Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sain töitä, palkka 3500€, mutta laskurin mukaan käteen jää vain
30.05.2019 |
2200e! Voiko olla oikein?! Veroja, eläkemaksuja yms 1300€! En ymmärrä!
Kommentit (362)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi olla välillä työttömänä, niin veroja menisi vain muutama hassu satanen veroprosentin laskettua alemmaksi.
Ei ihan noinkaan mene. Olen työtön ja sain ihan itse etsien ja hakien siihen mukaan osa-aikatyön. Hyvä siis kun on oikeita töitä. Mutta tälle pienipalkkaiselle osa-aikatyölle tulee 39,5 prosentin vero. Siis työttömyyskorvaus tulee sovitettuna palkan lisäksi. Työnteosta en näin itse saa muuta kuin ilon tehdä töitä. (Eikä siis mikään ansiosidonnainen työttömyyskorvaus). Tuo verotus tuntuu todella suurelta kun on kyse n 430 e työtulosta.
Mitä ihmettä sinä sekoilet? Ei pidä paikkaansa, noin iso veroprosentti ei ole mahdollista mitenkään. Käypä nyt ihan omavero.fi laskemassa uudestaan. Luultavasti veroprosenttisi tulee olemaan jotain 20 pintaan. Työttömyyskorvauksesta menee kuntavero ja siitä saa perusvähennyksen, ja noin pienistä työtuloista ei makseta käytännössä mitään veroja, joten tuo sun veroprosentti ei ihan oikeasti ole Suomessa mahdollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.
Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.
Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.
Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Höpö höpö. Työn tuottavuuden tekee ne hikiset duunarit, ilman niitä työn oikeasti tekeviä ihmisiä ei ole pomolle mistä maksaa. Toki pomon esimiestaidot on jonkin verran ratkaiseva tekijä että paljonko duunarit tuottaa, mutta kyllä ne tuottaa aina jotain vaikka pomo ei tekisi työtään ollenkaan tai jopa huonosti.
Kyllä minä mielelläni kokeilisin miltä tuntuu saada monta tonnia rahaa käteen, ihan sama mitä menee verottajalle, mulla on omat koulutukset jne. ja toki lasten sairaanhoidot, neuvolat, päivähoidot ja koulut maksamatta, ihan hyvin voisin niitä alkaa maksamaan. Tosin en ehdi koska olen jo 45v.
Kenenkään pienituloisen en ole koskaan nähnyt tai edes kuullut sylkevän kenenkään rikkaan päälle, ihan kukkupuhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Mistä olet keksinyt tuon 46 vuoden iän, jolloin väität että nettomaksajaksi keskimäärin siirrytään? Kansantaloustiede ei tuollaista rajapyykkiä tai laskentakaavaa tunne.
No, muistinkin sen vuodella väärin, se rajapyykki on 45 vuotta keskimäärin. Mainittu aiemminkin tässä ketjussa.
"Yleisesti ottaen nettomaksajaksi siirtyminen on myöhäistynyt. Opiskelu on aiempaa yleisempää ja työuran alkupää on siirtynyt myöhemmäksi. Tämän vuoksi nettomaksajaksi siirtyminen on siirtynyt Vanteen Ylelle tekemien laskelmien mukaan peräti 45 ikävuoden kieppeille."
Työeläkevakuuttajien Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne on näin sanonut haastattelussa selvityksensä perusteella.
En usko että esim. 2500 euron bruttopalkalla tai edes 3000 euron brutolla ollaan kovinkaan äkkiä nettomaksajia.
Ymmärtänet kuitenkin mitä se keskimääräinen tarkoittaa?
On iso joukko ihmisiä, jotka tulevat nettomaksajiksi eri syistä paljon aiemmin kuin 45-vuotiaana. Eri syistä tarkoittaa, että kun funtsit voiko se olla mahdollista, niin käytä mahdollisimman paljon mielikuvitusta, jookos?
