Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yhteen muuttaminen EI OLE suhteen syventämistä
29.05.2019 |
Suhteita on monenlaisia, ja niin on myös tapoja olla onnellinen suhteissa. Minusta esimerkiksi yhdessä asuminen ei mitenkään syvennä suhdetta vaan päinvastoin latistaa sen arkikumppanuudeksi.
Minä en kaipaa ketään jakamaan arkeani, vaan se sujuu helpommin yksin. Sen sijaan vapaa-ajan haluan ehdottomasti jakaa kumppanin kanssa. Suhde pysyy paljon hauskempana ja antoisampana, kun viettää yhdessä laatuaikaa ja säästää tylsät ja ikävät hommat niiksi päiviksi, kun ei nähdä.
Ymmärrän toki, että joillekuille sellainen arkinen kumppanuus on toivottavakin asia, ja vaikkapa lasten kasvatus tietenkin hyötyy yhdessä asumisesta. Mutta uskoisin että erillissuhteiden määrä kasvaa tulevaisuudessa, kun entistä useammat päättävät olla lisääntymättä ja yksin asuminen normalisoituu.
Elätkö sinä erillissuhteessa?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kikkakolmonen on ottaa sellainen kumppani, jonka kanssa tulee toimeen ja on samanlaiset ajatukset asioista?
Minä olen asunut monta vuotta tällaisen kumppanin kanssa, kaikki sujui oikein hyvin, enkä myöskään kokenut joutuvani tekemään mitään kompromisseja. Ei mitään valittamista. Mutta ei yhdessä asuminen silti parantanut mitenkään suhdetta verrattuna niihin vuosiin, jotka asuimme omissa asunnoissamme korttelin päässä toisistamme.
Ja mitä vaivannäköön tulee, yhdessä asuessa joutui näkemään enemmän vaivaa juuri niiden asioiden eteen, jotka minulle ovat parisuhteessa tärkeitä: intohimon ylläpitäminen, romantiikka, erotiikka, hauskat kokemukset yhdessä. Erillään asuessa parisuhteen kannalta elintärkeät etäisyys ja erillisyys hoituivat kuin itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kikkakolmonen on ottaa sellainen kumppani, jonka kanssa tulee toimeen ja on samanlaiset ajatukset asioista?
Minä olen asunut monta vuotta tällaisen kumppanin kanssa, kaikki sujui oikein hyvin, enkä myöskään kokenut joutuvani tekemään mitään kompromisseja. Ei mitään valittamista. Mutta ei yhdessä asuminen silti parantanut mitenkään suhdetta verrattuna niihin vuosiin, jotka asuimme omissa asunnoissamme korttelin päässä toisistamme.
Ja mitä vaivannäköön tulee, yhdessä asuessa joutui näkemään enemmän vaivaa juuri niiden asioiden eteen, jotka minulle ovat parisuhteessa tärkeitä: intohimon ylläpitäminen, romantiikka, erotiikka, hauskat kokemukset yhdessä. Erillään asuessa parisuhteen kannalta elintärkeät etäisyys ja erillisyys hoituivat kuin itsestään.
Tällä palstalla saa aina ihmettelyä osakseen, kun sanoo, että intohimo ja erotiikka ovat parisuhteessa tärkeimmät asiat. "Ei intohimo kestä", "Turvallinen arki on parasta". No ei varmaan kämppissuhteissa kestäkään, ja jos arki ei suju hyvin yksin, jossakin on vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti näin. Omat asunnot molemmilla. Oma tila, oma rauha. Ja sitten kiihkeää yhdessäoloa pari-viisi kertaa viikossa. Sitten pari päivää omaa aikaa per viikko, vähintään.
Niin, koska teillä ei ole muuta yhteistä kuin seksi.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta kyllä minulla on ainakin kumppanini kanssa paljonkin muuta yhteistä kuin seksi, vaikka emme näekään toisiamme viikon jokaisena päivänä. Meillä on yhteisiä kavereita, yhteinen harrastus/intohimo (jonka kautta tapasimme), leffailtoja, kävelylenkkejä, yhteistä kokkailua, yhteinen saunavuoro... En keksi, mitä lisäarvoa suhteeseen toisivat yhteiset tiskit tai yhteinen asuntolaina. Osaatko sinä kertoa?
Minäkin haluaisin tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti näin. Omat asunnot molemmilla. Oma tila, oma rauha. Ja sitten kiihkeää yhdessäoloa pari-viisi kertaa viikossa. Sitten pari päivää omaa aikaa per viikko, vähintään.
