Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksei ihminen saisi viihtyä perheensä kanssa?
27.05.2019 |
Olen ollut pitkään sairauspäivärahalla ja nyt olen sellaisessa kunnossa, että ilmoittauduin työnhakijaksi. Minulle aloitellaan varovasti kuntouttavaa työtoimintaa ja katsotaan, pystynkö jo töihin, vai enkö ole vielä tarpeeksi hyvässä kunnossa.
Kun olin tuossa keskustelussa, jossa asiasta sovittiin, puhuttiin myös muusta elämästäni ja se tuli puheeksi, että olen aina ollut aika erakkoluontoinen ja viihdyn hyvin itsekseni. Sosiaalityöntekijä ihmetteli kauheasti, sanoi että ei olisi lainkaan uskonut, tunnuin kuulemma niin asiakaspalvelu henkiseltä ihmiseltä jne. Te-toimiston virkailija oli sitä mieltä, että hyvä vaan kun aloitetaan se kuntouttava, niin "saat muutakin elämää kuin vain se perhe".
Minä hämmennyin tuosta kommentista paljon, koska minä todellakin viihdyn perheeni kanssa ja yksin, en ole koskaan kaivannut ystäviä lapsuuden jälkeen. Minulla on myös usein olo, että onneksi ei ole ylläpidettäviä ystävyyssuhteita, en jaksaisi niitä. En koe itseäni myöskään lainkaan masentuneeksi tai syrjäytyneeksi, minä vain en viihdy ihmisten seurassa pitkiä aikoja, enkä koe tarvitsevani "muuta elämää".
Minä olen tyytyväinen elämääni ja siinä oleviin ihmissuhteisiin, koen elämäni mielekkääksi. Minä koen meneväni kuntouttavaan työtoimintaan kokeilemaan, olenko jo tarpeeksi terve takaisin työelämään, en hakemaan ystäviä, koen ystävät kauheana taakkana. Minulle jäi tuosta kommentista kuitenkin sellainen olo, että ihminen ei saisi viihtyä yksin tai perheensä kanssa ja ihmettelen sitä oikeasti.
Olen myös huomannut, että aina kun joudun olemaan tekemisissä ihmisten kanssa, tarvitsen aikaa palautuakseni ja minun pitää saada olla silloin yksin. Se on minulle aika kuormittavaa, vaikka pystynkin ne tilanteet hoitamaan ihan normaalisti. En vain viihdy ihmisten seurassa, onko se muka huono asia? Tulen kuitenkin toimeen kaikkien kanssa ja hoidan asiani.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Ehkei kommentilla tarkoitettu ystävyyssuhteita vaan sitä, että työn myötä joudut väkisinkin lähtemään ulos talosta tuulettumaan.
Mutta entäs kun ei tarvitse eikä kaipaa sitä "tuulettumista" ? Olen itsekkin introvertti. Ei minulle ole ongelmaa toimia ja olla sosiaalinen töissä, harrastuksissa jne. En ole outo erakko, enkä sosiaalisesti rajoittunut, enkä mökkihöperö, joka ei pääse kotoaan minne ikinä haluaa ja tarvitsee mennä. En tarvitse rohkaisua, kokemusta tms. Osaan ja pystyn kyllä. Pointti onkin siinä että en nauti siitä, enkä siis tarvitse enkä halua yhtään ylimääräistä kanssakäymistä edes omien ystävieni kanssa. Minäkin viihdyn parhaiten kotonani oman perheen kanssa tai vielä paremmin yksin ilman mitään häiriötä. - eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei ihminen saisi syödä sieniä? No, joskus niistä tulee allerginen reaktio.. Mutta kyllä sinä saat syödä punakärpässieniä jos haluat.
Sinut halutaan suorittamaan asioita. Kyse ei ole siitä tekeekö nämä asiat sinut onnelliseksi vai ei, vaan sinun pitää suorittaa sitä oikeanlaisen ihmisen mallia. Sinua kuntoutetaan , että jaksat suorittaa kulttuuria, ystäviä, urheilua ja työntekoa, kaikki mikä pyörittää yhteiskuntaa eteenpäin. Kun puhutaan syrjäytyneisyydestä, ei puhuta onnellisuudesta vaan yhteiskunnan rattaana olemisesta ja siihen ei oman perheen kanssa viihtyminen riitä.