Sitä juuri mietinkin. Jos heitä oikeasti olisi merkittävä määrä, oikein "iso joukko", tuo keskimääräinen ikä olisi alempi. Lisäksi perusteina on käytetty muun muassa pidentyneitä opiskeluaikoja. Jos ei ole suorittanut opintojaan keskimääräistä huomattavasti nopeammin, silloin tuo peruste on validi. Meinaatko että on oikein iso joukko keskimääräistä nopeammin valmistuneita ihmisiä, jotka ovat valmistumisestaan lähtien tienanneet nettomaksajan statukseen oikeuttavan suuruisen summan rahaa? Tällaisia varmasti saattaa ollakin, mutta kuvitteletko esimerkiksi tässä ketjussa olevan paljonkin sellaisia vastaamassa? Ainakin joku väitti tehneensä huonon diilin opiskemalla lisää ja koki itsensä nettomaksajaksi varsin vaatimattomilla tuloilla.
Jos pidät todennäköisenä, että keskiarvo kuvaisi tässä tapauksessa sen kaltaista tilannetta, jossa toinen puoli olisi noita supernopeita valmistujia ja huipputienaajia ja toinen puoli valmistuisi ja menisi töihin suunnilleen kuusikymppisenä, niin kerro, mille perustat tämän mielikuvan.
Lukuihin mitään kantaa ottamatta, esimerkiksi mikä tahansa kolmasosasta parin prosentin joukkoon olisi iso joukko. Se tarkoittaisi tuhansia ja tuhansia ihmisiä. Erilaisia keskenään. Voisiko tällaisen joukon elämän sitten sivuuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.
Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.
Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.
Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.
Millä koulutuksella sait esimiestyöstä alle 2000€ bruttona?
Se on työpajaohjaajan palkka, ihan sama mitä kouluja on käynyt, täysillä ikälisillä siihen tulee pari sataa lisää ja siihen loppuu se palkkakehitys. Työvalmentajanimikkeellä lähes sama palkka, jotkut voi saada 2500€ palkkaa jos ovat työn ohessa kouluttautuneet ja työnantaja siitä palkitsee. Siinä työssä on esim. opettajia, lähihoitajia, autonasentajia, puuseppiä jne.
Vierailija kirjoitti:
Joo noin se menee. Sitten ”köyhät” joille jää käteen 1500e itkevät kun rikkaat saa enemmän.. toki heidän ei tarvitse maksaa juuri mitään itse, on asumistuet ja ilmaiset päivähoidot :)))) ei taida se 700e mitä enemmän saat niin edes riittää kaikkiin noihin.
Mistä olet saanut päähäsi että noilla tuloilla on ilmainen päivähoito ja saa asumistukea?
Mun mies saa käteen jotain 1600-1800€ kuussa ja minä sain työttömyyskorvausta 620€ käteen kuussa ja ihan täydet hoitomaksut meni, eli kahdesta lapsesta 550€ sama kuin olisi miljonääriltä mennyt. Eikä olla koskaan saatu asumistukea, miehen tulot on niin isot että mennään perheenä kaikkien rajojen yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.
Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.
Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.
Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Höpö höpö. Työn tuottavuuden tekee ne hikiset duunarit, ilman niitä työn oikeasti tekeviä ihmisiä ei ole pomolle mistä maksaa. Toki pomon esimiestaidot on jonkin verran ratkaiseva tekijä että paljonko duunarit tuottaa, mutta kyllä ne tuottaa aina jotain vaikka pomo ei tekisi työtään ollenkaan tai jopa huonosti.
Kyllä minä mielelläni kokeilisin miltä tuntuu saada monta tonnia rahaa käteen, ihan sama mitä menee verottajalle, mulla on omat koulutukset jne. ja toki lasten sairaanhoidot, neuvolat, päivähoidot ja koulut maksamatta, ihan hyvin voisin niitä alkaa maksamaan. Tosin en ehdi koska olen jo 45v.
Kenenkään pienituloisen en ole koskaan nähnyt tai edes kuullut sylkevän kenenkään rikkaan päälle, ihan kukkupuhetta.
