Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sain töitä, palkka 3500€, mutta laskurin mukaan käteen jää vain
30.05.2019 |
2200e! Voiko olla oikein?! Veroja, eläkemaksuja yms 1300€! En ymmärrä!
Kommentit (362)
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kun on käynyt verorahoilla maksetun koulutuksen, jonka perusteella on työpaikan saanut, on turha itkeä verojen suuruutta.
En itkekään enää, kun muutin maasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä valitatte palkoista ja veroista, muuttakaa toiseen maahan, kukaan ei jää teitä kaipaamaan. Varmasti 500000 työttömän joukosta löytyy joku joka viitsii työpaikkanne ottaa eikä valita tuloista.
Jos vaikka satutte sairastumaan vakavasti ja tarvitsette erikoissairaanhoitoa niin muistakaa siellä sairaalan pedillä kuinka oli niin hirveätä maksaa veroja
Aina jankataan tästä terveydenhuollosta, ihan kuin muista maista ei sellaista löytyisi! Haloo, kyllä löytyy, suosittelen asumista ulkomailla niin voit kokea mukavan yllätyksen. Ei tämä Suomen taso mikään huima ole, katso nyt terveyskeskusten tilannetta, plus hoitovirheiden määrää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Noin se menee. Itsellä palkka noussut vuodessa reilu tonnin ja tuntui että aina jää sama summa käteen.
Tienasin 2000 sain 1700
Tienasin 2450 sain 1850
Tienasin 2600 sain 1900
Tienasin 3200 saan reilu 2300 ja veroprosentti pitäisi nostaa, joten sen jälkeen saan käteen about 2100-2200.Että joo. Ei kauheasti kannata itkeä palkankorotuksen perään 😀
Å
Progressio tosiaan syö. Iloa isommasta bruttopalkasta on isompi eläkekertymä.Uskotko oikeasti että eläkejärjestelmä on nykymuodossaan enää olemassa kun nykyinen kolmekymppinen on vanhus? Hah. Sieltä tule saamaan mitään!
Mihin perustat tuon pessimistisen arvion? Suomella menee kuules ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Mistä olet keksinyt tuon 46 vuoden iän, jolloin väität että nettomaksajaksi keskimäärin siirrytään? Kansantaloustiede ei tuollaista rajapyykkiä tai laskentakaavaa tunne.
No, muistinkin sen vuodella väärin, se rajapyykki on 45 vuotta keskimäärin. Mainittu aiemminkin tässä ketjussa.
"Yleisesti ottaen nettomaksajaksi siirtyminen on myöhäistynyt. Opiskelu on aiempaa yleisempää ja työuran alkupää on siirtynyt myöhemmäksi. Tämän vuoksi nettomaksajaksi siirtyminen on siirtynyt Vanteen Ylelle tekemien laskelmien mukaan peräti 45 ikävuoden kieppeille."
Työeläkevakuuttajien Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne on näin sanonut haastattelussa selvityksensä perusteella.
En usko että esim. 2500 euron bruttopalkalla tai edes 3000 euron brutolla ollaan kovinkaan äkkiä nettomaksajia.
Joo noin se menee. Sitten ”köyhät” joille jää käteen 1500e itkevät kun rikkaat saa enemmän.. toki heidän ei tarvitse maksaa juuri mitään itse, on asumistuet ja ilmaiset päivähoidot :)))) ei taida se 700e mitä enemmän saat niin edes riittää kaikkiin noihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niillä pienillä palkankorotuksilla tee mitään. Ihan työnantajaakin ajatellen olen nyt neljä vuotta ollut samalla palkalla, vaikka työnkuvani on laajentunut. Odotan sitten sitä isompaa nousua, josta voisi jotain jäädä käteenkin.
Esimerkkejä:
Vuonna 2013
Bruttopalkkani 2800 euroa
Nettopalkkani 2000 euroa
Työnantajan kokonaiskustannus 3352 euroa
Vuonna 2014
Bruttopalkkani 3200 euroa
Nettopalkkani 2200 euroa
Työnantajan kokonaiskustannus 3831 euroa
Jos palkkani nyt nousisi taas muutamalla satasella, olisi laskelma seuraava:
Bruttopalkkani 3500 euroa
Nettopalkkani 2350 euroa
Työnantajan kokonaiskustannus 4190 euroa
Ei mitään järkeä.
Palkankorotuksen sijasta pomoni maksaa minulle loppuvuodesta bonusta yrityksen tuloksesta.