Vierailija kirjoitti:
Sinut halutaan suorittamaan asioita. Kyse ei ole siitä tekeekö nämä asiat sinut onnelliseksi vai ei, vaan sinun pitää suorittaa sitä oikeanlaisen ihmisen mallia. Sinua kuntoutetaan , että jaksat suorittaa kulttuuria, ystäviä, urheilua ja työntekoa, kaikki mikä pyörittää yhteiskuntaa eteenpäin. Kun puhutaan syrjäytyneisyydestä, ei puhuta onnellisuudesta vaan yhteiskunnan rattaana olemisesta ja siihen ei oman perheen kanssa viihtyminen riitä.
Mitä syrjäytynyttä siinä on , että viihtyy kotonaan perheensä kanssa vapaa-aikanaan? Ulkoilee, neuloo tai tekee muita käsitöitä, lukee, soittaa, maalaa, valokuvaa tai harrastaa muita yksin tehtäviä juttuja. Mikä paha on siinä, että haluaa harrastaa yksin tai pelkästään haluaa olla perheensä kanssa? Kun kummankin työnsä hoitaa ok? Mikä tässä introvertissä elämäntyylistä on niin pelottavaa?
Vierailija kirjoitti:
Ehkei kommentilla tarkoitettu ystävyyssuhteita vaan sitä, että työn myötä joudut väkisinkin lähtemään ulos talosta tuulettumaan.
Entäs kun introvertille ihmiselle se kotona ja varsinkin yksin oleminen on sitä tuulettumista ja virkistymistä? Se, että on introvertti ei tarkoita sitä, että sosiaalisesti kyvytön syrjäytynyt. Se tarkoittaa, että henkilö on viritetty herkemmälle ja yliannostus virikkeitä rasittaa ja tarvitsee tietyn lataus- ja palautumisajan ilman niitä. Näin käy olipa ne virikkeet kuinka mieluisia tahansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TotuusSattuu kirjoitti:
Tuskin tulet löytämään ammattia jossa saat olla vain perheesi parissa joten on hyvä että totuttelet olemaan myös "ihmisten ilmoilla" koska työelämä tulee sitä vaatimaan jos haluat töihin palata.
No sulta meni nyt korkeelta ja lujaa ohi. Luepa aloitus ajatuksella uudestaan.
Tunnistan tuon asenteen hyvin. Itse teen haastavaa aspatyötä ja vapaa-aikani haluan todellakin viettää oman perheen kanssa. En jaksa enkä halua mitään ylimääräistä sosiaalista elämää kuin ihan harvakseltaan. Olen sitä tyyppiä että oma koti on ihan maailman paras paikka. Kaikenlainen ylimääräinen sosiaalinen hösellys ja suorittaminen on ihan tuskaa. Mieluiten kieltäydyn sellaisesta. Ja silti, minulla on kuulemma hyvät sosiaaliset taidot, näin sanoi esimieheni. Tapaan työpäiväni aikana kymmenittäin ihmisiä, puhun ja opastan sekä smalltalkkaan. Työstä päästyäni haluan kodin ja perheen rauhaan. Sehän se on joillekin suurikin ihmetyksen aihe että ihan on sellaisiakin, jotka viihtyvät itsekeseen tai oman perheensä parissa vapaa-ajat. Eivät lähde töiden jälkeen lasilliselle tai leffaan, vaan haluavat kotiin, siis miten voi olla! Itse olen selkeästi tehnyt selväksi omat prioriteettini, teen työni hyvin ja sen jälkeen kiireesti kotiin. Ystäviä tapaan pari kertaa kuukaudessa, korkeintaan. Minulla on hyvä näin. Ihan sama mitä muut ajattelevat. Teen elämästäni sellaista, jossa itse viihdyn, en sellaista, jota muut olettavat hyvän elämän olevan.
Alue: Aihe vapaa
Te-toimitädin jargongia, koska mediassakin syyllistetään työttömiä ja kuntoutujia elämänkoululaisiksi ja syrjäytyneiksi. Tähän syyllistyvät moni tällä palstallakin.