Itse juuri edellisessä kommentissasi syljit, kun olit tietävinäsi kuka mitenkin paljon tekee töitä. Itse en ole pitkän elämäni aikana nähnyt yhtään duunaria, joka veisi hommia kotiin, päinvastoin on poikkeuksellista, että työteho olisi edes työaikana sama kuin työnantajalla. Työnantajien tuntipalkka jää oman kokemukseni mukaan paljon pienemmäksi kuin olisi kohtuullista. Esimerkiksi tavallisella pienyrittäjällä palkka laskee ylityötunneilla. Duunarillahan se nousisi. Yrittäjä ei vaan voi jättää töitä tekemättä, mutta sisääntuleva raha ei suurene. Väliportaan pomot ovat suuri helpotus yrittäjälle, monet maksavat mielihyvin siitä, että saavat jaettua sen stressin ja työt työnjohtajan kanssa, koska duunarit ei sitä taakkaa vähennä.
Olisin myös itse jäänyt duunariksi, jos varaa olisi, mutta minulla on suuri perhe, eikä moraali jousta elää muiden rahoilla, sillä Kelan tuille joutuisimme väistämättä. Mutta jos saisin urakkapalkan vaihdettua tuntipalkaksi, olisihan se hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo noin se menee. Sitten ”köyhät” joille jää käteen 1500e itkevät kun rikkaat saa enemmän.. toki heidän ei tarvitse maksaa juuri mitään itse, on asumistuet ja ilmaiset päivähoidot :)))) ei taida se 700e mitä enemmän saat niin edes riittää kaikkiin noihin.
No juurikin näin. Siinä, missä toinen maksaa yhden lapsen päivähoidosta 80 euroa kuukaudessa, toinen maksaa 300 euroa kuukaudessa.
Mielestäni ne lapset, joiden vanhemmat/vanhempi ovat kotona, pitäisi maksaa sen 300 euroa ja ne, jotka käyvät töissä, maksaisivat sitten alemman summan mukaan. Ei varmasti olisi päiväkodeissa enää niin täyttä ja nämä äidit, jotka kotona ovat työttömänä tai lapsen nuoremman sisaruksen kanssa, joutuisivat keksimään ihan itse virikkeitä lapsilleen.
Ei mulla ainakaan työttömänä ollut varaa lapsia laittaa päivähoitoon koska täydet maksut meni koska mies oli töissä vaikka miehellä ei ole ihan edes miesten keskipalkan kokoinen palkka. Ilmaiseksi saa vain jos on työtön yksinhuoltaja. Ja yksinhuoltaja jolla on useampi lapsi ja kohtuulliset tulot maksaa sen 80€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Tämä on juuri se, joka sen veronmaksajan väsyttää! Ei pelkästään ne verot, jotka on hurjat. Mutta siihen päälle vielä halveksuntaa! Tässä maassa ei osata arvostaa sitä, että jotkut tekevät kovasti töitä ja heidät siitä palkitaan, ja heiltä otetaan kohtuutta enemmän yhteiseen pottiin. Jos edes valtionkonttori lähettäisi jouluna kortin, jossa lukisi "100000€ veroja maksettu tänä vuonna, suuri kiitos sinulle ja hyvää joulua". Mutta ei, asenne on, että "heillä on varaa maksaa" ja kiitoksia ei heru. Millä oikeudella näiden ahkerien puurtajien työn tuloksista elävät vielä kehtaavat sylkeä päälle!? Hieman arvostusta toivoisin näille kovia veroa maksaville kansalaisille.
Sen takia koska ne jotka tienaa 20 000€ vuodessa puurtaa ihan yhtä ahkerasti kuin se 200 000€ saava tyyppi, ehkä sillä rikkaalla on korkeampi koulutus, mutta ei se mikään yli-ihminen ole ja tee kymmenen ihmisen töitä. Sillä on vaan käynyt hyvä mäihä kun on päässyt hillotolpalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla brutto 5 000 ja käteen jää 3 100 €.
Jää ihmeessä toimeentulotuelle niin saat 490e/kk
Nyt meni hermot ! Etkö sinä tampio ymmärrä että ilmeisesti sun puolesta kaikki asuminen ym maksetaan ja sen lisäksi saat tuon vajaa 500 käteen. Järkyttävää jos et aitä tajua.