Vierailija kirjoitti:
Joo noin se menee. Sitten ”köyhät” joille jää käteen 1500e itkevät kun rikkaat saa enemmän.. toki heidän ei tarvitse maksaa juuri mitään itse, on asumistuet ja ilmaiset päivähoidot :)))) ei taida se 700e mitä enemmän saat niin edes riittää kaikkiin noihin.
No juurikin näin. Siinä, missä toinen maksaa yhden lapsen päivähoidosta 80 euroa kuukaudessa, toinen maksaa 300 euroa kuukaudessa.
Mielestäni ne lapset, joiden vanhemmat/vanhempi ovat kotona, pitäisi maksaa sen 300 euroa ja ne, jotka käyvät töissä, maksaisivat sitten alemman summan mukaan. Ei varmasti olisi päiväkodeissa enää niin täyttä ja nämä äidit, jotka kotona ovat työttömänä tai lapsen nuoremman sisaruksen kanssa, joutuisivat keksimään ihan itse virikkeitä lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä voitte itse katsoa verojen määrää vuodessa. Mukana myös alvit ja muut kulutusverot. www.totuusveroistasi.fi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette osaa vero-optimointia. Ei se minun vikani ole t. 3500 brutto, 2800 netto.
Miten sinä sen optimoit?
Palkkani on 4400€ ja käteen jää 2895€. Vähennyksinä on vähän asuntolainaa, mutta siitähän ei paljon saa vähennystä ja työmatkakulut.
Kotitalous"vähennystä" saisi, mutta kalliimmaksi se palveluiden ostaminen tulee kuin verot.
Eroa kirkosta, jos et ole jo eronnut. Tutki mahdollisuutta muuttaa pienemmän äyrin kuntaan, jos asut kunnassa, jossa on suuri veroäyri. Tai tee ainakin laskelma, olisiko tämä pidemmän päälle kannattava vaihtoehto huomioiden asuntojen hinnat ja niiden tuleva kehitys. Ilman mitään tutkimustietoa tukenani heittäisin arvauksena, että pienen kunnallisveron kunnassa asunnon arvo pitää paremmin pintansa.
Sitten on vapaaehtoinen eläkesäästäminen. Eläkevakuutusta en voi suositella, koska niihin saa yleensä vain rahastoja. Mutta Danske myy vielä PS-tiliä, johon voi tehdä suoria osakesijoituksia tai miksei myös ostaa OMX25-indeksirahastoa, jolloin saat pidettyä kulut kurissa. 5000€ kun tallettaa vuodessa, saa verotuksen kautta (joko pääomatuloista tai ansiotulojen veroista) 1500€ takaisin. Tuo keventää hieman veroprosenttia, mutta toki edellyttää että säästät samalla hampaat irvessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo noin se menee. Sitten ”köyhät” joille jää käteen 1500e itkevät kun rikkaat saa enemmän.. toki heidän ei tarvitse maksaa juuri mitään itse, on asumistuet ja ilmaiset päivähoidot :)))) ei taida se 700e mitä enemmän saat niin edes riittää kaikkiin noihin.
No juurikin näin. Siinä, missä toinen maksaa yhden lapsen päivähoidosta 80 euroa kuukaudessa, toinen maksaa 300 euroa kuukaudessa.
Mielestäni ne lapset, joiden vanhemmat/vanhempi ovat kotona, pitäisi maksaa sen 300 euroa ja ne, jotka käyvät töissä, maksaisivat sitten alemman summan mukaan. Ei varmasti olisi päiväkodeissa enää niin täyttä ja nämä äidit, jotka kotona ovat työttömänä tai lapsen nuoremman sisaruksen kanssa, joutuisivat keksimään ihan itse virikkeitä lapsilleen.
Tuo 300 euroakaan tuskin on oikeasti kuluva summa, vaan jo tuossa on yhteiskunta tullut vastaan. Lisäksi hyvätuloisetkin saavat lapsilisiä.
Jos yksityiselle lääkärille menee kuka tahansa sairauttaan hoidattamaan, siitäkin saa yhteiskunnalta osan takaisin riippumatta tuloista. Aika isonkin osan. Reseptilääkkeissäkin on näin, sv-korvauksissa ei kysytä tulotasoa. Onko työterveyshuoltokaan täysin työnantajan harteilla, enpä tiedä. Voi olla, että siitäkin yhteiskunta maksaa osan.
