Lue keskustelun säännöt.
Onko oikein että vaimo elää köyhyydessä kun miehellä on rahaa?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä elän "köyhyydessä". Ollaan avoliitossa ja meillä on pieni, 11kk lapsi. Saan vain kotihoidontuen, 250e. Siitä maksan omat laskuni ja harvoin mitään jää. Mies käy töissä, maksaa talon kulut ja omat menot, usein ruuatkin. Minä ostan lapsen vaatteet ja muun sille tarpeellisen pienestä tuestani. Ja rnnenkuin joku kysyy, lapsilisä menee lapselle sen omalle tilille. Koska mies niin haluaa. Sain huudot kerran, kun mies oli reissussa töissä, eikä ollu rahaa. Lainasin pojan tililtä muutaman kympin, että sain edes hänelle ruokaa.
ja olet tuossa irvikuvasuhteessa koska?
Koska tässä elämäntilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa.
Tietenkin on. Hakeudu alueesi turvakotiin. Sieltä jeesivät sinulle omat rahat ja asunnon. Vauvan kanssa kaksin asuessasi saat tuon kht:n päälle lapsilisän, asumistuen, toimeentulotuen ja elarit. Tarvittaessa voit hakea harkinnanvaraista tukea. Nyt vaan liikettä töppösiin. Älä jää sairastumaan enempää tuossa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole oikeaa köyhyyttä.
Kyllä mulla ainakin on. Saan asumisen mutta ruuat, lääkkeet ja lääkärit maksan pääsääntöisesti itse.
Ja unohtui että vaatteet myös maksan itse.
Sama minulla. Lisäksi mieheni jaksaa valittaa ellei minun rahani riitä ruokaostoksiin.. hän tienaa erittäin hyvin. Hän hermostuu heti, jos otan raha"ongelmani" puheeksi, sillä se on kuulemma siis todellakin raivostuttavaa kitinää. Lakkasin lainaamasta mieheltä rahaa, koska vaikka teimme niistäkin viralliset paperit, hän jaksoi urputtaa että yritän elää hänen siivellä jokaisen kerran kun en ole ollut täydellinen rouva hänelle.
Jätä nyt jo se pska. Mun rahat menee ruokaan, melkein tonni kuussa, koska mies ei kaupassa hintoja katsele. Niinpä mulla ei ole koskaan varaa ostaa esim. uusia vaatteita tai käydä kampaajalla tms. Välillä mies sitten uhrautuvasti antaa näihin rahaa. Taidanpa jättää pskan itsekin.
21:lle ja 25:lle. Itsehän päätätte, mikä parisuhteessanne on oikein ja mikä ei. En minäkään suoraan sanottuna jatkaisi suhdetta, jos korjausyrityksistä huolimatta mikään ei muutu.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaimolla on ruokaa, katto pään päällä ja vaatteita, niin asia on OK. Suomalainen avioliittolaki ei väitä, että miehen tulee tarjota puolisolle tämän vaatima elintaso.
Lakihan ei määrää puolisoita olemaan edes mukavia toisilleen. Jokaisen henkilökohtainen ratkaisu on haluaako vapaaehtoisesti olla ihmissuhteessa jossa toimitaan vain itsestä käsin eikä haluta huolehtia toisesta.
En lukenut koko ketjua, mutta kyllä mieleen tulee, että eiköhän meidän suomalaisten olisi paras elellä ihan yksinämme, kun se yhteinen elämä tuntuu olevan niin pohjattoman vaikeaa. Sitten ei tarvitse kytätä loisiiko toinen vai ei. Tietysti silloin jää pois yhteiselämän riemut, mutta tuskinpa se yhteinen elämä kovin lämminhenkistä näillä lähtökohdilla ikinä on. Täällä me rienaamme maita, joissa tasa-arvo ei ole yhtä pitkällä kuin meillä ja se ylemmyydentunto tuntuukin olevan ainoa ilomme. En suoraan sanoen ihmettele lainkaan, että käytämme niin paljon masennuslääkkeitä ym., kun suhtautumisemme lähimpiin ihmisiin on tällainen. Lapsiparat, kun näkevät tällaisen "perhe"mallin, jossa kaikki ajavat vain omaa etuaan.
