Aikuisiän ADHD

Kinnostaisi tietää, että kuinka monelle adhd:lle talvi (talven pimeys) on ongelma ja tuottaa väsymystä ja saamattomuutta. Pistä nuoli ylös, jos on ongelma ja alas, jos et ole huomannut mitään vuodenaikaeroja

Vierailija kirjoitti:

Mene yksityiselle. Kaveri sai sieltä samantien diagnoosin ja lääkityksen. Nyt porskuttaa asiantuntija tehtävissä.

mitä hyötyä diagnoosista? niitähän tehgään kuin sieniä sateella, nouseeko diagnoosin tekemällä itsetunto tms? huomio?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän nää keskittymisen puutteet nykyään johtuu? Noin 10v sitten oli vaan ylivilkkaita lapsia.Haluttaanko diagnoosi,että päästään eläkkeelle jo nuorena? 

adhd:lla ei eläkkeelle pääse ennen virallista eläkeikää. nauraisivat partaansa eläkepäätöskeskuksessa, jos joku laittaisi eläkehakemuksen syynä adhd.

Diagnoosin aikuisiällä hakeneille on osalla halu pysyä ja kyetä työhön siinä missä neurotyypillinenkin. Kun hommat lähtee lapasesta ja aiemmin opitut hallintakeinot ei enää autakaan, vaarassa on nimenomaan masennus tai syrjäytyminen.

Lääkityksellä on hoitotasapainon löytymiseen merkittävä vaikutus ja ilman diagnoosia ei saa lääkitystä tai pääse muihin tukimuotoihin.

itsehankittua auhismikirjoa suurin osa on tuo no nii uleinen ' kansantauti, lopettakaa multitaskaaminen  somevideot ja keskustelutki minimiin, vaatimukset vähenee itsestään ja ruokavalio korjaantuu, eihän ongelmia ole minimalisteilla jotka noudattaa askeettisempaa elämää

Vierailija kirjoitti:

Kinnostaisi tietää, että kuinka monelle adhd:lle talvi (talven pimeys) on ongelma ja tuottaa väsymystä ja saamattomuutta. Pistä nuoli ylös, jos on ongelma ja alas, jos et ole huomannut mitään vuodenaikaeroja

Minulle vaikeinta aikaa on kevät, kun valo lisääntyy niin nopeasti, etenkin kellojen siirron jälkeen. Tulee ahdistusta ja ärtymystä. Tuskin liittyy adhd, mutta kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene yksityiselle. Kaveri sai sieltä samantien diagnoosin ja lääkityksen. Nyt porskuttaa asiantuntija tehtävissä.

mitä hyötyä diagnoosista? niitähän tehgään kuin sieniä sateella, nouseeko diagnoosin tekemällä itsetunto tms? huomio?

"mitä hyötyä diagnoosista?"

- diagnoosin avulla saa tietoa oireeseen liittyvästä itselle muodostuneesta ongelmasta sekä voidaan aloittaa hoito, joka johtaa hoitotasapainoon, mikä usein diagnoosista huolimatta tarvitsee avukseen myös lääkityksen. Ilman diagnoosia ei saa lääkitystä.

"niitä tehgään kuin sieniä sateella, nouseeko diagnoosin tekemällä itsetunto tms?"

Lääkärin työn kuvaan kuuluu tutkia potilas, tehdä diagnoosin ja siihen kuuluva hoitosuunnitelma sekä seurata potilaan tilaan pidempiaikaisesti, kun kyseessä on pitkäaikaishoitoa vaativa oire.

Kun henkilöllä on tilanteeseensa hoitotasapaino ja hän kykenee arjessaan siihen, mihin verrokkiryhmä, se palauttaa myös itsetunnon kykeneväisyyden kautta (vrt. masentuneisuus ja työelämästä syrjäytyminen.

"huomio?"

Hakenet tällä, että henkilö hakee diagnoosinsa kautta huomiota. Korjaatko tarvittaessa, koska yksi sana ei kuvaa tarkoitusperää kyllin tarkasti.

