Miehen antama lahja suretti

Siis mitä ihmettä? Mikä tässä nyt oli se ongelma kun miehesi ilmeisesti osti sulle jotain kivaa?

Eihän se ole totta, koska miehesi kerran osti sulle tuon lahjan.

Onneksi meidän taloudessa ei anneta mitään lahjoja, kun täällä niin usein niistä valitetaan ja ne tuntuvat aiheuttavan vain pahaa mieltä. 

Eli miehen vika kun loukkaannut lasten kanssa vitsailusta, jossa itsekin olit mukana? Ei jumal-auta.

Lapsethan tuossa sai sen pahan mielen aikaiseksi. Syytä niitä.

Ei. Mies ei ollut ostanut lahjaa, vaan sai sen ilmaiseksi töistä.

Ap

Huumorilla vain, ei tuossa muu auta. Ja kosto elää, muistuta siitä miestäsi.

Vaikka nyt saikin ilmaiseksi töistään kyseisen lahjan, kuitenkin ajatteli että sinä pitäisit siitä ja pisti pakettiin sinua varten. Ja sinä vaan valitat kun lahjaa ei ostettu rahalla.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ihmettä? Mikä tässä nyt oli se ongelma kun miehesi ilmeisesti osti sulle jotain kivaa?

Ongelma siis on se että tajusin, että mies ei ikinä osta minulle jotain hienoa. Kallista voi ostaa (kuten kompostori ja talvirenkaat), mutta ei hienoa. Haluaisin hienoa.

Tai on itse asiassa ennen ostanut. Viimeisin kaunis lahja oli huomenlahja.

Ap

"...Eli näin kaunis ajatus ja kiva lahja saa pahan mielen aikaiseksi."

Oliko jutun opetus, että jos mies saa jonkin kivan jutun jonka uskoo miellyttävä sinua korjaan yleisemmin jotain toista) ilmaiseksi niin hänen kannattaa se mieluummin laittaa kierrätykseen (ennen maailmassa roskiin) kuin antaa sitä kenellekään iloa tuottamaan. - Kun sehän totta kai arvoton; jollei olisi, niin ei mies sitä olsi mitenkään voinut saada eikä ainakaan haluta antaa sitä. Vai oliko jotani, mitä en nytymmärtänyt. 

Kunnon naislapsi taas itkemässä. 

No jospa miehes on käytännöllinen tyyppi, joka ei näe järkeä hienojen turhakkeiden ostamisessa. 

Moukkamaisia kakaroita.

Mieheni on työtön. Hän viettää päivät fillarilla pyöräillen ympäri kaupunkia.

Kerää pulloja ja noukkii ihmisten jättämiä hanskoja, aurinkolaseja jne.

Pari vkoa sitten hän löysi lyhyen kynähameen. Toi sen minulle lahjaksi, jotta voin myydä sen ja ostaa jotain kivaa itselleni. Meni kirppiskasaan, mieheni löytää joka päivä väh 2 tavaraa.

Huomenna Siivouspäivänä yritetään sitten myydä noita löytöjä.

Aina on helppo löytää joku, jolla menee huonommin.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nyt saikin ilmaiseksi töistään kyseisen lahjan, kuitenkin ajatteli että sinä pitäisit siitä ja pisti pakettiin sinua varten. Ja sinä vaan valitat kun lahjaa ei ostettu rahalla.

Ei paketoinut, kun oli valmiiksi paketoitu. Mies oli siis itse saanut sen lahjaksi asiakkaalta, mutta koska ei tehnyt sillä mitään, antoi sen minulle.

En itke siitä, että lahja ei maksanut rahaa. Itken siitä, että miehelle ei tule mieleen antaa jotain vastaavaa vaikka synttäreillä, hääpäivänä, äitienpäivänä tai jouluna. Voisi vaikka säästää nuo asiakkailta tulleet lahjat ja antaa ne merkkipäivänä minua ajatellen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nyt saikin ilmaiseksi töistään kyseisen lahjan, kuitenkin ajatteli että sinä pitäisit siitä ja pisti pakettiin sinua varten. Ja sinä vaan valitat kun lahjaa ei ostettu rahalla.

Oiskohan se lahja jo ollutkin paketissa, tuskin se mies olisi sitä vaivaantunut paketoimaan, jos ei kerran muutenkaan lahjoja ostele.

Eihän tuossa mitään olisikaan, jos mies olisi aina ennen ostanut kivoja lahjoja ja nyt sitten tämä yksi olisi ilmaiseksi saatu töistä, mutta jos totuus on se, että mies ei KOSKAAN itse osta, vaan tuo vain töista saatuja ilmaislahjoja/näytteitä.

Kyllähän se pahalta tuntuu, jos huomaa, että toinen ei arvosta edes lahjan vertaa tai siis niin, että lahja täytyy olla ilmaiseksi saatu, että sellaisen toiselle antaa.

Meillä mies monesti valittaa esim kun antaa jotakin vaikka jouluna tai äitienpäivänä, että miten "kallis" se lahja oli. 

Ei tajua, että minua loukkaa, kun huomaan, että kymppikin on miehestä paljon, kun se täytyy "uhrata" minuun :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nyt saikin ilmaiseksi töistään kyseisen lahjan, kuitenkin ajatteli että sinä pitäisit siitä ja pisti pakettiin sinua varten. Ja sinä vaan valitat kun lahjaa ei ostettu rahalla.

Oiskohan se lahja jo ollutkin paketissa, tuskin se mies olisi sitä vaivaantunut paketoimaan, jos ei kerran muutenkaan lahjoja ostele.

Eihän tuossa mitään olisikaan, jos mies olisi aina ennen ostanut kivoja lahjoja ja nyt sitten tämä yksi olisi ilmaiseksi saatu töistä, mutta jos totuus on se, että mies ei KOSKAAN itse osta, vaan tuo vain töista saatuja ilmaislahjoja/näytteitä.

Kyllähän se pahalta tuntuu, jos huomaa, että toinen ei arvosta edes lahjan vertaa tai siis niin, että lahja täytyy olla ilmaiseksi saatu, että sellaisen toiselle antaa.

Meillä mies monesti valittaa esim kun antaa jotakin vaikka jouluna tai äitienpäivänä, että miten "kallis" se lahja oli. 

Ei tajua, että minua loukkaa, kun huomaan, että kymppikin on miehestä paljon, kun se täytyy "uhrata" minuun :D

Tämä on ymmärrettävä syy loukkaantua. Varmasti tuntuu, että mies pitää itsestäänselvyytenä, jos ei huomioi eees merkkipäivinä.

Se on kuitenkin ihan eri asia kuin aloitus. Slspeukutin aloitista, siinähännpuhuttiin ihan erilaisesta tilanteesta ja se kuulosti turhalta valitukselta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsethan tuossa sai sen pahan mielen aikaiseksi. Syytä niitä.

Totuus tulee lasten suusta.

Vierailija kirjoitti:

Huumorilla vain, ei tuossa muu auta. Ja kosto elää, muistuta siitä miestäsi.

Mitä huumoria tuossa on? Miten miehelle pitäisi kostaa?

Mikä on suretti? Tarkoititko rusetti?