Itse saan 1400e käteen palkasta ja maksan siitä kaiken. Mitään tukia ei tule. Omalla työllä. Ja näin pitäisi kaikkien tehdä. AAARRGHH
Niin, jos saat liian vähän palkkaa niin vaihda parempaan työpaikkaan, se käy helposti kun et ole työtön. 75% avoimista työpaikoista täytetään työssäolevilla ei työttömillä.
Ja kun olet töissä, kerrytät eläkettäsi, eikä sinun tarvitse tehdä millekään viranomaiselle joka myöntää tukia selvityksiä mistä rahasi tulee ja mihin ne käytät, ei tarvi näyttää tiliotetta kenellekään ulkopuoliselle ja eikä osallistua pilipalikursseille tulojen menetyksen pelossa. Ja ota huomioon että jos puolisosi on töissä ja sinä työtön, et saa toimeentulotukea etkä asumistukea koskaan, se on vain ja ainoastaan se peruspäiväraha mitä kelasta saat jos hypit työkkärin pillin mukaan. Ei kaikki työttömät ole sinkkuja tai toisen työttömän kanssa naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.
Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.
Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.
Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.
Ihminen, jolla ei ole mitään käsitystä elämästä. Kaikki perustuu vihamieliseen ihmiskuvaan ja katkeruuteen. Työttömänä et ensinnäkään maksa kenellekään yhtään mitään. Turha puhua maksamisesta.
Kyllä minä maksan. Valtio maksaa mulle korvauksen siitä että olen työtön, ja kunta ottaa siitä n. 20% veroina. Ja toki loppuosasta menee alvit valtiolle kun ostan ruokaa.
Sinä itse et ymmärrä mitään vaan kuvittelet että kaikki joilla on iso palkka ovat sen ansainneet tekemällä niin paljon töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Tämä on juuri se, joka sen veronmaksajan väsyttää! Ei pelkästään ne verot, jotka on hurjat. Mutta siihen päälle vielä halveksuntaa! Tässä maassa ei osata arvostaa sitä, että jotkut tekevät kovasti töitä ja heidät siitä palkitaan, ja heiltä otetaan kohtuutta enemmän yhteiseen pottiin. Jos edes valtionkonttori lähettäisi jouluna kortin, jossa lukisi "100000€ veroja maksettu tänä vuonna, suuri kiitos sinulle ja hyvää joulua". Mutta ei, asenne on, että "heillä on varaa maksaa" ja kiitoksia ei heru. Millä oikeudella näiden ahkerien puurtajien työn tuloksista elävät vielä kehtaavat sylkeä päälle!? Hieman arvostusta toivoisin näille kovia veroa maksaville kansalaisille.
Sen takia koska ne jotka tienaa 20 000€ vuodessa puurtaa ihan yhtä ahkerasti kuin se 200 000€ saava tyyppi, ehkä sillä rikkaalla on korkeampi koulutus, mutta ei se mikään yli-ihminen ole ja tee kymmenen ihmisen töitä. Sillä on vaan käynyt hyvä mäihä kun on päässyt hillotolpalle.
Kyllä mun on helppo nähdä, että ihmisen työpanos voi olla kymmenkertainen. Ei se pelkkä energiankulutus ratkaise, mutta uskoisin että valtaosa soraäänistä häviäisi siirtymällä esim. tasaveroprosenttiin. Siinähän ei kaikki maksaisi yhtä paljon veroa, mutta samassa suhteessa. Mikä sinulla olisi sitä vastaan? Eikö se olisi sinunkin mielestäsi oikeudenmukaisin vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Mistä olet keksinyt tuon 46 vuoden iän, jolloin väität että nettomaksajaksi keskimäärin siirrytään? Kansantaloustiede ei tuollaista rajapyykkiä tai laskentakaavaa tunne.
No, muistinkin sen vuodella väärin, se rajapyykki on 45 vuotta keskimäärin. Mainittu aiemminkin tässä ketjussa.
"Yleisesti ottaen nettomaksajaksi siirtyminen on myöhäistynyt. Opiskelu on aiempaa yleisempää ja työuran alkupää on siirtynyt myöhemmäksi. Tämän vuoksi nettomaksajaksi siirtyminen on siirtynyt Vanteen Ylelle tekemien laskelmien mukaan peräti 45 ikävuoden kieppeille."
