Onkohan koskaan laskettu sitä, paljonko yhteiskunnalle tulee maksamaan kansan ylikouluttaminen?

Suomessa haluttaisiin ainakin puolelle kansasta korkeakoulututkinto, joku taisi aiemmin vilauttaa 60% tavoitettakin. Ongelma on kuitenkin se, että ei ole eikä koskaan tule olemaankaan työn tarjontatilanne sellainen että 60% tarjolla olevista töistä olisi aidosti korkeakoulutasoisia. Tai ehkä joskus tulevaisuudessa, jos automaatio syö kaiken hiukankin suorittavamman, mutta ei varmasti lähimpään 50 vuoteen ainakaan tule tuollaista tilannetta. Silloin päädytään vääjäämättä siihen, että korkeakoulutettuja ihmisiä on koulutustasoaan vastaamattomissa hommissa, kun jonkun pitää joka tapauksessa hoitaa siivoukset ja kaupan kassat ym.

Olen samaa mieltä. Isosta osasta koulutuksia voisi leikata löysät pois ja keskittyä olennaiseen. Olisi porukka aikaisemmin työssä tekemässä rahaa itselleen ja yhteiskunnalle. Kun peruskoulussa heikosti pärjännyt miettii mitä tehdä niin ei se ainakaan auta että tarjolla on vain noin kolmen vuoden koulutuksia. Siinä tilanteessa voi tämä nuori olla menemättä kouluun ollenkaan.

Ongelma ei ole varmaankaan koulutuksen määrä vaan sen heikko laatu. Mitä hyötyä siitä on, että roikutaan jonkun ammattikorkeakoulun kirjoilla neljä vuotta ja käydään parina päivänä viikossa tekemässä jotain? Lähiopetusta on todella vähän ja sekin laadultaan mitä sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Sekin olisi jo hyvä muutos, että siirryttäisiin kansainväliseen käytöntöön niin, että kandi on se varsinainen tutkinto, jolla mennään työelämään. Maisterin tutkinnot olisivat tutkimukseen suuntautuneille tai sitten jo työelämässä pidempään olleille.

Tähänhän ollaan jo siirtymässä. Yamk-opintoihin hakeuduttaessa on oltava vähintään kolme vuotta työkokemusta valmistumisen jälkeen.

- ylemmän ammattikorkeakouluntutkinnnon suorittanut

Vierailija kirjoitti:

Sekin olisi jo hyvä muutos, että siirryttäisiin kansainväliseen käytöntöön niin, että kandi on se varsinainen tutkinto, jolla mennään työelämään. Maisterin tutkinnot olisivat tutkimukseen suuntautuneille tai sitten jo työelämässä pidempään olleille.

Ai niin joo, palstamaailmassa työelämän pääsemiseen tosiaan vaaditaan vähintään kandin tutkinto..

Onneksi IRL on myös meitä lähihoitajia.

Ongelma on sekin, että ihmisten tietoa ja kokemusta ei huomioida helposti ilman tiettyä tutkintoa. Avoimessa opiskelu on monesti paljon joustavampaa ja käytännöllisempää kuin tutkinto-opiskelu ja sieltäkin saa ne 180op, 210op tai mitä milloin vaaditaankin. Pitäisi olla joku virasto, joka antaisi tutkintopapereita ihmisille, jotka ovat käyneet tietyn pistemäärän, jotta he kelpaisivat työnantajille, koska samaan työhön voi kuitenkin hakea vaikka miten monella erilaisella tutkinnolla, kunhan se papru löytyy. 

Olisi myös hyvä jos yliopistoon ei tarvitsisi hakea ollenkaan, vaan tiedot voisi osoittaa tenttimällä riippumatta siitä miten tieto on hankittu; ei tarvitsisi ilmoittautua erilaisille kursseille ja lukukausille erikseen, vaan olisi jotkut tietyt tenttipaketit, jotka voisi käydä vaikka yhdessä lukukaudessa kaikki. 

Suomessa on ruvettu aliarvoimaan koulutusta, esimiehet eivät halua palkata itseään paremmin koulutettuja, eikä täällä yleensä tahdota ymmärtää mitä hyötyä koulutuksesta on.

Kuvitellaan että kaikkien pitäisi olla putkimiehiä ja lähäreitä. Niinkuin sillä Suomi pärjäisi. Nykyisin tehdään yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolella aika vähän mitään innovaatioita tai kehitetään mitään uutta ja merkittävää. Ei ole noussut toista Nokiaa. Tietotekniikassa olemme jääneet jälkeen. Muillakin aloilla näkee että suunnittelu- ja kehittämistyö on heikkoa ja näköalatonta. Ei osata myöskään yhdistää humanistista osaamista tekniseen kehitykseen. jne jne jne

Mistäköhän tuo johtuu? Aivan, siitä ettei uskalleta palkata korkeastikoulutettuja ja käyttää heidän osaamistaan.

