Sain töitä, palkka 3500€, mutta laskurin mukaan käteen jää vain

Vierailija kirjoitti:

olisi mielenkiintoista nähdä käyrä jossa havainnollistettaisiin suomalaisten nettotuloja.

Googlasin, mutta ei heti löytynyt, mikä on aika yllättävää, koska aika äkkiähän sen tekisi verolaskurin avulla.

Tässä ketjussa mainittiin aiemmin, että palkoista kerättävä vero kattaa koko verokertymästä vain 9 %. Onko tämä todella näin?

Silloin vaikuttaa entistä naurettavammalta perustella veroillaan maksavansa kenenkään elämisiä.

Aivan uskomatonta minusta, että tuo olisi totta kaiken tän jo kauan yhteiskunnassa vallinneen jauhannan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa mainittiin aiemmin, että palkoista kerättävä vero kattaa koko verokertymästä vain 9 %. Onko tämä todella näin?

Silloin vaikuttaa entistä naurettavammalta perustella veroillaan maksavansa kenenkään elämisiä.

Aivan uskomatonta minusta, että tuo olisi totta kaiken tän jo kauan yhteiskunnassa vallinneen jauhannan jälkeen.

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Ansiotuloverotus on laskennaisesti suurin yksittäinen verotulolähde. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/

Vierailija kirjoitti:

Suomi on EU-maiden keskitasoa palkansaajien verotuksessa. Ja verovähennyksiä saa esim. asuntolainan koroista. Monessa maassa ei näin ole.

OECD:n mukaan Suomi verottaa pienituloisia keveämmin kuin EU-maat keskimäärin, ja vastaavasti hyvätuloisia rankemmin. Asuntolainan korkovähennys on nykyään ihan vitsi, siitä puhumisen voi jo lopettaa. Eniten siitä ilmeisesti puhuvatkin ne, jotka asuvat vuokralla ja maksattavat vuokransa Kelalla. Luulevat ilmeisesti että korkovähennys on saman tyyooinen asia kuin asumistuki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmoista se on kun yrityksiltä ja rikkailta ei kuulemma voi verottaa, niin se pitää ottaa keskiluokalta. Toki tasaveroja pukutellaan päälle vielä enenevissä määrin, että vielä vähemmän tarttis maksaa.

totuus on että Suomessa ei ole sellaista määrää oikeasti rikkaita, joita verottamalla(tai edes koko omaisuus takavarikoimalla) katettaisiin miljarditason julkisia kuluja. Heitä on siihen ihan liian vähän, minkä vuoksi rahat on nyhdettävä keskiluokalta. Yrityksiä toki voisi verottaa hieman enemmän, yhteisöveroaste on nyt eurooppalaista keskitasoa, sitä voisi nostaa pari prosenttia.

Totta tämäkin. Ikävä kyllä päättäjillä on ollut huono tapa myydä pois valtion omistamia tuottavia osia, joista rahaa saa syömiseen vain kerran. Sitten se on ikuisesti poissa ja yksityisissä omistuksissa, joihin syydetään verovaroja, jotka ei koskaan tule takaisin. Kierre on valmis.

jep, tätä myös nykyinen hallitus kaavailee. Valtion osaketuotot on ollut oikeasti hyvä ja kannattava tulonlähde valtiolle, siksi en ymmärrä myyntiä.

Valtion osinkotulot tänä keväänä olivat 1,157 miljardia euroa. Iso potti melko vaivattomasta omistuksesta, mutta kai se on niin että tietyn ikäluokan edun nimissä koko pajatso on todellakin tyhjennettävä viimeistä euroa myöden. Ai niin, jäähän nuoremmille reilusti toistasataa miljardia valtionvelkaa maksettavaksi...

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-valtiolle-pian-ennatykselline…

tän takia suomessa on euroopan vanhin autokanta ja muutenkin vähän itäeurooppalainen meno

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Noin se menee. Itsellä palkka noussut vuodessa reilu tonnin ja tuntui että aina jää sama summa käteen.

Tienasin 2000 sain 1700

Tienasin 2450 sain 1850

Tienasin 2600 sain 1900

Tienasin 3200 saan reilu 2300 ja veroprosentti pitäisi nostaa, joten sen jälkeen saan käteen about 2100-2200.

Että joo. Ei kauheasti kannata itkeä palkankorotuksen perään 😀

Tein ihan sikana duunia, sitouduin, yritin ja pikku hiljaa nousin asemaan jossa palkkani on 6200 eur/kk. Nettona se tekee 3800.