Työeläkevakuuttajien Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne on näin sanonut haastattelussa selvityksensä perusteella.
En usko että esim. 2500 euron bruttopalkalla tai edes 3000 euron brutolla ollaan kovinkaan äkkiä nettomaksajia.
Ymmärtänet kuitenkin mitä se keskimääräinen tarkoittaa?
On iso joukko ihmisiä, jotka tulevat nettomaksajiksi eri syistä paljon aiemmin kuin 45-vuotiaana. Eri syistä tarkoittaa, että kun funtsit voiko se olla mahdollista, niin käytä mahdollisimman paljon mielikuvitusta, jookos?
Kyllä niitä on erittäin, erittäin pieni joukko. Suorastaan häviävän pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Tämä on juuri se, joka sen veronmaksajan väsyttää! Ei pelkästään ne verot, jotka on hurjat. Mutta siihen päälle vielä halveksuntaa! Tässä maassa ei osata arvostaa sitä, että jotkut tekevät kovasti töitä ja heidät siitä palkitaan, ja heiltä otetaan kohtuutta enemmän yhteiseen pottiin. Jos edes valtionkonttori lähettäisi jouluna kortin, jossa lukisi "100000€ veroja maksettu tänä vuonna, suuri kiitos sinulle ja hyvää joulua". Mutta ei, asenne on, että "heillä on varaa maksaa" ja kiitoksia ei heru. Millä oikeudella näiden ahkerien puurtajien työn tuloksista elävät vielä kehtaavat sylkeä päälle!? Hieman arvostusta toivoisin näille kovia veroa maksaville kansalaisille.
Sen takia koska ne jotka tienaa 20 000€ vuodessa puurtaa ihan yhtä ahkerasti kuin se 200 000€ saava tyyppi, ehkä sillä rikkaalla on korkeampi koulutus, mutta ei se mikään yli-ihminen ole ja tee kymmenen ihmisen töitä. Sillä on vaan käynyt hyvä mäihä kun on päässyt hillotolpalle.
Kyllä mun on helppo nähdä, että ihmisen työpanos voi olla kymmenkertainen. Ei se pelkkä energiankulutus ratkaise, mutta uskoisin että valtaosa soraäänistä häviäisi siirtymällä esim. tasaveroprosenttiin. Siinähän ei kaikki maksaisi yhtä paljon veroa, mutta samassa suhteessa. Mikä sinulla olisi sitä vastaan? Eikö se olisi sinunkin mielestäsi oikeudenmukaisin vaihtoehto.
Ei tietenkään ole oikeudenmukaista, siltä otetaan jolla on mistä ottaa. Tosin tämähän ei toteudu työttömien osalta ollenkaan. Heiltä otetaan enemmän kuin 40 000€ vuodessa tienaavilta, suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep. Noin se menee. Itsellä palkka noussut vuodessa reilu tonnin ja tuntui että aina jää sama summa käteen.
Tienasin 2000 sain 1700
Tienasin 2450 sain 1850
Tienasin 2600 sain 1900
Tienasin 3200 saan reilu 2300 ja veroprosentti pitäisi nostaa, joten sen jälkeen saan käteen about 2100-2200.Että joo. Ei kauheasti kannata itkeä palkankorotuksen perään 😀
Kannattaa huomioida se, että jos kuukauden kulusi ovat esimerkiksi 1200€/kk, niin ero 1700€ vs. 2200€ käteen on tasan tuplaten siihen miten paljon jää käyttörahaa kuukaudessa. Tai vaihtoehtoisesti 1700€ vs 2200€ käteen, hyvin moni voisi ruveta velattomaksi puolet nopeammin kuin vanhalla pienellä palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.
Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.
Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.
Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Höpö höpö. Työn tuottavuuden tekee ne hikiset duunarit, ilman niitä työn oikeasti tekeviä ihmisiä ei ole pomolle mistä maksaa. Toki pomon esimiestaidot on jonkin verran ratkaiseva tekijä että paljonko duunarit tuottaa, mutta kyllä ne tuottaa aina jotain vaikka pomo ei tekisi työtään ollenkaan tai jopa huonosti.
