Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4219)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun pitää ottaa lääke ihan viimeistään aamukymmeneltä, muuten menee yöunet.
Mikä lääke sulla ja otatko sen jokapäivä ?
Minulla yöuniin ei vaikuta , ennemminkin päinvastoin, jos en ole ottanut lääkettä päivällä, yöllä en sitten saa unta niin hyvin kun ajatus edelleen juoksee liikaa. Minulla tuo concerta ,kuten monilla muillakin 36mg riittää.
Concerta 27mg, en ota joka päivä.
Itse olen ratkaissut ajatuksen juoksemisen ongelman laittamalla jonkun sarjan jonka olen nähnyt jo useaan kertaan ja mikä ei vaadi keskittymistä (itsellä how I met your mother, simpsonit, big bang theory jne. mutta mikä tahansa toimii mistä pidät, kunhan ei ole liian mielenkiintoinen) taustalle pyörimään niin hiljaiselle, että äänet juuri kuuluvat. Sarjan kuunteleminen nollaa ajatukset ja nukahdan vartissa.
Mulla telkku päällä aina, (sammuu itsestään 2h kuluessa jos ei paina mitään kaukossa)
Mutta joskus alan kuunteleen ja sitte pitääkin jo alkaa katsomaan , eli pitäs valita joku musiikkikanava(jos ois)
Eli otan puolikkana mirtatsapiinin jos oikean pahan unettomuus usean päivän.
Minulla concerta 27mg ja joskus vie unet.
Missä ajassa teillä sivuvaikutukset hellitti kun aloititte Concertaa? Itsellä aloitettiin Medikinet ja päätä särkenyt joka päivä eikä meinaa loppua. Annos vasta se pienin 10 mg.
onko muita, jotka vihaavat käsitettä nepsy ja/tai sen käyttöä ihmisten luokittelutarkoitukseen?
adhd:ssa on huomattu, että emme juuri hyödy terapiasta (kun puhutaan ns. puhtaasta adhd-tyypistä, jolla ei ole senenempää psykiatrisia ongelmia kuin ns. normaaliväestöllä) ja ns. nepsyvalmennuskin on lähinnä toiveajattelua, tietysti riippuen mitä valmennuksella tarkoitetaan. uskon, että adhd:n paras käsittely on siinä että ihminen saa rakentaa arkensa itselleen sopivaksi - siis ihan sama juttu minkä kaikki muutkin ns. ei-adhd:t tekevät. sitten se muu: että opettelee hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. jos on vilkas,niin antaa itsensä olla vilkas. jos pitää mennä tilanteeseen, jossa ei ole ok olla vilkas, etsii itselleen keinoja, joilla voi olla vilkas, ilman, että mmuut huomaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Missä ajassa teillä sivuvaikutukset hellitti kun aloititte Concertaa? Itsellä aloitettiin Medikinet ja päätä särkenyt joka päivä eikä meinaa loppua. Annos vasta se pienin 10 mg.
olikohan muutamasta päivästä yhteen viikkoon, kun aloitin concertaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ADD enkä pärjää elämässä. Olen kuulemma älykäs ja ymmärrän paljon hvyiä juttuja. Kun se tulee oppimiseen niin en muista mistään mitään enkä opi. Alisuoriudun ihan täysin.
Voxra sai aivan ylikierroksille, samoin Concerta. Nyt syön Escitalopramia, on ollut niin paljon pahaa mieltä ja stressiä. Escitalopram auttaa nukkuu paremmin ja suojaa aivoja uudelta burnoutilta.
Mulla vähän sama. add näkyy elämässäni oikeastaan vain siinä ettei opiskelut onnistu. Olen keskimääräistä älykkäämpi, osaan oppia, opinkin nopeasti ja hallitsen ne asiat hyvin, mutta jumaleisson, kun pitäisi tehdä jotain opintoihin liittyvää suoritusta, niin puihin menee. Osaan oman alani käytännöt ja perusteet erittäin hyvin, mutta suomessa vain pakotetaan tekemään niitä kirjallisia opintosuorituksia, niin minkäs teet. Minulle se on sama asia kun sanoisi sokealle, että saat paperit, kun opettelet näkemään.