Lisäksi saan lapsilisiä 300 ja elareita 300, eli yht 4400. Voi kuulostaa paljolta, mutta täydet päivähoitomaksut 600 eur/kk, auto pakollinen jotta töihin pääsee, se noin 300 eur/kk kaikkineen, töihin vaatteet jne. Työtön kaverini saa tukia nettona yht 2500 eur.

Eli verrattuna työttömään ja kouluttamattomaan kaveriini mulle jää 600 eur enemmän käyttöön rahaa kuin hänellä. Kannattiko oikeesti kouluttautua, raataa niska limassa edetäkseni uralla, ja nyt repiä tosi vaativassa duunissa (ja tietty hoitaa lapset, koti, harrastuskuskaukset jne siinä sivussa)sen 600 euron takia? Lisäksi ystäväni sai paikalliselta järjestöltä apua harrastusmaksuihin, jotka itse tietysti pulitan täysimääräisenä.

Ja jos mennään vielä syvemmälle, niin mun tarvii hankkia duuniin asialliset vaatteet, villakangastakit ja kenkiä jne ihan eri tavalla kuin kotiäidillä. Tuloero siis kapenee entisestään.

Vieläkö joku väittää että Suomessa on köyhien ja rikkaiden syvä kuilu ja eriarvoistumista?

Hämmästyttävä ajattelutapa. Tienaat 6200€ ja olet kateellinen tukien varassa elävälle ystävälle? Luulisi että noille palkoille päästäkseen pitäisi olla jotain älyä mutta ehkä ei. Oletko koskaan miettinyt mikä on tilanteenne 5 tai vaikka 10 vuoden kuluttua? Ystäväsi tuet on osittain kiinni lapsissa, kun he kasvavat ja muuttavat pois, tukien määrä laskee (oletetaan että hän on edelleen tukien varassa eikä työelämässä). Sinulla sen sijaan on edelleen palkkasi ja sen myötä hulppea elintaso. Järkevällä rahan käytöllä saat kerättyä itsellesi mittavan omaisuuden samalla kun ystäväsi elintaso laskee vuosi vuodelta.

Eikä se työvuosiin lopu, sinulla on mukava elintaso eläkkeelläkin, toisin kuin niillä jotka elävät elämänsä tukien varassa.

Kateutta ei ole kyseenalaistaa epäkohtia. Tukijärjestelmämme on todella hyvä, en ottaisi euroakaan ystävältäni pois. Raju progressio verotuksessa on se mitä kyseenalaistan. Eli onko ihan oikeasti ok, että työttömän ja 6200 eur tienaavan käteen jäävän osuuden erotus on 600 euroa? Siihen 6200 saa ihan tosissaan työelämässä jo raataa, ei sellaisilla työpaikoissa käydä asenteella "mä olen vain töissä täällä".

Mielestäni työssäkäynnin tulisi aina kannattaa, eli tuo 600 euron erotus olisi hyvä jos se olisi työttömän ja kenen tahansa vakitöissä käyvän välillä.

Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden.

Niinkuin että mitä? Työtön kaverisi saa 2500€ ja sinä 4400€ ja sun mielestä erotus on 600€? Ja miksi työtön kaverisi saa noin paljon? 

Minä olen pitkäaikaistyötön ja saan käteen vähän alle 600€ työttömyyskorvausta ja kahdesta lapsesta tulee se n. 200€. Siinä kaikki. Ja kun lapset oli hoidossa niin täydet maksut eli siihen aikaan se oli 550€ kahdesta (ei todellakaan ollut siihen varaa) Mies saa alle kaksi tonnia palkkaa nettona kuukaudessa, se vähän vaihtelee kuukausittain koska hän on vuorotyössä. Eli minä ja mieheni ei saada lähellekään yhteensä sama kuin sinä, joten mitä valitat? Jos minä saisin töitä ja palkka olisi noin huikea me oltaisiin todella, todella rikkaita, nettona mulle 3800€ ja miehelle puolet vähemmän, olishan tuo ihan järjetön summa, maksettaisiin velat aika nopeasti pois. Olo olisi kuin lottovoittajalla, enkä marisisi yhtään veroista.

Mun tuloista menee nyt veroja 21% toki senkin rahan mielellään käyttäisi muuhun, mutta tiedostan varsin hyvin että saan palveluja moninkerroin sillä määrällä joka kuukausi yhteiskunnalta kuin mitä maksan veroja.