Kyllä minä mielelläni kokeilisin miltä tuntuu saada monta tonnia rahaa käteen, ihan sama mitä menee verottajalle, mulla on omat koulutukset jne. ja toki lasten sairaanhoidot, neuvolat, päivähoidot ja koulut maksamatta, ihan hyvin voisin niitä alkaa maksamaan. Tosin en ehdi koska olen jo 45v.
Kenenkään pienituloisen en ole koskaan nähnyt tai edes kuullut sylkevän kenenkään rikkaan päälle, ihan kukkupuhetta.
Itse juuri edellisessä kommentissasi syljit, kun olit tietävinäsi kuka mitenkin paljon tekee töitä. Itse en ole pitkän elämäni aikana nähnyt yhtään duunaria, joka veisi hommia kotiin, päinvastoin on poikkeuksellista, että työteho olisi edes työaikana sama kuin työnantajalla. Työnantajien tuntipalkka jää oman kokemukseni mukaan paljon pienemmäksi kuin olisi kohtuullista. Esimerkiksi tavallisella pienyrittäjällä palkka laskee ylityötunneilla. Duunarillahan se nousisi. Yrittäjä ei vaan voi jättää töitä tekemättä, mutta sisääntuleva raha ei suurene. Väliportaan pomot ovat suuri helpotus yrittäjälle, monet maksavat mielihyvin siitä, että saavat jaettua sen stressin ja työt työnjohtajan kanssa, koska duunarit ei sitä taakkaa vähennä.
Olisin myös itse jäänyt duunariksi, jos varaa olisi, mutta minulla on suuri perhe, eikä moraali jousta elää muiden rahoilla, sillä Kelan tuille joutuisimme väistämättä. Mutta jos saisin urakkapalkan vaihdettua tuntipalkaksi, olisihan se hienoa.
Minä olen entinen yrittäjä ja tiedän vallan mainiosti että yrittäjät on duunareitakin köyhempiä, vain pieni prosentti, oikeasti prosentti, yrittäjistä tienaa hyvin, siinä pitää olla jo useampi kymmenen duunaria työllistettynä että yrittäjälle alkaa jäädä mukava summa käteen. Isojen firmojen johtajata ja päälliköt jotka saa suurimmat palkat eivät ole yrittäjiä, eivätkä tee oikeasti enemmän töitä, he vaan istuvat kokouksissa ja ryystävät kahvia ja se muka on rankkaa työtä.... Matkustelevatkin vielä ja asuvat hotellissa ja syövät ravintolassa, siitä saa duunarit vain haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.
Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.
Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.
Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.
Ihminen, jolla ei ole mitään käsitystä elämästä. Kaikki perustuu vihamieliseen ihmiskuvaan ja katkeruuteen. Työttömänä et ensinnäkään maksa kenellekään yhtään mitään. Turha puhua maksamisesta.
Kyllä minä maksan. Valtio maksaa mulle korvauksen siitä että olen työtön, ja kunta ottaa siitä n. 20% veroina. Ja toki loppuosasta menee alvit valtiolle kun ostan ruokaa.
Sinä itse et ymmärrä mitään vaan kuvittelet että kaikki joilla on iso palkka ovat sen ansainneet tekemällä niin paljon töitä.
Mitä ihmeen korvausta sinulle muka kuuluisi? Olet moraalisesti aivan yhtä velvollinen elättämään itsesi kuin muutkin. Tämä on Suomessa aivan päälaellaan. Jos olisi mahdollista saada korvausta siitä, että sinä et tuota niin ehkä se olisi moraalisesti oikein. Joku työkorvaus voisi olla ratkaisu.