Osan syistä tiedänkin hyvin, mutta pitäisi vähän järjestelmänkin joustaa. Sitten kun ei jaksa joka helvatan opettajalle selittää (monestakin syystä), että kun on add.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ADD enkä pärjää elämässä. Olen kuulemma älykäs ja ymmärrän paljon hvyiä juttuja. Kun se tulee oppimiseen niin en muista mistään mitään enkä opi. Alisuoriudun ihan täysin.
Voxra sai aivan ylikierroksille, samoin Concerta. Nyt syön Escitalopramia, on ollut niin paljon pahaa mieltä ja stressiä. Escitalopram auttaa nukkuu paremmin ja suojaa aivoja uudelta burnoutilta.
Mulla vähän sama. add näkyy elämässäni oikeastaan vain siinä ettei opiskelut onnistu. Olen keskimääräistä älykkäämpi, osaan oppia, opinkin nopeasti ja hallitsen ne asiat hyvin, mutta jumaleisson, kun pitäisi tehdä jotain opintoihin liittyvää suoritusta, niin puihin menee. Osaan oman alani käytännöt ja perusteet erittäin hyvin, mutta suomessa vain pakotetaan tekemään niitä kirjallisia opintosuorituksia, niin minkäs teet. Minulle se on sama asia kun sanoisi sokealle, että saat paperit, kun opettelet näkemään.
Osan syistä tiedänkin hyvin, mutta pitäisi vähän järjestelmänkin joustaa. Sitten kun ei jaksa joka helvatan opettajalle selittää (monestakin syystä), että kun on add.
Oletko kokeillut lääkitystä tai nepsy-hoitajan juttuja?
Miten muilla menee unirytmin kanssa noin muuten, paitsi että on vaikeus nukahtaa? Kääntyykö helposti unirytmi yms.?
Minulla on vaikeaa nousta aamulla sängystä, jos ei ole mitään pakollista ohjelmaa aamusta/koko päivänä. Unohdun palstailemaan ja selaamaan puhelinta sänkyyn vaikka pariksi-kolmeksi tunniksi, vaikka olisi jo yön jälkeen nälkä ja pissahätä. Sitten ihmettelen, miksi on niin ärtynyt olo, kunnes muistan, että ai niin, en olekaan vielä edes tehnyt aamuhommiani.
Ja illalla taas innostun helposti jostain musiikista/leffasta/sarjasta/lukemisesta niin, että en malta nukkua tai vaan yksinkertaisesti unohdan mennä nukkumaan...
Unirytmi menee meillä helposti sekaisin, tai pitäisikö sanoa, että vuorokausirytmi on erilainen ja siksi monet ovat persoja valvomaan yöt ja nukkumaan aamut. Hankalaa silloin, kun pitäisi syystä tai toisesta elää ns. normaalirytmissä muun yhteiskunnan mukana. Nukahdan todella helposti syvään uneen s3ksin jälkeen ja sitä keinoa käytetään usein, kun kumppaninikin haluaa, että nukun sen sijaan, että kukun koko yön ja keksin vaikka alkaa imuroimaan aamukolmelta, kun tuntuu siltä. Aivot saa siitä varmaan sen verran paljon neurokemikaaleja s3ksistä, että pääsevät omaan vireystilaansa ja sitten voinkin keskittyä vaikka nukkumiseen. Toinen keino, jolla saan helposti aamut käyntiin, on lähteä pian heräämisen jälkeen lenkille ja sitten lähtee päivä ihan eri lailla käyntiin. Nukkumiseen auttaa minulla myös se, että koitan välttää valojen pitämistä päällä iltakuuden jälkeen, hämäränäköni on erityisen hyvä, joten en oiekastaan edes tarvitse valoja nähdäkseni ympärilleni (kiinnostaisi tietää onko muutkin addit kokeneet omaavansa hyvän hämäränäön, vaikka tuskin se adhd:n sinällään liittyy, silti kiinnostaa tämä asia nimenomaan addien kokemuksena).