Oma näkökulmani on subjektiivinen kokemus, mutta diagnoosin kertominen työyhteisössä tuo enemmän ongelmia kuin mahdollisuuksia, koska hoitotasapainon löytymisen jälkeen, ei sillä ole merkitystä työni tulokseen. Yksi syy tähän on henkilöt, joilla on ennakkoluuloja asiasta, mistä eivät tiedä mitään.

Viittaan myös aiempaan eli kyse diagnoosin hakemiseen on ollut selvittää, miksi alituiseen alisuoriutuu, vaikka kokee kykenevänsä työelämään. Hoitotasapainon kautta olen saanut kokonaisuutena elämääni enemmän laadukkuutta, sis. tasapainoin niin työhön kuin vapaa-aikaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän nää keskittymisen puutteet nykyään johtuu? Noin 10v sitten oli vaan ylivilkkaita lapsia.Haluttaanko diagnoosi,että päästään eläkkeelle jo nuorena? 

adhd:lla ei eläkkeelle pääse ennen virallista eläkeikää. nauraisivat partaansa eläkepäätöskeskuksessa, jos joku laittaisi eläkehakemuksen syynä adhd.

Diagnoosin aikuisiällä hakeneille on osalla halu pysyä ja kyetä työhön siinä missä neurotyypillinenkin. Kun hommat lähtee lapasesta ja aiemmin opitut hallintakeinot ei enää autakaan, vaarassa on nimenomaan masennus tai syrjäytyminen.

Lääkityksellä on hoitotasapainon löytymiseen merkittävä vaikutus ja ilman diagnoosia ei saa lääkitystä tai pääse muihin tukimuotoihin.

itsehankittua auhismikirjoa

Askeettiseen elämään kuuluu myös yleisesti kaiken minimointi eli henkilöllä tuskin on asiantuntijuutta vaativaa ajatustyötä kaupungissa.

Osa oireista on samoja kuin stressaantuneella multitaskaajalla, mutta adhd yleistäminen aina itse hankituksi kyseenalaistaa ja vähättelee myös heitä, keillä on kykyä kyseenalaistaa omaa toimintaa.

Omat elämäntapani myötäilevät hyvinkin yleisiä ravinto- ja liikuntasuosituksia ollen myös hyvin säännölliset, ja minimoin multitaskaamisen siinä määrin kuin se järjestelmätuetusti työelämässä on mahdollista. Siitä huolimatta muutokset eivät poista kaikkia oireita siinä määrin, etten hyötyisi saamastani hoidosta yleisen elämänlaadun kannalta.

Voisi jopa kuvitella, että nykyisin oltaisiin tyytyväisiä kykeneviin veronmaksajiin, kun heidät saadaan pois syrjäytymisen kierteestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käsittänyt että aikuisiällä diagnosoitu Adhd on etupäässä mielenterveyden sairaus. Siksihän siihen lääkkeetkin määrätään. Muutenkin kyseinen sairaus näyttää esiintyvän huomattavan usein henkilöillä, joiden lapsuuden perheissä on ollut monenlaista henkisen puolen ongelmaa. 

Paljon puppua, tuon väitteen nyt ainakin haluan korjata että johtuisi perheestä. Kirjolla-sarja osoitti hyvin miten suuri merkitys taustoilla on pärjäämiselle, ei ne neurobrobleemat siis siitä aiheudu, mutta vaikuttaa siihen pärjääkö vai ajautuuko ongelmien äärelle. Esimerkkinä kaksi tuttava ADHDta, tyttö menetti kaiken koska toinen vanhempi oli myös tietämättään hoitamaton nepsy ja eivät osanneet kumpikaan hoitaa raha-asioitaan, tunnen myös pojan joka taas koulutettiin jo kotona käytännössä perheyritykseen, ja on hyvin pärjännyt huippuosaaja itsenäisessä työssään, hänen t