Kyse on siitä, että yhteiskunta on vakuuttanut meidät. Eräässä Mooren dokumentissa väitettiin, että tällainen järjestelmä on paljon halvempi kaikille kuin sellainen, jossa maksetaan erikseen valituista kohteista, esim. sairausvakuutuksesta. Näin voi ollakin, koska yhteiskunnalle koituvat todelliset kustannukset ovat täysimääräisinäkin pienempiä, kun niistä ei peritä voittoa. Yritys ei voi toimia, ellei se aio tuottaa yhtään rahaa, tai ainakaan se ei silloin ole kannattava yritys. Se mitä sairauden hoitamisen katsotaan "todella" maksavan Suomessa on luultavasti aivan eritasoinen hinta kuin mitä samasta hoidosta peritään sellaisessa maassa, jossa yhteiskunta ei maksa näistä mitään.
Myös päiväkotimaksut ovat tällaisia maksuja. Todellinen kustannus yhteiskunnalle per lapsi oli vuonna keskimäärin 61,29 euroa päivältä eli 20 työpäivällä se tekisi jo yli 1200 euroa kuussa. Jos joku vielä perisi tuosta voittoa, niin kai se olisi vielä aika paljon kalliimpaa.
En lukenut koko ketjua, mutta
virallisesti työtön (pimeää, hyvin peiteltyä työtä päivittäin, josta tuloa pari tuhatta puhtaana kuukaudessa) yhden lapsen kanssa asuva saa peruspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea 1750e joka ikinen kuukausi ja myös kaikki terveydenhoitomenot, lääkelaskut yms maksetaan.
Keskiluokka maksaa näiden huono-osaisten elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Tämä on juuri se, joka sen veronmaksajan väsyttää! Ei pelkästään ne verot, jotka on hurjat. Mutta siihen päälle vielä halveksuntaa! Tässä maassa ei osata arvostaa sitä, että jotkut tekevät kovasti töitä ja heidät siitä palkitaan, ja heiltä otetaan kohtuutta enemmän yhteiseen pottiin. Jos edes valtionkonttori lähettäisi jouluna kortin, jossa lukisi "100000€ veroja maksettu tänä vuonna, suuri kiitos sinulle ja hyvää joulua". Mutta ei, asenne on, että "heillä on varaa maksaa" ja kiitoksia ei heru. Millä oikeudella näiden ahkerien puurtajien työn tuloksista elävät vielä kehtaavat sylkeä päälle!? Hieman arvostusta toivoisin näille kovia veroa maksaville kansalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on kun yrityksiltä ja rikkailta ei kuulemma voi verottaa, niin se pitää ottaa keskiluokalta. Toki tasaveroja pukutellaan päälle vielä enenevissä määrin, että vielä vähemmän tarttis maksaa.
Suurimalle osalle riittäisi hyvin palkka jolla tulee toimeen ja mahdollisuus tehdä joskus jotain kivaakin.
Pienelle osalle ei riitä ne miljoonatkaan vaan lisää täytyy saada.
Pienen ryhmän ahneus mahdollistaa miljoonien kärsimykset. Ja ne miljoonat tappelee toistensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.
Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.
Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.
Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.
Palkka maksetaan työn tuottavuuden mukaan, ei sen paljonko töitä ja kuinka hikisenä työnsä tekee.
Harmi ettei sinulla ilmeisesti ole mahdollisuutta kokeilla fiilistä, joka tulee siitä kun palkasta lähtee 45% päältä. Kenties sinun kannattaisi palata kouluun noin kymmeneksi vuodeksi, ottaa velkaa ja aloittaa sitten uuden alan alimmilta askelmilta. Saattaisit juuri ennen eläkeikää saada kokea miltä tuntuu, kun maksaa akateemisen tutkintonsa veroissa takaisin yhdessä verovuodessa. Ja päälle saa pienitulosilta vain syljeskelyä.
Nooh te korkean veroprosentin omaavat syljeskelitte mun päälle koko peruskoulun ajan opettajien olles teidän puolel joten nyt tiiät miltä se tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla brutto 5 000 ja käteen jää 3 100 €.
Jää ihmeessä toimeentulotuelle niin saat 490e/kk
Nyt meni hermot ! Etkö sinä tampio ymmärrä että ilmeisesti sun puolesta kaikki asuminen ym maksetaan ja sen lisäksi saat tuon vajaa 500 käteen. Järkyttävää jos et aitä tajua.
Itse saan 1400e käteen palkasta ja maksan siitä kaiken. Mitään tukia ei tule. Omalla työllä. Ja näin pitäisi kaikkien tehdä. AAARRGHH
Vierailija kirjoitti:
Te ketkä valitatte palkoista ja veroista, muuttakaa toiseen maahan, kukaan ei jää teitä kaipaamaan. Varmasti 500000 työttömän joukosta löytyy joku joka viitsii työpaikkanne ottaa eikä valita tuloista.