En kuvittele mitään, mutta en ole niin kateellinen kuin sinä. Ihan avoin on ollut suhtautuminen erilaisiin elämänkohtaloihin, mutta vuosien varrella olen kuitenkin väistämättä tullut huomaamaan, ettei asia ole niin kuin vasemmistolaisten propagandassa ja räp-sanoituksissa. Olen tuntenut niin paljon ihmisiä kaikissa tulo- ja varallisuusluokissa ja tullut edellämainittuun tulokseen. Sitäpaitsi on tutkittukin, että ihmiset suhtautuvat paremmin lottovoittajaan kuin työtä tekemällä rikastumiseen. Tämä käsittämätön tulos kertoo ihmisistä niin paljastavasti, että en missään nimessä halua samastua tällaiseen ahneuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Tämä on juuri se, joka sen veronmaksajan väsyttää! Ei pelkästään ne verot, jotka on hurjat. Mutta siihen päälle vielä halveksuntaa! Tässä maassa ei osata arvostaa sitä, että jotkut tekevät kovasti töitä ja heidät siitä palkitaan, ja heiltä otetaan kohtuutta enemmän yhteiseen pottiin. Jos edes valtionkonttori lähettäisi jouluna kortin, jossa lukisi "100000€ veroja maksettu tänä vuonna, suuri kiitos sinulle ja hyvää joulua". Mutta ei, asenne on, että "heillä on varaa maksaa" ja kiitoksia ei heru. Millä oikeudella näiden ahkerien puurtajien työn tuloksista elävät vielä kehtaavat sylkeä päälle!? Hieman arvostusta toivoisin näille kovia veroa maksaville kansalaisille.
Sen takia koska ne jotka tienaa 20 000€ vuodessa puurtaa ihan yhtä ahkerasti kuin se 200 000€ saava tyyppi, ehkä sillä rikkaalla on korkeampi koulutus, mutta ei se mikään yli-ihminen ole ja tee kymmenen ihmisen töitä. Sillä on vaan käynyt hyvä mäihä kun on päässyt hillotolpalle.
Kyllä mun on helppo nähdä, että ihmisen työpanos voi olla kymmenkertainen. Ei se pelkkä energiankulutus ratkaise, mutta uskoisin että valtaosa soraäänistä häviäisi siirtymällä esim. tasaveroprosenttiin. Siinähän ei kaikki maksaisi yhtä paljon veroa, mutta samassa suhteessa. Mikä sinulla olisi sitä vastaan? Eikö se olisi sinunkin mielestäsi oikeudenmukaisin vaihtoehto.
Ei tietenkään ole oikeudenmukaista, siltä otetaan jolla on mistä ottaa. Tosin tämähän ei toteudu työttömien osalta ollenkaan. Heiltä otetaan enemmän kuin 40 000€ vuodessa tienaavilta, suhteessa.
Kääntäen siis voisi sanoa, että sinusta on oikeuden mukaisinta, että kouluttautuneille ja hyvätuloisille heidän saama sairaanhoito ja koulutus maksaa enemmän? Köyhät saavat sama oikeudet asiaan juurikaan panostamatta, kunhan vain ovat ja vaativat saada!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Tämä on juuri se, joka sen veronmaksajan väsyttää! Ei pelkästään ne verot, jotka on hurjat. Mutta siihen päälle vielä halveksuntaa! Tässä maassa ei osata arvostaa sitä, että jotkut tekevät kovasti töitä ja heidät siitä palkitaan, ja heiltä otetaan kohtuutta enemmän yhteiseen pottiin. Jos edes valtionkonttori lähettäisi jouluna kortin, jossa lukisi "100000€ veroja maksettu tänä vuonna, suuri kiitos sinulle ja hyvää joulua". Mutta ei, asenne on, että "heillä on varaa maksaa" ja kiitoksia ei heru. Millä oikeudella näiden ahkerien puurtajien työn tuloksista elävät vielä kehtaavat sylkeä päälle!? Hieman arvostusta toivoisin näille kovia veroa maksaville kansalaisille.
Sen takia koska ne jotka tienaa 20 000€ vuodessa puurtaa ihan yhtä ahkerasti kuin se 200 000€ saava tyyppi, ehkä sillä rikkaalla on korkeampi koulutus, mutta ei se mikään yli-ihminen ole ja tee kymmenen ihmisen töitä. Sillä on vaan käynyt hyvä mäihä kun on päässyt hillotolpalle.
