Lue keskustelun säännöt.
Kontrollointi kaverisuhteissa
01.06.2019 |
Olen introvertti jonka on hankala avautua uusille ihmisille ja minulla on erittäin harvoja ystäviä (tuttuja toki on). Ystävyyssuhteeni näyttävät sitten luisuvan liian läheisiksi ja joudun jotenkin tossun alle. Mukailen ystävieni tarpeita ja pian se ahdistaa ja haluan katkaista välit kokonaan. Sitten erakoidun, nuolen haavojani ja sama kaava toistuu parin vuoden päästä.
Olen myös pohtinut, miten paljon kontrollia on 'normaalia' kaverisuhteissa, kun ihmiset näyttävät haluavan sellaista kaveruutta. Olenko vain niin introvertti erakko joka ei ole tottunut miten läheisissä suhteissa ollaan naisten kanssa. Miesten kanssa ei ole ollut tällaista ongelmaa kavereina ja parisuhteissa olen ollut enemmänkin etäinen kuin liian kontrolloiva tai kontrollin alla.
Esimerkiksi nyt olen ottanut etäisyyttä kahteen hyväksi luulemaani ystävään. Molemmat alkoivat odottaa ja lähes vaatia päivittäistä raportointia tekemisistäni, sanoivat olevansa mustasukkaisia kun aloin seurustella. Molemmat pyysivät minulta palveluksia.
Toisella, sanotaan henkilöllä Suvi, oli suunniteltu leikkaus joulun alla. Minä vein hänelle ruokaa ja autoin vessaan, kannoin hänelle ympäri kaupunkia uusia erityiskenkiä ja tein palveluksia. Terveenä ollessaan Suvi on ekstovertti joka haluaa esim. deittikumppaniensa järjestävän hänelle elämyksiä. Nyt kuulemma en tarpeeksi innokkaasti ole hänen ystävänsä kun en ole järjestänyt mitään keikkoja tai teatteria pitkään aikaan. Minulle inrtoverttina riittäisi teen juominen ja oleminen. Ystävyyden siis pitäisi stimuloida hänen elämyksenkaipuutaan.
Hän myös perusti yrityksen vasta ja yhdessä vaiheessa hän ei kysynyt mitä minulle kuuluu vaan "mitä mieltä olet nettisivustani/artikkelistani/mainoksestani". Autoin häntä yhden työkeikan kanssa, mutta en kuulemma ollut tarpeeksi innokkaasti mukana. En ollutkaan, koska se oli HÄNEN juttu, ei minun.
Lisäksi minun pitäisi aina juosta hänen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi minulla on hänen avaimensa vielä nytkin joulukuusta, koska kastelin Suvin kukkia sairaalahoidon aikana ja hän halusi että pidän avaimen varalta. Kerran hän samana päivänä sanoi "Hei, tuletko illalla tanssitunnille? Haluan nähdä sinua---ja tarvitsen avaimeni kun minulle tulee vieras". Hän ei ollut halunnut nähdä minua ennen kuin hän tarvitsi jotakin... En mennyt, mutta kieltäytyminen saa hänessä aikaan marttyyrireaktion.
Hän oli mustasukkainen kun aloin seurustella. Kerran hänen luonaan hän nukahti sohvalle elokuvan aikana ja sillä aikaa tekstasin miesystävälleni. Kun hän heräsi, hän sanoi "kenelle tekstaat? Arvasin! Aina kun viesteilet hänelle, muutut poissaolevaksi. Ole läsnä MINUN kanssani! Minulla olisi muutakin tekemistä jos aiot vain tekstata". Tämä oli siis pari minuuttia koko päivän aikana.. Ja aina kun olen hänen kanssaan, hän kirjoittaa työsähköposteja, tekee mainoksiaan, WhatsAppaa kavereille...
Minun pitäisi kuulemma aktiivisemmin raportoida Suville elämästäni.
Toinen kaverini, sanotaan Saara, on jotenkin luikerrellut elämääni FB:n chatissa niin, että on vaatinut vastaamaan heti ja loukkaantunut jos en ole tavoitettavissa. Tuntuu että hänkin on halunnut juoksuttaa minua, esimerkiksi hänellä on ollut kriisi ja minun on pitänyt soittaa hänelle HETI. Hän myös muuttuu vaativaksi, jos otan omaa aikaa.
Saarakin on sanonut olevansa mustasukkainen seurustelustani, koska "hän ei saa enää huomiota".
Itse en mielestäni ole VAATINUT heiltä yhteydenpitoa jos he eivät ole olleet yhteydessä. Osaan antaa tilaa.
Onko tällainen normaalia aikuisten kaverien käytöstä? Kuuluuko kontrolli kaverisuhteisiin?
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää, että olen ikäni taistellut luottamuspulan kanssa ja näiden molempien kavereiden kanssa tsemppasin itseäni ja päätin luottaa. Ääni sisälläni sanoo "ei olisi kannattanut".
Ei olisikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä suositeltiin olemaan yksin vähän aikaa. Se on ikäänkuin kannattaa olla sinkkuna ennenkuin hyppää uuteen suhteeseen. Ehdit pohtia, mikä meni pieleen ja mikä oli oma osuutesi tarinan kulussa. En usko, että olit pelkkä uhri jolle sattumalta osui kaksi tuollaista tyyppiä yhtä aikaa kohdalle.
Tuossa alempana joku valitteli, ettei kukaan kaveri koskaan soita. Tasan ei käy..
Menikö hyväkin bisnes sivu suun?
Vierailija kirjoitti:
Hahaa, aikuinen ihminen "piileskelee Whatsapissa" :D
Ehkä et ole koskaan saanut ääniviestiryöppyä joltakin riippuvaiselta kaverilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menikö hyväkin bisnes sivu suun?