Nettiin minäkin unohdun helposti. Esim. tänään piti käydä kaupassa ja pestä kaksi koneellista pyykkiä ja siivota koti ja ommella muutama hengitysmaski lisää ja pestä matto, mutta todellisuudessa sain aikaiseksi sen, että puhuttiin äidin kanssa puhelimessa yhdestä autojutusta ja sitten rupesin katsomaan nettitv:tä, kun yksi sarja oli työ- ja muiden kiireiden takia jäänyt katsomatta. Oli sen verran hyvä, että päätin katsoa siitä yhden kauden putkeen pikakelauksella. Jotenkin pääsen tosi syvään keskittyneeseen tilaan, kun katson ohjelmat pikakelauksella. Normaalistiei jää mitään mieleen ohjelmista, mutta kun katson pikana, niin muistan tapahtumat ja monet repliikit.
Omalta kohdaltani en voi sanoa muuta kuin sen, että ainoa keino on mennä joka ilta samaan aikaan nukkumaan ja herätä joka aamu samaan aikaan.
Joku kysyi tuoolla nepsyttleystä. Minuakin häiritsee nepsyttely, alentavaa.
Täysin turhaa luokittelua. Olen itse kasvatusalalla töissä ja ärsyttää kun lapsista puhutaan, että hän kuuluu nepsyihin ja hänelle voisi toimia joku nepsyjuttu. Lapsiparat, kun tuolla tavalla saadaan kaikki lapsen ohajukseen osallistuvat näkemään lapsi diagnoosina eikä ihmisenä. Se toimii alitajuisesti, sitä ei välttämättä edes itse tiedosta, siksi nepsyttelystä tulisi pyrkiä eroon.
Vähän sama kun menin itse aikoinaan sairaalaan tk-lääkärin lähettellä kipeän jalkani kanssa ja sairaalan päivystyksessä hoitaja sitten huusi käytävällä olevalle lääkärille, että hei jorma, tänne tuli yksi veritulppa. Hetkessä minun identiteettini vaihdettiin veritulpaksi. Kyllä se Jorma olisi saanut tiedon potilaan paikalletulosta muutenkin kuin käytävällä kuuluttamalla. Sama näitten nepsylasten kohdalla, että kun heitä aletaan nepsytellä, niin pian sitten heidän identiteettinsä muuttuu nepsyksi jahäntä aletaan kohdella nepsynä, eikä ihmisenä. Olen nähnyt sen monta kertaa, kun esim. koulussa yhden lapsen ongelmat laitetaan aina "nepsynsä" piikkiin, sen sijaan, että mietittäisiin uusien onglemien kohdalla mistä se voisi johtua. Kaikki ongelmat eivät aina johdu adhd:sta tai "nepsystä".
Kyllä sitä joutuu taistelene että pysyis unirytmi,vaan ei se tahdo pysyä siltikään.
Unilääkkeet on käyty läpi,ja parempi olla ilman ja hyväksyä. Seksin jälkeen olen aina pirteä kuin peipponen ja voisin heti mennä juoksemaan vaikka 10 km lenkin.
Vierailija kirjoitti:
onko muita, jotka vihaavat käsitettä nepsy ja/tai sen käyttöä ihmisten luokittelutarkoitukseen?
adhd:ssa on huomattu, että emme juuri hyödy terapiasta (kun puhutaan ns. puhtaasta adhd-tyypistä, jolla ei ole senenempää psykiatrisia ongelmia kuin ns. normaaliväestöllä) ja ns. nepsyvalmennuskin on lähinnä toiveajattelua, tietysti riippuen mitä valmennuksella tarkoitetaan. uskon, että adhd:n paras käsittely on siinä että ihminen saa rakentaa arkensa itselleen sopivaksi - siis ihan sama juttu minkä kaikki muutkin ns. ei-adhd:t tekevät. sitten se muu: että opettelee hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. jos on vilkas,niin antaa itsensä olla vilkas. jos pitää mennä tilanteeseen, jossa ei ole ok olla vilkas, etsii itselleen keinoja, joilla voi olla vilkas, ilman, että mmuut huomaa jne.