Niin, koska teillä ei ole muuta yhteistä kuin seksi.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta kyllä minulla on ainakin kumppanini kanssa paljonkin muuta yhteistä kuin seksi, vaikka emme näekään toisiamme viikon jokaisena päivänä. Meillä on yhteisiä kavereita, yhteinen harrastus/intohimo (jonka kautta tapasimme), leffailtoja, kävelylenkkejä, yhteistä kokkailua, yhteinen saunavuoro... En keksi, mitä lisäarvoa suhteeseen toisivat yhteiset tiskit tai yhteinen asuntolaina. Osaatko sinä kertoa?
Minäkin haluaisin tietää.
Turvallinen koti ja perhe lapselle. Jos ei aio lapsia koskaan hankkia, ei kai yhdessä asumisessakaan ole mitään järkeä.
En ihan ymmärrä, miksi tässä käytetään syventyneen suhteen synonyyminä hauskuutta ja intohimoa. Eikö syveneminen ole lähentymistä ja monipuolistumista eli sitä, että nähdään myös se arki ja heikot hetket. Hauskuus ja intohimohan nimenomaan ovat pinnallisia ja kepeitä asioita. Jos ajatellaan toisin päin, harva kai lähtee syventämään suhdetta niin, että tavataan harvemmin ja rajoitetaan puheenaiheita ja ajanviettotapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä, miksi tässä käytetään syventyneen suhteen synonyyminä hauskuutta ja intohimoa. Eikö syveneminen ole lähentymistä ja monipuolistumista eli sitä, että nähdään myös se arki ja heikot hetket. Hauskuus ja intohimohan nimenomaan ovat pinnallisia ja kepeitä asioita. Jos ajatellaan toisin päin, harva kai lähtee syventämään suhdetta niin, että tavataan harvemmin ja rajoitetaan puheenaiheita ja ajanviettotapoja.
Minusta ainakin nautinto ja intohimo ovat hyvin syvällisiä asioita. Niiden parissa ollaan aika lailla perimmäisten elämäntarkoitusten äärellä. Kodinhoito, kaupassa käynti töiden jälkeen, laskujen maksaminen ja muu sellainen arkinen askare on määritelmällisestikin sitä latteaa, välttämätöntä osaa elämästä. Tällaisten asioiden tuominen osaksi parisuhdetta ei kyllä millään tavalla syvennä sitä, laventaa korkeintaan.
Kyllä se yhteen muuttaminen meillä syvensi suhdetta, kun etäsuhde muuttui avoliitoksi. Siinä nautinnon ja intohimon lisäksi opimme paremmin tuntemaan toisemme, kun myös arki on yhteistä. Intohimo ei ole näiden viiden vuoden aikana kärsinyt arjen jakamisesta, päin vastoin! Yleensäkään en koe sitä perusarkea ankeana, kun sen täyttää mielekkäillä asioila, esim. oman kumppanin kanssa. Tiskit ja kaupassa käynnit on hoidettavana joka tapauksessa, se on se ja sama hoitaako ne vuorotellen kumppanin kanssa vai yksin omassa kämpässään, en näe miten se vaikuttaa parisuhteeseen. Eihän mikään suhde voi pysyä vuosikausia siinä alun hormonimylläkkä-vaiheessa, se arki tulee suhteeseen asui yhdessä tai ei. Suhde kuivahtaa jos on kuivahtaakseen, myös silloin jos asutaan erillään vuosia.
Ja sitä omaa aikaahan voi olla myös yhdessä asuvilla..Ja lapsia meillä ei ole eikä tule, se saattaisikin lässähdyttää intohimon tehokkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, no kiva että sinä olet löytänyt tavan miten oma suhteesi toimii. Toki pidän itse kummeksuttavana sitä, että haluat pariutua, mutta et sitten kuitenkaan, kuin olisi joku takaportti auki? Sinua varmaan taas hirvittää, että meidän suhdetta yhdessä asuminen ja yhteinen arki on syventänyt, meillä on yhä omat harrastuksemme ja seksi on kiihkeää.
Eikö olisi fiksunta vaan elää ja antaa muiden elää kuten parhaiten näkee? Kivahan se on, että ihmiset löytää vastakappaleensa, ei mitään suhde muotoa voi oikein lytätä, jos se jonkun tekee onnelliseksi eikä satuta muita.
Kyllä ainakin minusta suhde on paljon helpomi pitää tuoreena, kun ei näe toista aivan joka päivä. Kyse on ihan hedonisesta adaptaatiosta, joka on aivojen ominaisuus. Ei suklaatakaan ole mahdollista arvostaa samalla lailla, jos sitä syö kolmesti päivässä.