No ei ole ok, en eläisi sellaisessa liitossa jossa puolisoilla on eri elintasot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa toisessa ketjussa muijat väittää miehen loisena olo on ok,tässä ketjussa ettei se ole ok.
Yrittää nyt rouvat päättää.
Jakomielitauti kirjoitti:
Tuossa toisessa ketjussa muijat väittää miehen loisena olo on ok,tässä ketjussa ettei se ole ok.
Yrittää nyt rouvat päättää.
Siinä vaiheessa, kun mies nimittää vaimoaan loiseksi, on kummankin aika ottaa ero, eikä ulista av:lla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On oikein, varsinkin jos vaimoke ei tee mitään hyödyllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten linja:
"Taloudellinen väkivalta on monenlaista kontrollointia, esimerkiksi:
omaisuutesi tai rahojesi käyttö ilman lupaasi
taloudellisten päätösten tekeminen yksin
velan/luoton ottamiseen painostaminen
tilin tai pankkikorttien käytön rajoittaminen
työn saamisen tai pitämisen vaikeuttaminen
sinulle epäedulliset “sopimukset”, joihin sinut on painostettu (esim. maksat koko vuokran yhteisestä asunnosta)
omaisuuden tuhoaminen
elatusavun pimittäminen
Taloudellista väkivaltaa käytetään kaikenlaisissa perheissä ja parisuhteissa, sekä rikkaissa että köyhissä.Jos mietit, koetko taloudellista väkivaltaa, kysy itseltäsi:
Saatko itse päättää mihin käytät rahasi?
Mistä raha-asioista päätät yhdessä jonkun muun kanssa?
Miten päätökset vaikuttavat sinuun? Ovatko yhteiset päätökset epäreiluja sinun kannaltasi?
Tuntuuko sinusta, että kaikkea mitä teet, valvotaan?"
Aivan. Nythän koetaan ongelmaksi se, että mies haluaa päättää itse omista rahoistaan ja odottaa naisen maksavan puolet menoista. Mies ei siis saisi päättää mihin käyttää rahansa, mies joutuu yksin maksamaan vuokran yhteisestä asunnosta.
Itseasiassa tuon mukaan suurin osa miehistä kokee jatkuvasti taloudellista väkivaltaa. Kuinka moni nainen ei ole koskaan sanonut miehelle "et muuten osta tuota"
Avioliitossa ei ole omia rahoja. Avioliitossa kaikki on yhteistä.
Mikään Suomen laki ei tue väittämääsi.
Siksi , että se on räikeä valhe.
”Elatusvelvollisuus alkaa puolisoiden avioliittoon vihkimisestä ja päättyy joko avioeron lainvoimaiseksi tuloon tai toisen puolison kuolemaan. Elatusvelvollisuus voi kuitenkin poikkeustapauksissa jatkua myös avioeron jälkeen, jos toisen puolison katsotaan tiettyjen edellytysten täyttyen olevan edelleen elatuksen tarpeessa. Elatusvelvollisuus merkitsee avioliitossa sitä, että puolisot ovat velvollisia osallistumaan kykyjään vastaavalla tavalla perheen yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen. Avioliiton aikaan sijoittuvia elatukseen liittyviä velvollisuuksia onkin tulkittu sellaisiksi taloudellisiksi velvoitteiksi, joita avioliiton solmiminen voi puolisoille muodostaa. Tarkasteltaessa puolisoiden elatusvelvollisuutta, tulee usein huomioitavaksi myös lasten elatus.”
Minilex.fi=>se jolla on rahaa, maksaa.
Toinenkin saa rahaa joten ne käytetään yhteisiin menoihin. Sen jälkeen voidaan aloittaa karsiminen jos maksava niin päättää.
Olut > menkkarätit jos niin päätän.