Jos vaikka satutte sairastumaan vakavasti ja tarvitsette erikoissairaanhoitoa niin muistakaa siellä sairaalan pedillä kuinka oli niin hirveätä maksaa veroja
Viitsimisestä se onkin kiinni. Esimerkiksi oma työpaikkani on jatkuvasti avoinna kelle vain joka "viitsii". Yrittäjä olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Voi olla idealisti ja osoittaa vastuu yksilöille... Vain huomatakseen ettei niitä yksilöitä kiinnosta mitä joku heistä ajattelee, jos sillä maastamuutolla tuplaa nettotulonsa ja elintasonsa.
Tai voi olla realisti ja kääntää syyttävä sormi valtioon, jonka pitäisi muuttaa maa sellaiseksi ettei se houkuta vain tukien varassa eläjiä ja karkota maksajia. Yksilö kun aina tekee päätöksensä omat edun mukaan, moralisoi sitä kuinka paljon tahansa.
Nimenomaan. Maksajien maksamaan väsymistä aina moralisoidaan, se on kuitenkin ok kun pienituloinen tekee verosuunnittelua hakemalla pakettiautollisen alkoholia Tallinnasta, tai laskee ettei kannata mennä töihin kun nettotulot eivät koko kuukauden raatamisen jälkeen nousisi kuin parisataa euroa kuukaudessa.
Maksajien maksamiseen väsyminen? Mitä helvettiä? Tarkoitatko nyt siis sitä että suurituloinen jotenkin väsyy sen verotaakkansa alle, samalla kun elää herroiksi sillä tulolla jonka saa nettona + saa vielä verorahoilleen yllin kyllin elämänsä aikana vastinetta? Kyllä minä "väsyn maksamiseen" koska mun bruttotulot työttömänä on alle 800€ ja netto alle 600€ vaikka se sisältää lapsikorotukset kahdesta lapsesta. Kun olin viimeksi töissä ja minulla oli melko vaativa esimiestyö, ja palkka oli vähän alle kaksi tonnia josta käteen jäi vähän päälle 1500€ niin tunsin itseni onnekkaaksi, tein työtäni ilolla ja maksoin veroni ilolla. Se 1500€ on kuitenkin niin paljon enemmän kuin 600€. En usko että ihminen joka tienaa vaikka kaksin tai kolminkertaisesti sen mitä minä, tekee työpäivän aikana kaksin kolminkertaisesti töitä palkkansa eteen, joten isopalkkaisena en kehtaisi marista vaikka oikeasti menisi puolet veroihin (sehän on oikeasti todella harvinaista). Ne jotka tienaa paljon, on yleensä niitä joilla on korkeampi koulutus (eli ovat tuhlanneet yhteiskunnan verorahoja itsensä kouluttamiseen aika ison summan) ja he hyötyvät alaistensa tekemästä tuottavasta työstä, eivät tuota itse sitä summaa hyötynä firmalle. Työt tekee käytännössä 20 duunaria jotka saa pari tonnia palkkaa per nokka, ja pomo joka lähinnä katsoo päältä sitä työntekoa saa viisi tonnia palkkaa ja sitten itkee kun ei saa itselleen siitä kuin kolme tonnia.
Ihminen, jolla ei ole mitään käsitystä elämästä. Kaikki perustuu vihamieliseen ihmiskuvaan ja katkeruuteen. Työttömänä et ensinnäkään maksa kenellekään yhtään mitään. Turha puhua maksamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Mistä olet keksinyt tuon 46 vuoden iän, jolloin väität että nettomaksajaksi keskimäärin siirrytään? Kansantaloustiede ei tuollaista rajapyykkiä tai laskentakaavaa tunne.
No, muistinkin sen vuodella väärin, se rajapyykki on 45 vuotta keskimäärin. Mainittu aiemminkin tässä ketjussa.
"Yleisesti ottaen nettomaksajaksi siirtyminen on myöhäistynyt. Opiskelu on aiempaa yleisempää ja työuran alkupää on siirtynyt myöhemmäksi. Tämän vuoksi nettomaksajaksi siirtyminen on siirtynyt Vanteen Ylelle tekemien laskelmien mukaan peräti 45 ikävuoden kieppeille."
Työeläkevakuuttajien Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne on näin sanonut haastattelussa selvityksensä perusteella.
En usko että esim. 2500 euron bruttopalkalla tai edes 3000 euron brutolla ollaan kovinkaan äkkiä nettomaksajia.
Ymmärtänet kuitenkin mitä se keskimääräinen tarkoittaa?
