi että mulla ei ole varaa pitää kahta kotia. Niin yksinkertaista.
Miksi pitäisit kahta kotia? Eihän siinä tarvita kuin yhteensä kaksi kotia.
Miksi erota, jos tulee eksänsä kanssa niin hyvin toimeen keskenään, että voi olla koko ajan sama koti? Vastuuttoman helposti erottu silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla vuoroasuva lapsi "vaihtaa kotia" enemmän kuin lapsi, joka menee isälleen/äidilleen joka toinen viikonloppu? Molemmissa tapauksissa on kaksi vaihtoa kuukaudessa: kaksi menomatkaa, kaksi paluumatkaa. Ihan peruskoulumatikalla voi tämän laskea.
Ainoa ero näissä järjestelyissä on siinä, että vuoroasujalla on kaksi tasavertaista kotia, joissa on omat huoneet, omat tavarat jne. Viikonloppuisin vanhempaansa tapaava menee enemmänkin kylään isälle/äidille, ellei toinen vanhempi sitten asu isossa kämpässä jossa lapsella on oma huone.
Ehkäpä joku teistä voi tämän dilemman avata, kun itselleni se ei Mensa-tason älykkyysosamäärästä huolimatta ole vielä auennut.
Edelleen: vaihda itse sitä kotia, jos se on kerran niin helppoa ja mukavaa ja hienoa. Ai et? Miksi et?
Minulla onkin kaksi kotia, eikä niiden välillä liikkumisessa ole mitään ihmeellistä. Asun joka toinen viikko omassa asunnossani ja joka toinen viikko mieheni luona. Vastaisitko sinä vuorostasi minun kysymykseeni.
Minäkin ole asunut joskus kahdessa kodissa, mutta en halua enää ikinä kun siitä on päässyt eroon. Kaikkeen tietysti sopeutuu, mutta eihän se tarkoita, että se olisi mukavaa ja kivaa. Lapsille se on varmasti vielä raskaampaa, koska heillä ei ole niin kehittyneet kyvyt kestää ja käsitellä tunteita kuin aikuisella on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla vuoroasuva lapsi "vaihtaa kotia" enemmän kuin lapsi, joka menee isälleen/äidilleen joka toinen viikonloppu? Molemmissa tapauksissa on kaksi vaihtoa kuukaudessa: kaksi menomatkaa, kaksi paluumatkaa. Ihan peruskoulumatikalla voi tämän laskea.
Ainoa ero näissä järjestelyissä on siinä, että vuoroasujalla on kaksi tasavertaista kotia, joissa on omat huoneet, omat tavarat jne. Viikonloppuisin vanhempaansa tapaava menee enemmänkin kylään isälle/äidille, ellei toinen vanhempi sitten asu isossa kämpässä jossa lapsella on oma huone.
Ehkäpä joku teistä voi tämän dilemman avata, kun itselleni se ei Mensa-tason älykkyysosamäärästä huolimatta ole vielä auennut.
Edelleen: vaihda itse sitä kotia, jos se on kerran niin helppoa ja mukavaa ja hienoa. Ai et? Miksi et?
Siksi että mulla ei ole varaa pitää kahta kotia. Niin yksinkertaista.
Miksi pitäisit kahta kotia? Eihän siinä tarvita kuin yhteensä kaksi kotia.
No eksällä on oma kotinsa, ei hän suostuisi ikinä mua sinne ottamaan.
Siksi että mulla ei ole varaa pitää kahta kotia. Niin yksinkertaista.