Toki jos pitäisi valita etäsuhteen ja yhdessä asumisen väliltä, valitsisin ilman muuta yhdessä asumisen. Mutta lähekkäin asuessa saa kaikki hyvät puolet ja minimoi haitat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin me ihmiset olemme erilaisia.
Meillä ainakin suhde vaan parani kun muutimme yhteen. Ja lapset hitsasi meidät vielä tiukemmin yhteen.
Yhteisiä vuosia takana 28. Kaikki erittäin ok.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, no kiva että sinä olet löytänyt tavan miten oma suhteesi toimii. Toki pidän itse kummeksuttavana sitä, että haluat pariutua, mutta et sitten kuitenkaan, kuin olisi joku takaportti auki? Sinua varmaan taas hirvittää, että meidän suhdetta yhdessä asuminen ja yhteinen arki on syventänyt, meillä on yhä omat harrastuksemme ja seksi on kiihkeää.
Eikö olisi fiksunta vaan elää ja antaa muiden elää kuten parhaiten näkee? Kivahan se on, että ihmiset löytää vastakappaleensa, ei mitään suhde muotoa voi oikein lytätä, jos se jonkun tekee onnelliseksi eikä satuta muita.
Minä kummeksun sitä, että pitää tehdä eroamisesta tarkoituksella hankalampaa yhteen muuton avulla ikään kuin vakuutukseksi. Etenkin, kun tuo on ihan harhaa. Kyllä sitä samasta asunnostakin äkkiä pääsee pois muuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti näin. Omat asunnot molemmilla. Oma tila, oma rauha. Ja sitten kiihkeää yhdessäoloa pari-viisi kertaa viikossa. Sitten pari päivää omaa aikaa per viikko, vähintään.
Niin, koska teillä ei ole muuta yhteistä kuin seksi.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta kyllä minulla on ainakin kumppanini kanssa paljonkin muuta yhteistä kuin seksi, vaikka emme näekään toisiamme viikon jokaisena päivänä. Meillä on yhteisiä kavereita, yhteinen harrastus/intohimo (jonka kautta tapasimme), leffailtoja, kävelylenkkejä, yhteistä kokkailua, yhteinen saunavuoro... En keksi, mitä lisäarvoa suhteeseen toisivat yhteiset tiskit tai yhteinen asuntolaina. Osaatko sinä kertoa?
Paljonkin. Kerronpa nyt entisenä projektipäällikkönä, miten asia on. Yhteinen projekti, kuten vaikkapa loppuelämän yhdessäolo, onnistuu sitä paremmin, mitä sitoutuneempia projektin osapuolet ovat projektiin. Jos sillä ei ole niin väliä, meneekö homma puihin vai ei (esim. projektista luopuakseen ei tarvitse kuin ottaa lippalakki hyllyltä ja häipyä ilman seurauksia), niin se projekti epäonnistuu huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, kuin jos osallistujat ovat ottaneet vaikkapa lainaa projektin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti näin. Omat asunnot molemmilla. Oma tila, oma rauha. Ja sitten kiihkeää yhdessäoloa pari-viisi kertaa viikossa. Sitten pari päivää omaa aikaa per viikko, vähintään.
Niin, koska teillä ei ole muuta yhteistä kuin seksi.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta kyllä minulla on ainakin kumppanini kanssa paljonkin muuta yhteistä kuin seksi, vaikka emme näekään toisiamme viikon jokaisena päivänä. Meillä on yhteisiä kavereita, yhteinen harrastus/intohimo (jonka kautta tapasimme), leffailtoja, kävelylenkkejä, yhteistä kokkailua, yhteinen saunavuoro... En keksi, mitä lisäarvoa suhteeseen toisivat yhteiset tiskit tai yhteinen asuntolaina. Osaatko sinä kertoa?
Paljonkin. Kerronpa nyt entisenä projektipäällikkönä, miten asia on. Yhteinen projekti, kuten vaikkapa loppuelämän yhdessäolo, onnistuu sitä paremmin, mitä sitoutuneempia projektin osapuolet ovat projektiin. Jos sillä ei ole niin väliä, meneekö homma puihin vai ei (esim. projektista luopuakseen ei tarvitse kuin ottaa lippalakki hyllyltä ja häipyä ilman seurauksia), niin se projekti epäonnistuu huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, kuin jos osallistujat ovat ottaneet vaikkapa lainaa projektin vuoksi.