On iso joukko ihmisiä, jotka tulevat nettomaksajiksi eri syistä paljon aiemmin kuin 45-vuotiaana. Eri syistä tarkoittaa, että kun funtsit voiko se olla mahdollista, niin käytä mahdollisimman paljon mielikuvitusta, jookos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai tiedän että tilanne on väliaikainen kun on lapsia, enkä osaani toki mihinkään vaihtaisi. Mutta monta monta vuotta mennään tuon epäkohdan kanssa, ja mistä sen tietää onko minulla edes ko työtä enää vaikka 5:n vuoden päästä? Viimeinen siis kommenttina siihen että ennätän vielä lasten kasvaessa kerryttää itselleni hyvän omaisuuden."
Jos kerran näet mahdollisena, että joudutkin jo tuon ajan sisällä merkittävästi erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen, saat esimerkiksi potkut tai sairastut syöpään tai johonkin muuhun kallista hoitoa vaativaan sairauteen, niin miksi et ulota ajatteluasi siihen, että tuossa tapauksessa et itsekään ole enää mikään nettomaksaja, jos olet sitä vielä nytkään (en tiedä ikääsi enkä kuluttamiasi veroilla maksettavia palveluita)?
On jotenkin uskomatonta, että itse otetaan kaikki ilmaiseksi, mutta siinä vaiheessa, kun tätä edellytetään jatkumona muille, ajatus pysähtyy ja halutaan pois Suomesta. Otetaan kaikki edut, mutta kun vastavuoroisuutta pitäisi osoittaa, ollaan muuttamassa ulkomaille töihin. Tämä siinäkin tapauksessa, ettei ole ehditty kattaa edes itse käytettyjä palveluja kuten ilmaista opiskelua tai mitään muutakaan.
Keskimäärin nettomaksajiksi siirrytään 46-vuotiaana, ja sekin edellyttää keskimääräistä verovaroin kustannettujen palvelujen käyttöä. Jos niitä on runsaasti käytetty tai hyvin vähän on vuosia jolloin maksetut verot ylittävät käytetyt palvelut, ollaan tuon 46 vuoden yläpuolella, eli vielä silloinkaan ei olla nettomaksajia. Silti jotkut ovat pakenemassa maasta vaiheessa, jossa paljastuu, miten ne kaikki käytetyt palvelut on rahoitettu. Toisten pussistahan ne tiettyyn ikään asti rahoitetaan.
Mistä olet keksinyt tuon 46 vuoden iän, jolloin väität että nettomaksajaksi keskimäärin siirrytään? Kansantaloustiede ei tuollaista rajapyykkiä tai laskentakaavaa tunne.
No, muistinkin sen vuodella väärin, se rajapyykki on 45 vuotta keskimäärin. Mainittu aiemminkin tässä ketjussa.
"Yleisesti ottaen nettomaksajaksi siirtyminen on myöhäistynyt. Opiskelu on aiempaa yleisempää ja työuran alkupää on siirtynyt myöhemmäksi. Tämän vuoksi nettomaksajaksi siirtyminen on siirtynyt Vanteen Ylelle tekemien laskelmien mukaan peräti 45 ikävuoden kieppeille."
Työeläkevakuuttajien Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne on näin sanonut haastattelussa selvityksensä perusteella.
En usko että esim. 2500 euron bruttopalkalla tai edes 3000 euron brutolla ollaan kovinkaan äkkiä nettomaksajia.
Ymmärtänet kuitenkin mitä se keskimääräinen tarkoittaa?
On iso joukko ihmisiä, jotka tulevat nettomaksajiksi eri syistä paljon aiemmin kuin 45-vuotiaana. Eri syistä tarkoittaa, että kun funtsit voiko se olla mahdollista, niin käytä mahdollisimman paljon mielikuvitusta, jookos?
Laskeppa huviksesi minkä ikäisinä minun lapseni tulivat nettomaksajiksi, kun kustansimme itse heidän peruskoulunsa ja käytimme yksityistä terveydenhuoltoa. He kävivät lukiot ja päätyivät yliopiston ja ammattikorkean kautta työelämään keskipalkkaisiin töihin.
Yksi mielenkiintoinen sivupolku on myös kulutus. Olen koko ikäni ostamalla rahoittanut pääasiassa kotimaista tuotantoa. Nyt olen huomannut lisääntymään päin, että etenkin tulonsiirtojen varassa olevat ja pienituloiset ostavat elintasoa lähettämällä rahaa Aasiaan ja vastaanottamalla hyvin lyhytikäistä puitetta sieltä koteihinsa. On pakko huomauttaa, että koen tässäkin asiassa tehneeni yhteiseksi hyväksi enemmän kuin he.
Yksi mielen
Alue: Aihe vapaa
Millä koulutuksella sait esimiestyöstä alle 2000€ bruttona?