Kyllä mun on helppo nähdä, että ihmisen työpanos voi olla kymmenkertainen. Ei se pelkkä energiankulutus ratkaise, mutta uskoisin että valtaosa soraäänistä häviäisi siirtymällä esim. tasaveroprosenttiin. Siinähän ei kaikki maksaisi yhtä paljon veroa, mutta samassa suhteessa. Mikä sinulla olisi sitä vastaan? Eikö se olisi sinunkin mielestäsi oikeudenmukaisin vaihtoehto.
Ei tietenkään ole oikeudenmukaista, siltä otetaan jolla on mistä ottaa. Tosin tämähän ei toteudu työttömien osalta ollenkaan. Heiltä otetaan enemmän kuin 40 000€ vuodessa tienaavilta, suhteessa.
Miten niin on, mistä ottaa?
Onhan työttömilläkin vapaa-aikaa, mutta etpä ehdota, että otetaan heiltä sitä vapaa-aikaa maksuksi elatuksesta?
Minä taas teen täyttä 60 tuntia ja jään lapsineni köyhyysrajan alapuolella elelemään, SEN JÄLKEEN kun verokarhu käy tutkimassa hunajapurkkini. Suoraan ylimmästä tulodesiilistä alimpaan elintasoluokkaan. Sinäkö sanot, että minulla on mistä ottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Mistä olet keksinyt tuon 46 vuoden iän, jolloin väität että nettomaksajaksi keskimäärin siirrytään? Kansantaloustiede ei tuollaista rajapyykkiä tai laskentakaavaa tunne.
No, muistinkin sen vuodella väärin, se rajapyykki on 45 vuotta keskimäärin. Mainittu aiemminkin tässä ketjussa.
"Yleisesti ottaen nettomaksajaksi siirtyminen on myöhäistynyt. Opiskelu on aiempaa yleisempää ja työuran alkupää on siirtynyt myöhemmäksi. Tämän vuoksi nettomaksajaksi siirtyminen on siirtynyt Vanteen Ylelle tekemien laskelmien mukaan peräti 45 ikävuoden kieppeille."
Työeläkevakuuttajien Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne on näin sanonut haastattelussa selvityksensä perusteella.
En usko että esim. 2500 euron bruttopalkalla tai edes 3000 euron brutolla ollaan kovinkaan äkkiä nettomaksajia.
Ymmärtänet kuitenkin mitä se keskimääräinen tarkoittaa?
On iso joukko ihmisiä, jotka tulevat nettomaksajiksi eri syistä paljon aiemmin kuin 45-vuotiaana. Eri syistä tarkoittaa, että kun funtsit voiko se olla mahdollista, niin käytä mahdollisimman paljon mielikuvitusta, jookos?
Kyllä niitä on erittäin, erittäin pieni joukko. Suorastaan häviävän pieni.
Kerro luku, niin voidaan paremmin määritellä.
Alue: Aihe vapaa
Sitä juuri mietinkin. Jos heitä oikeasti olisi merkittävä määrä, oikein "iso joukko", tuo keskimääräinen ikä olisi alempi. Lisäksi perusteina on käytetty muun muassa pidentyneitä opiskeluaikoja. Jos ei ole suorittanut opintojaan keskimääräistä huomattavasti nopeammin, silloin tuo peruste on validi. Meinaatko että on oikein iso joukko keskimääräistä nopeammin valmistuneita ihmisiä, jotka ovat valmistumisestaan lähtien tienanneet nettomaksajan statukseen oikeuttavan suuruisen summan rahaa? Tällaisia varmasti saattaa ollakin, mutta kuvitteletko esimerkiksi tässä ketjussa olevan paljonkin sellaisia vastaamassa? Ainakin joku väitti tehneensä huonon diilin opiskemalla lisää ja koki itsensä nettomaksajaksi varsin vaatimattomilla tuloilla.
Jos pidät todennäköisenä, että keskiarvo kuvaisi tässä tapauksessa sen kaltaista tilannetta, jossa toinen puoli olisi noita supernopeita valmistujia ja huipputienaajia ja toinen puoli valmistuisi ja menisi töihin suunnilleen kuusikymppisenä, niin kerro, mille perustat tämän mielikuvan.