Lue keskustelun säännöt.
Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4219)
onko kukaan huomannut että jotkut ruuat auttaa tai haittaa? esim sokeriset jutut yms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla meni oulussa kaikkineen eka puhelusta tk:hon siihen että lääkäri antoi diagnoosin 1 vuosi ja 7kk.
Jotkut sanoneet että oulussa ei pääse edes tutkimuksiin. Joskus oli uutisissakin tästä.
Tätä samaa kuullut ja nähnyt. Menin itse YTHS:n piiristä yksityiselle, koska en vain meinannut päästä tutkimuksii, koska yleislääkäri oli sitä mieltä että sairasloma ja masennuslääkkeet toimivat hoitona ongelmiini. Yksityiseltä sain lopulta tarvitsemani avun. Psykiatrini on useaan otteeseen päivitellyt tätä, kuinka Oulussa tunnetaan kaikkiin ongelmiin kaksi diagnoosia (masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö) eikä mihinkään muuhun meinaa saada apua. Tosi surullista.
Vierailija kirjoitti:
millä tavalla se lääkitys muuttaa arkea?
Kanavoi tekemisen sellaiseksi, että saa jotain valmiiksi. ADHD helposti kääntää mielenkiinnon yhdestä tekemisestä toiseen erittäin sujuvasti ja sitten huomaa monen tekemisen olevan kesken ja aloittaa alusta kaiken.
Ainakin ennen , eli yli 10v sitten Oulussa oli todella vaikeaa saada mitään apuja jos epäili tuota.Ja varmaan saattoi joku saada ahdistus-diagnoosin vaikka oikeampi ois tuo adhd.
Mutta nyt vissiin tilanne paljon parempi ja hoitsut ja lekurit tajuaakin jotain aiheesta .(toivottavasti)
Sain juuri kokeiluun Elvansen Concertan jälkeen. Mulla Concerta toimi alussa, muttei lopulta edes isoilla annoksilla tullut vastetta. Nyt kädet ristissä, ettei tällä tällä käy samalla tavalla.
Näissä on kyllä iso ero, että miten ne vaikuttavat. Concertalla (silloin alussa) tunnin kohdalla se humahti suoraan päähän ja kaikki ylimääräiset ajatukset poistuivat mielestä ja pystyin keskittymään yhteen ainoaan asiaan ilman mitään häiriötekijöitä. Vaikutus oli jotain 5-6 tuntia ja aloituksen tapaan se loppui kuin seinään. Huomasin usein havahtuvani siihen, että olin istunut tunnin sohvalla ajatuksiini uppoutuneena ja huvittuneena mietin, että miltähän tuo näyttää ulkopuoliselle, kun tyyppi sohvalla kelailee asioita kuin jossain pehmustetun huoneen nurkassa.
Vaikkei mulle tullutkaan C:stä niitä tyypillisiä sivuvaikutuksia, niin parin viikon käytön jälkeen huomasin kyllä vaikutuksen loputtua mielialani olevan apeampi kuin normaalisti. Rupesi tulemaan sellaisia negatiivisia ajatuksia, etten vaikka onnistukaan jossain asiassa. Näin Elvansen saamisen jälkeen voin kyllä todeta, että Concerta vaikutti jotenkin kokonaisvaltaisemmin kehossa tehden siitä ehkä hivenen jännittyneen ja robottimaisen. Vaikea yrittää pukea sanoiksi.
Elvanse puolestaan vaikuttaa niin huomaamattomasti (30 mg tällä hetkellä), ettei sitä ulkopuolinen pystyisi millään huomaamaan. Vaikuttaa muhun ainakin sillä tavalla (kokeilut vasta alussa), että on helppo alkaa vaikka viikata vaatteita kaappiin – ja tunnun jopa nauttivan siitä. Mulle oli kertynyt isot kasat taas kerran puhtaita vaatteita, kun en vain saa aikaiseksi laittaa niitä pois. Asioita on helppo tehdä, ei tarvitse ponnistella keskittymisen kanssa ja mieli on tosi positiivinen. Vaikutukset alkavat kunnolla vasta joskus parin tunnin kohdalla ja kestävät paljon kauemmin kuin Concertalla. Vielä en osaa sanoa, että mihin asti ne kestävät, koska sitä vaikutuksen loppumista ei huomaa mitenkään. Tuntuu, että loppupäivästä pystyn vielä puuhastelemaan vaivatta kaikkia tylsiä asioita pelkästään sen alkupäivän tuoman hyvän fiiliksen ansiosta, vaikka vaikutukset lienee jo loppuneet.
Tällä hetkellä ainoa huomaamani negatiivinen asia on, että lääkkeen vaikutukset tulevat isolla viiveellä. Eli päivät alkavat aina sillä normaalilla saamattomuudella. Olen paljon hakenut netistä tietoa ja tuntuu olevan aika yleinen yhdistelmä Attentin+Elvanse, jolla saisi sellaisen alkubuustin toimeliaalle päivälle. Onko kellään täällä kokemuksia tästä tai jostain muusta Elvanse+ei-depotti-yhdistelmästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla vasta concerta testissä, ja en tiedä oikein onko mitään vaikutusta 36mg menee nyt, ehkä aivot menee nyt vain sataa tunnissa,kun muutoin menee kahtasataa.Onko tuo sitten riittävä tai oikea vaikutus?