"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."

Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?

On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.

Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.

Brutto 4200 e, netto vajaat 2900. En valita.

Vierailija kirjoitti:

Ja joka ikinen vuosi täällä kerskutaan veronpalautuksilla, liekö samaa porukkaa joka itkee siitä että palkasta ei jää mitään käteen?!?!

Eli kertokaahan vielä sekin tuliko mätkyjä vai palautuksia?

Oma verotus meni vain vähän plussan puolelle, brutto noin 2600€ ja netto noin 2000€.

Puolisolla brutto noin 4100€ ja netto hieman vajaa 2800€ ja verotus on jämpti.

Asuntolaina mutta se vähennykset vain kymppejä vuodessa, ei muuta vähennettävää.

Sinähän vain todistat ketjun pointin - puolisosi 1500e isommasta palkasta jää hänelle käteen vain himpun yli puolet, eli veroihin menee lähes puolet. Mot.

Vierailija kirjoitti:

"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."

Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?

On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.

Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.

Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.

Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.

Vierailija kirjoitti:

"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."

Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?

On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.

Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.

Mistä olet keksinyt tuon 46 vuoden iän, jolloin väität että nettomaksajaksi keskimäärin siirrytään? Kansantaloustiede ei tuollaista rajapyykkiä tai laskentakaavaa tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."

Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?

On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.

Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.

Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.

Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.

Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."

Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?

On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.

Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.

Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.

Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.

Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.

Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Noin se menee. Itsellä palkka noussut vuodessa reilu tonnin ja tuntui että aina jää sama summa käteen.

Tienasin 2000 sain 1700

Tienasin 2450 sain 1850

Tienasin 2600 sain 1900

Tienasin 3200 saan reilu 2300 ja veroprosentti pitäisi nostaa, joten sen jälkeen saan käteen about 2100-2200.

Että joo. Ei kauheasti kannata itkeä palkankorotuksen perään 😀

Å

Progressio tosiaan syö. Iloa isommasta bruttopalkasta on isompi eläkekertymä.

Eläkkeessä se progressio on yhtä julma ellei julmempi. Kun eläke on 2583€/kk marginaalivero pompsahtaa jo 47%:iin. Käytännössä tarkoittaa sitä että keskituloinen kasvattaa viimeisinä työvuosinaan käteen jäävää eläkettään vain muutaman kympin kuukaudessa per raadettu vuosi. Nuorena kannattaa silti iloita kovemmasta kertymästä ja harkita sitten kun ei enää voimat riitä että kannattaako työnteko mitättömän nettoeläkekertymän vuoksi vai onko ehkä joku muu syy jatkaa työntekoa.

Eläkeläisten narinaa rasittavampaa asiaa ei ole olemassa.. niin kovasti on omat eläkkeet maksettu mutta silti jostain kumman syystä eläkemaksuja on nostettu yli 400% sitten 60-luvun..

Niin kauan kun on käynyt verorahoilla maksetun koulutuksen, jonka perusteella on työpaikan saanut, on turha itkeä verojen suuruutta.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi olla välillä työttömänä, niin veroja menisi vain muutama hassu satanen veroprosentin laskettua alemmaksi.

Ei ihan noinkaan mene. Olen työtön ja sain ihan itse etsien ja hakien siihen mukaan osa-aikatyön. Hyvä siis kun on oikeita töitä. Mutta tälle pienipalkkaiselle osa-aikatyölle tulee 39,5 prosentin vero. Siis työttömyyskorvaus tulee sovitettuna palkan lisäksi. Työnteosta en näin itse saa muuta kuin ilon tehdä töitä. (Eikä siis mikään ansiosidonnainen työttömyyskorvaus). Tuo verotus tuntuu todella suurelta kun on kyse n 430 e työtulosta.

Palkasta kuoritaan päältä verojen lisäksi myös sosaaliturva yms maksut, eli huomio myös tämä ....

Vierailija kirjoitti:

Paljonko muilla on netto, jos brutto on tuon 3500€ suunnilleen?

Mulla brutto tuo 3500 ja käteen jää yleensä 2480 €. En kuulu ammattiliittoon, ei ole asuntolainaa tai muuta verotuksessa vähennettävää ja veroprosentti on juuri se, mitä ovat verotoimistosta ehdottaneet. Asun Tampereella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."

Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?

On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.

Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.

Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.

Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.

Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.

Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.

Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.

Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.