Kyllä kompeesatiokeinoja joutuu käyttämään ja se on ihan ok. Ennen epäilyä pidin itseäni hyvin rauhallisena ihmisenä (itsearviointi voi kuulemani mukaan olla huonoa :D). Vasta kun aloin pohtimaan asiaa, tajusin että olen selviytynyt palavereista kynän pyörittelyllä, piirtelyllä, sandaalit-jalkaan-ja-pois-taas. Olen pitkään käyttänyt rannekelloa, käytän sitä ajankatsomisen sijaan huomaamattomana fidget spinnerinä jota voi pyöritellä ranteessa :D En ole saanut mitään negatiivista palautetta. Jos joku onkin ihmetellyt, hoidan hommani kuitenkin asianmukaisesti. Saatan jopa vaikuttaa tehokkaammalta kuin olen, koska kirjoitan kaiken ylös, vain jotta pysyn hereillä ja saan tekemistä. Ainoa miinus: jokaikisestä kynästä katkeaa se pidike kun rämppään sitä :D Tämä on auttanut ymmärtämään, että aikuiset kyllä sopeutuvat ja yliaktiivisuus näyttäytyy enää hyvin hienovaraisilla tavoilla, sen kanssa voi tulla toimeen.
Ikävää mullakin ettei opiskeluista tuu mitään vaikka olen erittäin sivistynyt ja älykäs.
Siisti ja viisas syrjäytynyt? Tämän pahemmaksi ei voi muuttua
Vierailija kirjoitti:
Ikävää mullakin ettei opiskeluista tuu mitään vaikka olen erittäin sivistynyt ja älykäs.
Siisti ja viisas syrjäytynyt? Tämän pahemmaksi ei voi muuttua
Onko testit tehty ja lääkitys kunnossa?
Te joilla concerta ei ole toiminut, mikä lääke sitten toimi?Ja koevaako kela muutkin helposti ,vai tarviiko jotain lausuntoja tms ?
Mites alkoholi jos tulee lääkitys?
Minä sain ADD-diagnoosin 30-vuotiaana. Näin jälkeenpäin ajateltuna minulla oli ollut lapsesta asti oireita joista muutkin olivat huomautelleet. Olen usein todella syvällä ajatuksissa, ajankäytössä ja priorisoinnissa on haasteita, nukkuminen on ollut lapsesta asti huonoa ja kärsin ryhtymisen vaikeudesta. Silti äidilleni tämä tuli jotenkin yllätyksenä, vaikka hän on vieläpä toiminut kymmeniä vuosia erityisopetusalalla. 🙄
Suututtaa se, että jos olisin saanut diagnoosin vaikka 10 v. aikaisemmin, elämäni voisi olla toisenlaista.
Concerta on auttanut tärkeissä opiskeluasioissa. Nukkuminen on edelleen huonoa.
Olen huomannut rutiineista olevan hiukan apua. Eli kun saan tehdä joka ilta tietyt asiat tietyssä järjestyksessä, se helpottaa rauhoittumista. Samoin se, että joka ilta samaan aikaan laittautumaan yöpuulle. Välillä tätä vaikeuttaa se, että miehelläni on tapana kutsua kavereita kylään arki-iltaisin, ja nämä saattavat viipyä myöhään. Kaksiossa tämä on hankalaa, kun en oikein voi välttyä häiriöiltä, ja on toisaalta vähän noloa alkaa hyppiä siinä pyjamassa ja tehdä iltatoimia.
Mies kyllä tietää, miten vaikeaa tämä minulle on.
MInä vasta aloittelen lääkitystä, eka viikko takana, eli concerta 18mg, ja en oikeen ole huomannut mitään itse, ehkä vähän että ajatus ei hypi niin pahasti.
Paljonko tuossa on yleensä annostus aikuisille?
Mikä unilääke paras jos adhd-lääkitys(concerta) ?
onko kellään kokemuksia
MIkä lääke tulee tuon concertan jälkeen kokeiluun yleensä? jos siis ei eka toimi