Kirjoilla-sarja ei osoita tieteellisesti yhtään mitään, eikä ADHD-diagnoosin antamisella ole mitään mieltä, jos mitään haasteita ei ole. Esimerkiksi The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review mukaan aikuisilla käytettävät seulontalomakkeet eivät tunnista sattumaa todennäköisemmin vääriä negatiivisia ADHD-diagnooseja, kun taas "vääriä" positiivisia tuloksia nuo seulontatestit harvoin tuottavat kliinisessä populaatiossa eli niiden keskuudessa, jotka hakeutuvat hoitoon oireiden takia. Ne on rakennettu "ylitunnitsamaan"  ADHD-potilaita, koska ne ovat seulontatestejä, eivät diagnoosivälineitä. Tämä ongelma korostuu aikuisten keskuudessa, koska aikuisilla on laajempi kirjo erilaisia mielenterveyshäiriödiagnooseja, joissa oireet ovat osittain päällekkäisiä. Esimerkiksi sensitiivisyydeltään 90 % seulontalomake 5 % ilmaantuvuudella tarkoittaa, että 1000 ihmisestä viidellä todetaan väärin, etteivät omaa ADHD:ta (väärä negatiivinen), kun taas 72 % spesifisyydellä saadaan tuolla ilmaantuvuudella 266 väärää positiivista ADHD-diagnoosia. Yhteensä siis näistä 311 diagnosoidusta 86 % saa väärän positiivisen diagnoosin ADHD:sta. Väärä ja oikea on ehkä vähän vääriä termejä, koska ei ole olemassa oikeasti luotettavaa testiä, jolla voitaisiin tunnistaa mitään ADHD-nimistä neurokehityksellistä häiriötä. Diagnoosi tehdään oireiden ja haastattelujen pohjalta, koska kuten Käypä hoito- suosituksessa lukee, kyseisen häiriö patofysiologiaa ei tunneta. Aivokuvantamistutkimuksissa tunnistetut erot ovat ryhmätasolla. Ryhmätason ero tarkoittaa, että erot ovat niin pieniä efektikooltaan tai niin epäjohdonmukaisia, että yksilötasolla ei voida mitään poikkeavuutta aivojen rakenteesta tai toiminnasta tunnistaa. Toisin sanoen ADHD ei ole nykyhetken näytön pohjalta aivojen kehityshäiriö eikä neurobiologinen poikkeama, vaan poikkeava normatiivisessa ja psykologisessa kehityksessä. Myöskään millään kaksostutkimuksilla ei voida todistaa neurobiologisen poikkeaman olemassaoloa, joten epäsuora arvio jonkun piirteen tai elämäntapamieltymyksen perinnölllisyydestä ei riitä sen todentamiseen tosin, kuin jotkut väittävät. Siksi tiedetään, että köyhyys ja huono-osaisuus nostavat moninkertaisesti riskiä kyseisen häiriön saamiselle, koska sinne kasautuu erinäisiä kasvatuksellisia ja elämäntapahaasteita, jotka ovat yhteydessä lasten ja aikuisten itsesäätelyn kehittymättömyyteen ja impulsiivisuuteen. 

Hei!

Mikä lääke sulla käytössä? Mulla myös väsymys ja saamattomuus isoin oire, siitä pitäisi päästä yli..

Mulla saamattomuus oli iso ongelma, Elvanse toi avun.

Pienellä annoksella ettei lähde yöunet.

ärsyttää adht jotka ei pysty laiturilla tai nurtsilla 10min makaan ja katseleen pilviä  huvittavaakin kun seuraa, ei edes maksusta onnistu

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa "aikuisiän ADHD:ta" vaan sen piirteen kanssa synnytään.

oireet muuttuvat iän myötä, joten on olemassa aikuisiän adhd

Eli jos yksityiseltä saa samantien diagnoosin ja lääkkeet,niin siellä lähdetään heti siitä että tutkittavalla on just tuo ADHD.

Julkisella taas katotaan ensin kaikki mahdollinen muu mikä vois aiheuttaa  ongelmia,oireita, ja viimesenä sitten adhd-jutut,ja nekään ei tapahdu yhdellä tai kahdella käynnllä.