Te jotka saaneet diagnoosin ja olette työttöminä,onko te-keskuksesta mitään apuja tilanteeseen?
Siis onko mitään kursseja tms nepsy-tyypeille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole te-keskus ehdotellu oikeen mitään minulle, ei kursseja tai muutakaan tähän adhdeen viittavaa.
Eikai ne työkkärissä edes tiedä mikä tai mitä on adhd.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla meni oulussa kaikkineen eka puhelusta tk:hon siihen että lääkäri antoi diagnoosin 1 vuosi ja 7kk.
Jotkut sanoneet että oulussa ei pääse edes tutkimuksiin. Joskus oli uutisissakin tästä.
Mulla meni Oulussa puoli vuotta, eka puhelu joulukuussa ja diagnoosi toukokuussa. Tosin lähetteen sain työterveydestä mikä nopeutti jonkin verran, mutta tutkimukset ja diagnoosi julkisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla meni oulussa kaikkineen eka puhelusta tk:hon siihen että lääkäri antoi diagnoosin 1 vuosi ja 7kk.
Jotkut sanoneet että oulussa ei pääse edes tutkimuksiin. Joskus oli uutisissakin tästä.
Mulla meni Oulussa puoli vuotta, eka puhelu joulukuussa ja diagnoosi toukokuussa. Tosin lähetteen sain työterveydestä mikä nopeutti jonkin verran, mutta tutkimukset ja diagnoosi julkisella.
Millaista hoitoa tiedossa? lääkitys tai jotain muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tyypillistä, että adhd-ihmisellä olisi myös ocd?
Itse ollut puoli elämää hoidossa ocd:stä, tuloksetta. Lääkkeet, terapiat, altistukset jne kaikki kokeiltu, mutta elämä silti helvetinmoista kaaosta tälläkin hetkellä. Nyt sitten näitä tekstejä lukiessa tunnistanut paljon itsestäni ja herännyt epäilys, että jos ne mun jumituskohtaukset ja kaaos päässä ei olekaan vai mt-ongelmaa, vaan jotain muuta. Mutta olisiko muka mahdollista, että olisi käynyt vuosia erikoislääkäreillä, hoitajilla ja muutamalla terapautilla ja kukaan ei ole huomannut asiaa? Enemmän tunnistan itseni noista add-ihmisten kertomuksista.
Minulla on ocd ja olen jo vuosia miettinyt, että minulla täytyy olla jokin muukin syy aikaansaamattomuudelle, asioiden aloittamisen vaikeuksille ja keskittymiskyvyttömyydelle. Tunnistan itseni monista adhd - kuvauksista. Lääkärit eivät oikein halua sanoa juuta eikä jaata, ajatellaan kai, että kaikki on masennuksen ja ocd:n seurausta. Paitsi että en ole kroonisesti masentunut, vaan masennun aina siinä vaiheessa kun väsyn ainaiseen kaaokseen ja epämääräisyyteen, jonka syytä en tiedä.
Olen lueskellut ocd:n ja adhd:n yhdessä ilmaantuvuudesta. Joidenkin lähteiden mukaan ne eivät voisi edes esiintyä yhdessä, toisten lähteiden mukaan tämä on mahdollista.
Eikö kannattas testata siis? vai eikö lääkäri halua alottaa ees tutkimuksia?
Olen tehnyt joskus DIVA-testin, mutta ei ollut tarpeeksi selkeitä lapsuudenoireita. Eihän siinä tunnuttu kyselevän kuin jostain läksyistä tai muista vaikeuksista koulussa. Ehkä minulla ei sitten ole adhd:tä?
Tai ehkä on , mutta ei sitä yksi testi kerro.
On muitaki testejä ,neuropsykologilla ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai ehkä on , mutta ei sitä yksi testi kerro.
On muitaki testejä ,neuropsykologilla ainakin.
No joo, mutta tuntui tuo tarkemmin testaaminen torppaantuvan tuohon divaan. Vaikka tiedän, että on neuropsykologisia vaikeuksia kaikesta huolimatta, vaikka ei sitten olisikaan kyseessä adhd. Mm. toiminnanohjauksen vaikeudet selkeitä ja lääkäritkin kyllä sitä mieltä, että on vaikeuksia, mutta ei haluta tutkia, että mikä on syynä...
Pitääkö lukea kaikki sivut, voiko joku suositella ketjusta hyviä sivuja liittyen millaisia testejä tehdään tai millä tavalla elämä muuttuu diagnoosista.
Olen tehnyt kk-tutkinnon ja nyt teen toista, olen ollut koko elämäni ajan silti alisuoriutuja. Voin keskittyä intohimolla johonkin ja sitten taas tööt tilttaan.
Psykologin mielestä olen masentunut ja kyllä sellaisia vaikeita jaksoja on ollut monta elämässä, lääkärin mielestä en missään nimessä ole mikään ADHD kun olen niin hyvin pärjännyt elämässä.