Muissa maissa on paljon lyhkäsemmät koulutukset ja hyvin pärjäävät, voisimme ottaa heistä mallia.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vakavasti allerginen lapsi ja Suomessa on niin helppoa, kun kokit ja tarjoilijat pääsääntöisesti ovat koulunsa käyneet ja ymmärtävät, miksi ja MITEN allergiat pitää huomioida. Kahdesti ollut tilanne, missä töissä on ollut joku pystymetsästä revitty säätäjä, joka ei ole uskonut, että ruoka-ainetta x ei oikeasti saa tarjota missään muodossa. Arvostan myös Suomessa hygieniaosaamista. Ei tarvitse pelätä ruokamyrkytyksiä. Eli en kyllä näe, että tässä koulutus olisi jotenkin turhaa.

Säätäjä? Ohhoh, onpa sinulla otsaa nimitellä ihmistä josta et mitään tiedä.

Kouluja pitäisi uudistaa ja tehostaa. Ei ole mitään järkeä että amiksessa ollaan 3 vuotta kun siellä nukutaan äidinkielen ja matikan tunnit. Tehostetaan 2 vuotiseksi. Myös monia muita koulutuksia voisi tehostaa. Mitä järkeä on kouluttaa _____tarjoilijaa_____ 3 vuotta? Tai mitä järkeä on ettei Suomessa ole mitään lyhyempää ohjelmointialan koulutusta kuin 3-4v amk tai 5v yliopistossa? 2 vuoden ohjelmointikoulutuksilla saataisiin Suomeen paljon enemmän koodareita. 

Vierailija kirjoitti:

Muissa maissa on paljon lyhkäsemmät koulutukset ja hyvin pärjäävät, voisimme ottaa heistä mallia.

Mikähän olisi sitten Suomen kilpailuvaltti kansainvälisesti?

"Ei olla yhtään parempia kuin ketkään muutkaan"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muissa maissa on paljon lyhkäsemmät koulutukset ja hyvin pärjäävät, voisimme ottaa heistä mallia.

Mikähän olisi sitten Suomen kilpailuvaltti kansainvälisesti?

"Ei olla yhtään parempia kuin ketkään muutkaan"?

Sinuun on satsattu koulutuksella etkä tiedä mitä tarkoittaa kilpailukyky.  Sen koulutuksen täytyy jollain tavalla realisoitua, ei se koulutus ole mitään hokkupokkusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekin olisi jo hyvä muutos, että siirryttäisiin kansainväliseen käytöntöön niin, että kandi on se varsinainen tutkinto, jolla mennään työelämään. Maisterin tutkinnot olisivat tutkimukseen suuntautuneille tai sitten jo työelämässä pidempään olleille.

Ai niin joo, palstamaailmassa työelämän pääsemiseen tosiaan vaaditaan vähintään kandin tutkinto..

Onneksi IRL on myös meitä lähihoitajia.

Ääh, tarkoitus ei tosiaan ollut mollata muita tutkintoja. Tarkoitus oli sanoa, että maisterin tutkinnon sijaan kandi olisi se tutkinto, jolla pääsääntöisesti mentäisiin työelämään niihin töihin, joissa yliopistotutkintoa vaaditaan.

Olen itse alalla jossa tekniset tason osaajat ovat kaikki ulkomailla maistereita, meillä enimmäkseen muutaman vuoden amk-käyneitä. Korkeamman tason osaajat meillä ovat maistereita, ulkomaiset kollegani ovat kaikki tohtoreita.

Kyllä tuo jostain ongelmasta Suomessa kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muissa maissa on paljon lyhkäsemmät koulutukset ja hyvin pärjäävät, voisimme ottaa heistä mallia.

Mikähän olisi sitten Suomen kilpailuvaltti kansainvälisesti?

"Ei olla yhtään parempia kuin ketkään muutkaan"?

Sinuun on satsattu koulutuksella etkä tiedä mitä tarkoittaa kilpailukyky.  Sen koulutuksen täytyy jollain tavalla realisoitua, ei se koulutus ole mitään hokkupokkusta. 

Niinpä, mutta eihän se voi realisoitua ellei korkeasti koulutettuja palkata tai kun heidän palkataan, heidän ei anneta tehdä mitä osaavat vaan halutaan että tehdään minimitasolla kaikki.

Työnantajista se on kiinni.