Tuskinpa sinäkään tykkäät, jos joka paikka on täynnä verta ja limaa tuoreena ja kuivuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä elän "köyhyydessä". Ollaan avoliitossa ja meillä on pieni, 11kk lapsi. Saan vain kotihoidontuen, 250e. Siitä maksan omat laskuni ja harvoin mitään jää. Mies käy töissä, maksaa talon kulut ja omat menot, usein ruuatkin. Minä ostan lapsen vaatteet ja muun sille tarpeellisen pienestä tuestani. Ja rnnenkuin joku kysyy, lapsilisä menee lapselle sen omalle tilille. Koska mies niin haluaa. Sain huudot kerran, kun mies oli reissussa töissä, eikä ollu rahaa. Lainasin pojan tililtä muutaman kympin, että sain edes hänelle ruokaa.
ja olet tuossa irvikuvasuhteessa koska?
Koska tässä elämäntilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa.
Tietenkin on. Hakeudu alueesi turvakotiin. Sieltä jeesivät sinulle omat rahat ja asunnon. Vauvan kanssa kaksin asuessasi saat tuon kht:n päälle lapsilisän, asumistuen, toimeentulotuen ja elarit. Tarvittaessa voit hakea harkinnanvaraista tukea. Nyt vaan liikettä töppösiin. Älä jää sairastumaan enempää tuossa suhteessa.
Elisin silti edelleen kädestä suuhun. Mieluummin elän huonossa suhteessa niin kauan että pääsen takaisin työelämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä elän "köyhyydessä". Ollaan avoliitossa ja meillä on pieni, 11kk lapsi. Saan vain kotihoidontuen, 250e. Siitä maksan omat laskuni ja harvoin mitään jää. Mies käy töissä, maksaa talon kulut ja omat menot, usein ruuatkin. Minä ostan lapsen vaatteet ja muun sille tarpeellisen pienestä tuestani. Ja rnnenkuin joku kysyy, lapsilisä menee lapselle sen omalle tilille. Koska mies niin haluaa. Sain huudot kerran, kun mies oli reissussa töissä, eikä ollu rahaa. Lainasin pojan tililtä muutaman kympin, että sain edes hänelle ruokaa.
ja olet tuossa irvikuvasuhteessa koska?
Koska tässä elämäntilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa.
Tietenkin on. Hakeudu alueesi turvakotiin. Sieltä jeesivät sinulle omat rahat ja asunnon. Vauvan kanssa kaksin asuessasi saat tuon kht:n päälle lapsilisän, asumistuen, toimeentulotuen ja elarit. Tarvittaessa voit hakea harkinnanvaraista tukea. Nyt vaan liikettä töppösiin. Älä jää sairastumaan enempää tuossa suhteessa.
En jaksaisi yksin lapsen kans.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä elän "köyhyydessä". Ollaan avoliitossa ja meillä on pieni, 11kk lapsi. Saan vain kotihoidontuen, 250e. Siitä maksan omat laskuni ja harvoin mitään jää. Mies käy töissä, maksaa talon kulut ja omat menot, usein ruuatkin. Minä ostan lapsen vaatteet ja muun sille tarpeellisen pienestä tuestani. Ja rnnenkuin joku kysyy, lapsilisä menee lapselle sen omalle tilille. Koska mies niin haluaa. Sain huudot kerran, kun mies oli reissussa töissä, eikä ollu rahaa. Lainasin pojan tililtä muutaman kympin, että sain edes hänelle ruokaa.
ja olet tuossa irvikuvasuhteessa koska?
Koska tässä elämäntilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa.
Tietenkin on. Hakeudu alueesi turvakotiin. Sieltä jeesivät sinulle omat rahat ja asunnon. Vauvan kanssa kaksin asuessasi saat tuon kht:n päälle lapsilisän, asumistuen, toimeentulotuen ja elarit. Tarvittaessa voit hakea harkinnanvaraista tukea. Nyt vaan liikettä töppösiin. Älä jää sairastumaan enempää tuossa suhteessa.