Miten sitte julkinen puoli suhtautuu yksityisten tekemiin diagnooseihin ?  Testit uusiksi ?

julkisen puolen suhtautuminen yksityisen tekemiin diagnooseihin vaihtelee hyvin paljon. minulle sanottiin (yths:llä aloitettiin tutkimukset), että ehdottomasti julkiselle, koska se helpottaa jatkossa esim. reseptin uusimista ja hakeutumista tarvittaessa erilaisiin ryhmiin tai päästä jatkokäynneille, jos koen tarvitsevani jne).

minä en ole aina saanut julkiselta edes astmaan yksityisen määräämiä lääkkeitä uusittua ennenkuin erikseen hain lääkärinlausunnon yksityiseltä (se maksoi sitten erikseen). Ja senkin jälkeen sitten julkinen tk-lääkäri lähetti julkiselle puolelle astman diagnosointitutkimuksiin, koska ne oli tehty yksityisellä eikä julkisella voitu mitenkään tietää, että mihin tutkimustuloksiin diagnoosini perustui.

Tällaisista systä johtuen ainakin itse suosittelen kääntymään ensi sijassa julkisen sektorin puoleen, koska ei voi koskaan tietää tulevaisuudesta, että tuleeko vaikka joku tilanne, kun on unohtanut uusia lääkereseptin ja pitäisi sitten saada sen nopeammin uusittua kuin kahdessa viikossa, tai tuleeko tilanne, kun pitääkin jostian syystä siirtyäkin käyttämään julkista.

Itsellä ainakin oli hyvä tuo diagnsointini siirtäminen julkiselle, koska reseptin uusiminen hoituu ihan vain chattivastaanotolla hoitajan kanssa, joka sitten laittaa uusimispyynnön lääkärille. Vain kerran lääkäri on soittanut minulle ja kysynyt luvan saako lukea julkisen puolen tekemät kirjaukset adhd:stan ja sen hoidosta. Koin, että tuokin oli ihan hyvä, että edes joku lääkäri on tarkkana, harmi ettei tuo lääkäri pysynyt tk-työssä, ainakaan minun asuinalueellani.

Miten tuo lääkereseptin uusiminen voisi käytännössä unohtua? Itselläni on ainakin säännöllisesti tapaaminen oman ADHD-lääkärin kanssa kerran vuodessa. Silloin tarkistetaan, että lääkkeen annostus on edelleen ok ja ettei verenpaine ole noussut tai tullut muita sivuoireita. Toki näidenkin käyntien välillä voidaan tarvittaessa tehdä säätöä, mutta lähtökohtaisesti vähintään kerran vuodessa on lääkäriaika ja silloin myös resepti uusitaan seuraavalle vuodelle.

Minulla on ADHD-diagnoosi yksityiseltä ja silti olen saanut sen perusteella Kelan neuropsykologista kuntoutusta. Ei ole tarvinnut sen takia mennä erikseen yksityiselle puolelle. Aikuisella tyttärelläni on myös diagnoosi yksityiseltä puolelta ja hän on saanut sen perusteella Kelan kuntoutusta ja myös ajoittain vammaistukea.

Minusta on hyvä, että on hoitosuhde saman lääkärin kanssa, joka suoritti myös diagnostiset tutkimukset. Julkisella puolella niitä tutkimuksiakin olisi saattanut olla tekemässä usempi henkilö (en tiedä, mutta en pitäisi mahdottomana, eihän siellä kellään ole mitään henkilääkäriä) ja vuosittaisella seurantakäynnillä (onko sellaista edes julkisella puolella?) voisi olla joka kerta eri tyyppi vastassa. Mieluummin asioin tutun lääkärin kanssa, joka hänkin tuntee taustani ja historiani paremmin kuin joku ventovieras lääkäri, jota en ole koskaan tavannut.

Omakannan kautti uusin reseptit, elvanse,unilääkkeet +tarvittavat rauhottavat myös.  Peruslekurit uusii ne aina.Ei ole koskaan tullu kyselyjä niistä.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo lääkereseptin uusiminen voisi käytännössä unohtua? Itselläni on ainakin säännöllisesti tapaaminen oman ADHD-lääkärin kanssa kerran vuodessa.