Ilmaista työtä josta luvassa "verkostoitumismahdollisuuksia" , "nimi esille" ja "voin tehdä vastaavan sinulle joskus".
Tympii, että en ystävyyden aikana ikinä pyytänyt mitään mutta kuulemma kaverini "vain antoi". Ehkä en näe kaikkia puolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahaa, aikuinen ihminen "piileskelee Whatsapissa" :D
Ehkä et ole koskaan saanut ääniviestiryöppyä joltakin riippuvaiselta kaverilta
Piikeskely on ehkä eri asia kuin tietoinen viestimien käyttö. Ei ole aina pakko vastata heti ja olla tavoitettavissa, vaikka aikuinen olisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaita ystävyyssuhteita ovat melko muodollisina pysyvät.
Pitää olla rajat.
Voidaan harrastaa yhdessä, käydä kahvilla tai syömässä, elokuvissa, konserteissa jne, mutta kun aletaan viettää päivätolkulla aikaa yhdessä, menee pian vaikeaksi.
Ap lakatkoon passaamasta noita "ystäviä", lapsellisilta kuulostavat. Vaatimuksiin ei pidä suostua, jos kaipaavat passaajaa, pyytäkööt palvelukset äideiltään.
Muodollisuus tarkoittaa, että etäisyys ja sen mukana kunnioitus säilyy. Kaveria ei nähdä oman itsen jatkeena eikä tarpeiden täyttäjänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"ok" tarkoittaa tässä tapauksessa että sinut on hylätty.
Mitä enemmän ajattelet heitä, sitä enemmän ITSE annat heille valtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ajattelet heitä, sitä enemmän ITSE annat heille valtaa.
Miten kävi, AP?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ajattelet heitä, sitä enemmän ITSE annat heille valtaa.
Miten kävi, AP?
Parin viikon hiljaisuuden jälkeen kaveri kysyi mitä minulle kuuluu. Vastasin ympäripyöreästi että olin matkoilla (totta) ja hän vastasi yhtä yleisellä tasolla takaisin. Olisin itse antanut hiipua kokonaan mutta miten pitää rajat jatkossa?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ajattelet heitä, sitä enemmän ITSE annat heille valtaa.
Miten kävi, AP?
Parin viikon hiljaisuuden jälkeen kaveri kysyi mitä minulle kuuluu. Vastasin ympäripyöreästi että olin matkoilla (totta) ja hän vastasi yhtä yleisellä tasolla takaisin. Olisin itse antanut hiipua kokonaan mutta miten pitää rajat jatkossa?
Ap
Älä vastaa puheluihin, ellet oikeasti halua jutella hänen kanssaan. Suostu tapaamisiin vain jos haluat ja vain sellaisiin kuin haluat. Ehdota itse sellaisia tapaamisia joita haluat. Jos hän vaatii kohtuuttomuuksia niin älä suostu äläkä ala väitellä asiasta, totea vaan, että kyllä laitan nyt tämän viestin, kyllä tapaan nyt miesystävääni, en ole mukana projektissa (kuten jo teitkin). Jos sinulla herää voimakkaita syyllisyyden tunteita noista niin harkitse terapiaa.
Itse en kyllä jaksaisi tuollaisten ihmisten kanssa kaveruutta lainkaan, mutta jos haluat yrittää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ajattelet heitä, sitä enemmän ITSE annat heille valtaa.
Miten kävi, AP?
Parin viikon hiljaisuuden jälkeen kaveri kysyi mitä minulle kuuluu. Vastasin ympäripyöreästi että olin matkoilla (totta) ja hän vastasi yhtä yleisellä tasolla takaisin. Olisin itse antanut hiipua kokonaan mutta miten pitää rajat jatkossa?
ApÄlä vastaa puheluihin, ellet oikeasti halua jutella hänen kanssaan. Suostu tapaamisiin vain jos haluat ja vain sellaisiin kuin haluat. Ehdota itse sellaisia tapaamisia joita haluat. Jos hän vaatii kohtuuttomuuksia niin älä suostu äläkä ala väitellä asiasta, totea vaan, että kyllä laitan nyt tämän viestin, kyllä tapaan nyt miesystävääni, en ole mukana projektissa (kuten jo teitkin). Jos sinulla herää voimakkaita syyllisyyden tunteita noista niin harkitse terapiaa.
Itse en kyllä jaksaisi tuollaisten ihmisten kanssa kaveruutta lainkaan, mutta jos haluat yrittää...
Hän otti yhteyttä juuri,kun ajattelin päässeeni yli hänestä. Kuin hän olisi "tiennyt" että hänen lonkeronsa eivät yllä minuun enää...
No älä itse tartu niihin lonkeroihin.
Jätä vastaamatta kaikkiin paitsi suoriin kysymyksiin.
Tai sano suoraan kaikki mitä tännekin laitoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ajattelet heitä, sitä enemmän ITSE annat heille valtaa.
Miten kävi, AP?
Parin viikon hiljaisuuden jälkeen kaveri kysyi mitä minulle kuuluu. Vastasin ympäripyöreästi että olin matkoilla (totta) ja hän vastasi yhtä yleisellä tasolla takaisin. Olisin itse antanut hiipua kokonaan mutta miten pitää rajat jatkossa?
Ap
Nyt kaveri laittoi taas viestin. En edes halua aukaista.
Eniten ärsyttää, että olen ikäni taistellut luottamuspulan kanssa ja näiden molempien kavereiden kanssa tsemppasin itseäni ja päätin luottaa. Ääni sisälläni sanoo "ei olisi kannattanut".