Entisenä projektipäällikkönä tiedät varmaan myös, miten tärkeää speksaaminen on, jotta vältetään feature creep. Kaikille tuo arjen jakaminen ei ole millään lailla tärkeä feature parisuhteessa, joten järkevä projektipäällikkö järjestää tehtävät niin, ettei siihen käytetä resursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti näin. Omat asunnot molemmilla. Oma tila, oma rauha. Ja sitten kiihkeää yhdessäoloa pari-viisi kertaa viikossa. Sitten pari päivää omaa aikaa per viikko, vähintään.
Niin, koska teillä ei ole muuta yhteistä kuin seksi.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta kyllä minulla on ainakin kumppanini kanssa paljonkin muuta yhteistä kuin seksi, vaikka emme näekään toisiamme viikon jokaisena päivänä. Meillä on yhteisiä kavereita, yhteinen harrastus/intohimo (jonka kautta tapasimme), leffailtoja, kävelylenkkejä, yhteistä kokkailua, yhteinen saunavuoro... En keksi, mitä lisäarvoa suhteeseen toisivat yhteiset tiskit tai yhteinen asuntolaina. Osaatko sinä kertoa?
Paljonkin. Kerronpa nyt entisenä projektipäällikkönä, miten asia on. Yhteinen projekti, kuten vaikkapa loppuelämän yhdessäolo, onnistuu sitä paremmin, mitä sitoutuneempia projektin osapuolet ovat projektiin. Jos sillä ei ole niin väliä, meneekö homma puihin vai ei (esim. projektista luopuakseen ei tarvitse kuin ottaa lippalakki hyllyltä ja häipyä ilman seurauksia), niin se projekti epäonnistuu huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, kuin jos osallistujat ovat ottaneet vaikkapa lainaa projektin vuoksi.
Entisenä projektipäällikkönä tiedät varmaan myös, miten tärkeää speksaaminen on, jotta vältetään feature creep. Kaikille tuo arjen jakaminen ei ole millään lailla tärkeä feature parisuhteessa, joten järkevä projektipäällikkö järjestää tehtävät niin, ettei siihen käytetä resursseja.
Ulkoistetaan jaskaduunit mahdollisuuksien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti näin. Omat asunnot molemmilla. Oma tila, oma rauha. Ja sitten kiihkeää yhdessäoloa pari-viisi kertaa viikossa. Sitten pari päivää omaa aikaa per viikko, vähintään.
Niin, koska teillä ei ole muuta yhteistä kuin seksi.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta kyllä minulla on ainakin kumppanini kanssa paljonkin muuta yhteistä kuin seksi, vaikka emme näekään toisiamme viikon jokaisena päivänä. Meillä on yhteisiä kavereita, yhteinen harrastus/intohimo (jonka kautta tapasimme), leffailtoja, kävelylenkkejä, yhteistä kokkailua, yhteinen saunavuoro... En keksi, mitä lisäarvoa suhteeseen toisivat yhteiset tiskit tai yhteinen asuntolaina. Osaatko sinä kertoa?
Paljonkin. Kerronpa nyt entisenä projektipäällikkönä, miten asia on. Yhteinen projekti, kuten vaikkapa loppuelämän yhdessäolo, onnistuu sitä paremmin, mitä sitoutuneempia projektin osapuolet ovat projektiin. Jos sillä ei ole niin väliä, meneekö homma puihin vai ei (esim. projektista luopuakseen ei tarvitse kuin ottaa lippalakki hyllyltä ja häipyä ilman seurauksia), niin se projekti epäonnistuu huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, kuin jos osallistujat ovat ottaneet vaikkapa lainaa projektin vuoksi.
Entisenä projektipäällikkönä tiedät varmaan myös, miten tärkeää speksaaminen on, jotta vältetään feature creep. Kaikille tuo arjen jakaminen ei ole millään lailla tärkeä feature parisuhteessa, joten järkevä projektipäällikkö järjestää tehtävät niin, ettei siihen käytetä resursseja.
Mainittakoon vielä, että jostain syystä tuo speksaaminen tehdään nykyään siten, että kysytään vauva-palstalta ihmisten mielipidettä asiasta.
Ihmeellistä nautinnon dissaamista. Parisuhde on juuri sitä varten, että voi nauttia toisesta ihmisestä. Parisuhde ei ole sama asia kuin perhe.