Elisin silti edelleen kädestä suuhun. Mieluummin elän huonossa suhteessa niin kauan että pääsen takaisin työelämään.
Onko tuo se naisen malli, jonka haluat pojallesi antaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhät saiturimiesten vaimot hinnoitelkaa nyt ihmeessä se kotona miehen hyväksi tekemänne työ. Seksi mukaan lukien.
Siinä vaiheessa kun vaimo hinnoittelee pillunsa käytöstä, otan ero välittömästi. Tuossa tilanteessa kumpikaan ei menetä mitään. Miksi minun pitäisi hooran kanssa elää?
..tai mies panee kullinsa hinnaksi puhtaat vaatteet, valmiit ruuat tai imuroinnin, ostan kullini muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nainen huolehtii kodista ja lapsista ja on siksi pienillä rahoilla kotona, niin vaatikaa hyvät naiset että mies maksaa tuosta ajasta teille elatuksen ja eläkkeen!
Katkerien vanhojenpoikien kokoontumisajot. Teidän spermakin on kuulemma niin huonolaatuista että joutuu isältänne käydä lainaamassa, jos lapsia haluaa.
On. Meidän huushollissa on tilanne just päinvastoin. Minä tienaan noin 3000€ kuussa ja mies tienaa noin 1200€. Kaikki kodin kulut ja ruuat maksetaan 50/50 ja kumpikin maksaa omat vaatteensa, reissunsa ja huvinsa. En näe tilannetta epäreiluna, sillä kumpikaan ei ostele mitää. Miehellä menee kaikki mikä tulee näihin pakollisiin. Minä taas olen saanut vuosien aikana säästöönkin erittäin kivan summan. Jos mä shoppailisin hulluna niin sittenhän se ois enemmän epäreilua, mutta kun mullakin ne rahat on vaan tilillä niin elintaso on aika sama.
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen huolehtii kodista ja lapsista ja on siksi pienillä rahoilla kotona, niin vaatikaa hyvät naiset että mies maksaa tuosta ajasta teille elatuksen ja eläkkeen!
Vain jos nainen on kotona omasta tahdosta.
En yhtään ihmettele, että lapsia ei hankita, kun koko ajan saa täällä lukea minä, minä, minun rahat, minun omaisuus. Ei niille minä-markkinolle lapset mahdu.
Aikuistkaa jo ihmiset ja miettikää! Mikä on avioliiton tarkoitus?
Pysykää te minä, minä immeiset ihan yksin, niin loppuu ulina keskustelupalstoilla.
Onpas tänne taas pesiytynyt aikamoisia miehiä ja aikamoisen miehen löytäneitä. Oma mieheni iloitsee olemassaolostani ja maksaa auliisti kaiken minkä tarvitsen ja enemmänkin. Olemme pari, rakastavaiset ja kumppanit. Kunhan valmistun ja pääsen töihin hemmottelen mielelläni puolestaan häntä.
En edes yrittäisi yhteiselämää jonkun "minä ja minun rahat" - tyypin kanssa. Maailman ankein ihmistyyppi, eikä asenne lupaa hyvää esim. lasten teon tai yhteisen vanhuuden kannalta.
Naiset, älkää antako miesten sanella ehtoja ja käyttää teitä jonain ilmaisina patjoina ja kodinkoneina. Ovatko ne ukkelinne todella sen arvoisia?
Riippu ihan suhteesta ja siitä, miten asioiden hoidosta on sovittu. Meillä menot maksetaan palkan mukaan, mies tienaa melkein tuplasti enemmän joten maksaakin enemmän esim. ruokakaupassa, asumiskulut menee puoliksi. Henkilökohtaisesti pitäisin outona sitä, että parisuhteessa toinen osapuoli söisi ravintolaillallisia ja matkustelisi, kun toinen istuisi kotona venyttämässä penniä. Minulle olisi kunnia-asia hemmotella puolisoani ja tarjota hänelle asioita, joihin hänellä ei yksin olisi varaa.