Lyhensin viestiäsi, kun ei tuntunut onistuvan viestin lähetys.

minulla unohtuu helposti, kun en ota lääkettä päivittäin. ja sitten arjen tuodessa mukaan yllättäviä tehtäviä, niin helposti reseptin uusiminen unohtuu, kun ajattelen silloin, että "joo, huomenna heti aamulla soitan lääkärille ja pyydän uusimaan". Nojoo... moni adhd varmaan naurahtaa tuon lukiessaan, koska tietää, että se huomispäivä on uusi päivä ja se mitä edellispäivänä päätetiin, on hienosti unohtunut. Sillei ne vaikka voi unohtua. 

Minulla ei mitään omaa adhd-lääkäriä ole, julkisella näin psykiatria viimeksi silloin, kun diagnoosin sain ja hän sanoi, että tähän sitten päättyy käyntisi täällä ja jatkossa voit uusia reseptit ihan yleislääkärin kautta. Jos tulee jotain adhd-kolhuja (oma käsitteeni), niin tk:ssa on heillä adhd-hoitaja, jolle voi saada ajan.

Olen ns. puhdas adhd, eli ei ole liitännäisiä, olen "vain" add-tyyppinen. Senkin vuoksi minä en saanut mitään kontrollikäyntejä adhd:n vuoksi, siis jopa tk:sta on turha yrittää, kun en tarvitse terapiaa mihinkään, kun ei ole päihteiden käyttöä minkäänlaista ja kun osaan itse sitten hakeutua avun pariin, jos sellainen tilanne tulisi. Toisaalta harmi, mutta toisaalta olen iloinen sikäli, ett kun minä en pääse, niin ne lääkärikäynnit saadaan sitten heille, jotka enemmän niitä tarvitsevat.

Ei kannata käyttää samalla tsyyke/uni/lepti Lääkkeitä. Sotkee HD trooppien vaikutuksia aina jollainlailla voi tulla kunnon koukku kierre. 

Mulla oli aikaisemmin aamuisin 70mg..mutta vaikutus kuitenkin loppui jo viimeistään klo 3 yleensä 1 maissa oli jo melko tukala olo ja ei ainakaan helpottunut iltaan kohti..Nyt 50mg aamussa + 30 pvällä olo paljon tasaisempi ahdistusta ynm vähemmän ei yli keskittymistä rauhallinen olo aika pitkälti paitsi pääsee tulemaan oireet ajatusmyrskyt ja sumu ,muistin vmäisyys kun ei pysty liian nopsien ajatuksien takia poimimaan ajatuksiaan. Nuo vasta kyllä sitten tehon jo kadotessa. Mulla tuon 50mgsen teho laskee siinä 12 am maissa..ja toinen tasaa sitten päivää..nyt on kyllä sitten jo tuskainen kärsimätön ja ärsyttävä olo plus normi ADHD oireet. Ja kello 2033. 

Tänään jouduin siirtämään hoito kontaktia ja siellä tuumattiin että en saa syödä sitä noin vaan 70 aamulla joka ei ollut hyvä. Periaatteessa on sitten päivästä seuraavaan aamuun aika kyvytön joka on ärsyttävää. Rupesi ärsyttämään koska en haluaisi liian isoa annosta syödä.Kerralla muutenkaan mieluiten syö liikoja 🤷🏽 

ADHD keksittiin että saadaan myytyä huumeita ahdistuneille. Jos menisit vaikka metsään kävelylle puoleksi tunniksi.

Lääketeollisuuden keksimä "tauti". Olen itse aina ollut vilkas ja luova aikuisenakin ja sen takia silmätikku. Olen testannut älykkyyteni mensan testeissä ja sen on usein 126-130 välillä.

Pidän ADHD diagnoosia nykyajan keinona vain tienata lisää rahaa lääkeyhtiöille.

https://www.institute4learning.com/2019/08/29/17-reasons-why-i-believe-…