En tiennytkään, että tälle on oma nimi. Mutta tosiaan meillä on tällainen suhde. Asumme aika lähellä toisiamme, ei aikeita muuttaa yhteen. Olemme melkein joka päivä yhdessä, mutta meistä on mahtavaa, että aina tarvittaessa voi vetäytyä omaan kotiin ja välillä pääsee ikävöimäänkin toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti näin. Omat asunnot molemmilla. Oma tila, oma rauha. Ja sitten kiihkeää yhdessäoloa pari-viisi kertaa viikossa. Sitten pari päivää omaa aikaa per viikko, vähintään.
Niin, koska teillä ei ole muuta yhteistä kuin seksi.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta kyllä minulla on ainakin kumppanini kanssa paljonkin muuta yhteistä kuin seksi, vaikka emme näekään toisiamme viikon jokaisena päivänä. Meillä on yhteisiä kavereita, yhteinen harrastus/intohimo (jonka kautta tapasimme), leffailtoja, kävelylenkkejä, yhteistä kokkailua, yhteinen saunavuoro... En keksi, mitä lisäarvoa suhteeseen toisivat yhteiset tiskit tai yhteinen asuntolaina. Osaatko sinä kertoa?
Paljonkin. Kerronpa nyt entisenä projektipäällikkönä, miten asia on. Yhteinen projekti, kuten vaikkapa loppuelämän yhdessäolo, onnistuu sitä paremmin, mitä sitoutuneempia projektin osapuolet ovat projektiin. Jos sillä ei ole niin väliä, meneekö homma puihin vai ei (esim. projektista luopuakseen ei tarvitse kuin ottaa lippalakki hyllyltä ja häipyä ilman seurauksia), niin se projekti epäonnistuu huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, kuin jos osallistujat ovat ottaneet vaikkapa lainaa projektin vuoksi.
Meidän yhteinen projekti on mahdollisimman laadukas, ei mahdollisimman pitkä suhde. Tällaisen projektin päämääriä ei yhteen muuttaminen palvelisi ollenkaan. Jos tavoite on olla yhdessä hinnalla millä hyvänsä, sitten lähtemisestä varmaan kannattaakin tehdä kalliimpaa ja hankalampaa. Itse tykkään siitä tiedosta, että toinen haluaa nähdä minua tasan siitä syystä, että hän pitää minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti näin. Omat asunnot molemmilla. Oma tila, oma rauha. Ja sitten kiihkeää yhdessäoloa pari-viisi kertaa viikossa. Sitten pari päivää omaa aikaa per viikko, vähintään.
Niin, koska teillä ei ole muuta yhteistä kuin seksi.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta kyllä minulla on ainakin kumppanini kanssa paljonkin muuta yhteistä kuin seksi, vaikka emme näekään toisiamme viikon jokaisena päivänä. Meillä on yhteisiä kavereita, yhteinen harrastus/intohimo (jonka kautta tapasimme), leffailtoja, kävelylenkkejä, yhteistä kokkailua, yhteinen saunavuoro... En keksi, mitä lisäarvoa suhteeseen toisivat yhteiset tiskit tai yhteinen asuntolaina. Osaatko sinä kertoa?
Paljonkin. Kerronpa nyt entisenä projektipäällikkönä, miten asia on. Yhteinen projekti, kuten vaikkapa loppuelämän yhdessäolo, onnistuu sitä paremmin, mitä sitoutuneempia projektin osapuolet ovat projektiin. Jos sillä ei ole niin väliä, meneekö homma puihin vai ei (esim. projektista luopuakseen ei tarvitse kuin ottaa lippalakki hyllyltä ja häipyä ilman seurauksia), niin se projekti epäonnistuu huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä, kuin jos osallistujat ovat ottaneet vaikkapa lainaa projektin vuoksi.
Meidän yhteinen projekti on mahdollisimman laadukas, ei mahdollisimman pitkä suhde. Tällaisen projektin päämääriä ei yhteen muuttaminen palvelisi ollenkaan. Jos tavoite on olla yhdessä hinnalla millä hyvänsä, sitten lähtemisestä varmaan kannattaakin tehdä kalliimpaa ja hankalampaa. Itse tykkään siitä tiedosta, että toinen haluaa nähdä minua tasan siitä syystä, että hän pitää minusta.
Eli hän pitää siitä, mitä saa aina silloin tällöin, ns. kermankuorintamenettely.
Alue: Aihe vapaa
Itse olen juuri tällainen ihminen, ja erillissuhde sopii minulle parhaiten. Kyllä asia on kiinni nimenomaan siitä, minkälaisia asioita parisuhteelta haluaa. Ei pienien ilojen ihminen välttämättä asua yhdessä toisen kanssa.