Omasta mielestäni päässäni on helposti kaaos ja joudun hirveästi keskittymään siihen, että keskityn ja saan tehtyä asian loppuun, vietyä pyykit esim etten eksy matkalla uu, tuohon on tippunut aku ankka, luenpa sen nyt! Uu tästä tulikin mieleen tarkistaa Kolumbuksen matkat ja laivojen nimet!
Onko tämä normaalia vai pitäisikö jatkaa pohdintaa, että miten saan pääni pidettyä aisoissa. Olen kohta 40-vuotias nainen.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö lukea kaikki sivut, voiko joku suositella ketjusta hyviä sivuja liittyen millaisia testejä tehdään tai millä tavalla elämä muuttuu diagnoosista.
Olen tehnyt kk-tutkinnon ja nyt teen toista, olen ollut koko elämäni ajan silti alisuoriutuja. Voin keskittyä intohimolla johonkin ja sitten taas tööt tilttaan.
Psykologin mielestä olen masentunut ja kyllä sellaisia vaikeita jaksoja on ollut monta elämässä, lääkärin mielestä en missään nimessä ole mikään ADHD kun olen niin hyvin pärjännyt elämässä.
Omasta mielestäni päässäni on helposti kaaos ja joudun hirveästi keskittymään siihen, että keskityn ja saan tehtyä asian loppuun, vietyä pyykit esim etten eksy matkalla uu, tuohon on tippunut aku ankka, luenpa sen nyt! Uu tästä tulikin mieleen tarkistaa Kolumbuksen matkat ja laivojen nimet!
Onko tämä normaalia vai pitäisikö jatkaa pohdintaa, että miten saan pääni pidettyä aisoissa. Olen kohta 40-vuotias nainen.
Juuri jostain luin, kuinka korkeakoulututkinnon ei pitäisi olla este diagnoosille, mutta usein lääkärit ovat sitä mieltä, että jos on onnistunut kouluttautumaan, niin ei voisikaan olla adhd:ta. Ihan kuin pitäisi olla lopettanut kaikki koulut kesken ja vaihtaa jatkuvasti työpaikkaa ym. että on todistettu, että nyt on tarpeeksi vaikeuksia.
Jos ei lekuri usko niin jotenki pitäs oikasta suoraan neuropsykologin testeihin ja näyttää sitten tulokset lääkärille ? .
Yksityisellä puolen tuo onnistuu helposti , jos siis on varma että on adhd , eikä ole jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö lukea kaikki sivut, voiko joku suositella ketjusta hyviä sivuja liittyen millaisia testejä tehdään tai millä tavalla elämä muuttuu diagnoosista.
Olen tehnyt kk-tutkinnon ja nyt teen toista, olen ollut koko elämäni ajan silti alisuoriutuja. Voin keskittyä intohimolla johonkin ja sitten taas tööt tilttaan.
Psykologin mielestä olen masentunut ja kyllä sellaisia vaikeita jaksoja on ollut monta elämässä, lääkärin mielestä en missään nimessä ole mikään ADHD kun olen niin hyvin pärjännyt elämässä.
Omasta mielestäni päässäni on helposti kaaos ja joudun hirveästi keskittymään siihen, että keskityn ja saan tehtyä asian loppuun, vietyä pyykit esim etten eksy matkalla uu, tuohon on tippunut aku ankka, luenpa sen nyt! Uu tästä tulikin mieleen tarkistaa Kolumbuksen matkat ja laivojen nimet!
Onko tämä normaalia vai pitäisikö jatkaa pohdintaa, että miten saan pääni pidettyä aisoissa. Olen kohta 40-vuotias nainen.
Suosittelen lukemaan aiheesta kirjallisuutta. Esim. Smart But Stuck: Emotions in Teens and Adults with ADHD by Thomas E. Brown ja tämän teoriaosuus erityisesti. Masennus on itsestään selvä seuraus ristiriidasta vaikeuksien, odotuksien, kykyjen ja alisuoriutumisen välillä. Ja kun ei ole syytä, ei ole keinoja. Sinulla olevan ongelman sijaan alat itse uskoa olevasi ongelma. Vähemmästäkin seuraa toivottomuutta pitkässä juoksussa. Pärjäämisestä sen verran, että kyllähän sitä yrittää, yrittää parhaansa ja moni asia onnistuukin. Ei vaan tiedä, että sen ei pitäisi olla niin vaikeaa ja raskasta kun ei muustakaan tiedä. Vaikka ehkä voi aavistella ja havainnoida, ettei muilla ole samanlaista, mitään todisteita ei ole ja helppo selityskin on tarjottimella: ehkä en kuitenkaan yritä tarpeeksi.
Jos oikeasti asiat ei suju ja ekan lääkärin mielestä ei ongelmaa,nin ehkä sitten kannattaa kuitenkin kysyä vielä toisen lääkärin mielipide,vaikka omaan laskuun käy psykiatrin luona .
Kaikilla vissiin tuo concerta ?