Ensi kertaa lasta yrittämään 42 vuotiaana?
Niin, aiemmin mun suhteet ollu niin huonoja tai muuten vaan erikoisia, että lapsia en ole halunnut. Se on vain jäänyt kaiken muun vatjoon. Nyt ensimmäistä kertaa sellainen mies ja suhde, että jonkinlainen vauvakuume on tullut ensimmäistä kertaa eläissäni päälle. Miten on, annetaanko palaa vai pitäisikö koko homma unohtaa? On todella ristiriitainen olo asian suhteen, koska asia ei ole aiemmin mieltä vaivannut.
Kommentit (741)
Mun mamma, äidinäiti, sai iltatähden 42 v. Mamma eli 100 v. Hänen äitinsä eli kanssa 100 v. Äidinäidin sisko on 103 v.
Hyvin kerkes iltatähdenkin lasta hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaudu sitten erikoislapseen. Kun molemmat vanhemmat ovat vanhoja, on tälle jo melko iso todennäköisyys. Voi olla melkoinen muutos dink-elämästä erikoislapsen loppuiän hoitajaksi.
Ne erikoislapset onkin sitten.. Öö erikoisia? :D erikoiselapsilla lienee kyky lentää tai sylkeä tulta tai liikkua paikasta toiseen portaalien avulla. Vai mitähän kommentoija tarkoittaa termillä erikoislapsi?
Mun lapsista kaksi on erityisiä, sain heidät 23 v ja 25 v. Ei katso ikää. Ne on ne geenit nääs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit yli 60v kun lapsi täyttää 18v.
Tää on maailman väsynein periustelu. Olen 44v ja raskaana ja olen minäkin yli 60 kun lapsi täysi-ikäinen, eli vielä monta vuotta työelämässä, aktiivinen ja hyväkuntoinen.
Mun äiti oli 20 kun sai minut. Todella paska äiti ja kertaakaan ei ole jaksanut lapsenlapsiaan hoitaa, ensimmäisen sai 50-vuotiaana eikä silloinkaan jaksanut.
Mun isoäiti taas on ihana, eli 96-vuotiaaksi ja hoiti lapsenlapsenlapsiaan ja oli rakastava ja lämmin.
Vaikka olisi 60 kun lapsi aikuistuu ehtii hyvinkin nähdä lapsenlapset ja hoitaakin niitä.
Mutta ikä ei ole mikään tae hyvästä isovanhemmuudesta.
Minä teen yrittäjänä vielä töitäkin, vaikka olen 68-vuotias. Miksi ihmeessä vireä ikäluokkani leimataan vanhaksi ja väsyneeksi. Tottakai, jos on vaikeita sairauksia, tilanne on eri. Mutta voihan nuoretkin sairastua. Tänäpäivänä iso osa ihmisistä elääkin 90-, jopa 100-vuotiaaksi. Äitinikin on jo 91-vuotias ja asuu yksin.
Hei. Itse synnytin 38v ongelmitta. Eikun vaan yrittämään. Onnea matkaan :)!
Oot ehkä jo synnyttänytkin :), kerro miten meni
Kannattaa yrittää. Silti pitää tutkia, onko kehitysvammaa.
Naisten pitää muistaa pakastaa munasoluja ennakkoon, tälläisiä tilanteita varten. Ettei turhaan tule kehitysvammoja.
Postasin eilen tai luulin postanneeni tositapauksen, mutta en löytänyt sitä tästä ketjusta. Oli ilmeisesti poistettu. No laitan uudelleen, vaikka en itse niin toimisi kuin miehen sukulainen.
Yksineläjä koulutettu nainen huomasi kun oli 39v että haluaa lapsen. Toteutti sen menemällä ravintolaan, josta iski miehen ja tuli eka kerralla raskaaksi. Siis yhden illan suhde. Miehellä ei mitään elatusvelvollisuutta. Syntyi tyttö kun äiti oli 40v tyttö on nyt aikuinen.
Olen sanonut ääneen, että onneksi syntyi tyttö, koska onhan aina äidin tyttären välit erilaiset kuin olisi ollut pojan kanssa. Yksinhuoltajana.
Kaikki ovat päässeet hyvin eteenpäin elämässään ja äitikin on nyt eläkkeellä.
Asia on ollut tabu suvussa, eikä siitä ole voinut puhua avoimesti. Kuitenkin aikamoista, että tuli luomusti raskaaksi kerralla. Toki niin tapahtuu usein vaikka olisi ikää se 40v joten voi yrittää luomusti ja voi tärpätä kerralla.
Älkää tehkö lapsia suomalaisten lihaa syövien junttimiesten kanssa!
Niin ap, nyt neljän vuoden päästä, mikäs on tilanne?
Jokainen lapsi on lahja, ja kuten entinen naapurini sai vastaanottaa ensimmäisen ja ainoan lapsensa 48- vuotiaana. Olen itse tehnyt lapset suhteellisen nuorena. Siinä kolmenkympin korvilla. No, se hyvä puoli on nuorena vastaanotetuissa lapsissa, että on vielä suhteellisen nuori 50+ heidän jätettyään oman lapsuudenkodin. Kun on itse esim. 60+, ja on teini-ikäisen vanhempi silloin, niin saattaahan se olla aika rasittavaa. Nuorena kestää paremmin teiniangstia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisenä oma hyvinvointi alkaa vaatia työtä viimeistään. Silloin olisi ap:n tenava vasta ekaluokkalainen. Ja jos isä on yhtä vanha, on suurempi riski saada mutaatiosiittiösolu häneltä. Erityislapsi ja ikää 50+, niin ehkä ei ...
😂 Johan on taas perustelut! "Viisikymppisenä oma hyvinvointi alkaa vaatia työtä."
Toivottavasti oman hyvinvoinnin eteen on jo aiemmin tehty työtä, mutta vaikka ei, niin mitä ihmettä se ekaluokkalainen siihen liittyy? Mä olen yli 50v ja lapsi on eskarissa. Lenkkeilen, kuntonyrkkeilen, teen itselleni ja lapselleni terveellistä ruokaa, ja ainiin, välillä käyn fysioterapiassa. Mikä olikaan ongelma?
Ei varsinaisesti ole tullut mieleen, että "nonni tässä sitä nyt ollaan, olis pitänyt jättää lapsi tekemättä!"
On 50-v vanhus-vanhempi eskarilaiselle, kun muut vanhemmat on 30 jotain.... 😬
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisenä oma hyvinvointi alkaa vaatia työtä viimeistään. Silloin olisi ap:n tenava vasta ekaluokkalainen. Ja jos isä on yhtä vanha, on suurempi riski saada mutaatiosiittiösolu häneltä. Erityislapsi ja ikää 50+, niin ehkä ei ...
😂 Johan on taas perustelut! "Viisikymppisenä oma hyvinvointi alkaa vaatia työtä."
Toivottavasti oman hyvinvoinnin eteen on jo aiemmin tehty työtä, mutta vaikka ei, niin mitä ihmettä se ekaluokkalainen siihen liittyy? Mä olen yli 50v ja lapsi on eskarissa. Lenkkeilen, kuntonyrkkeilen, teen itselleni ja lapselleni terveellistä ruokaa, ja ainiin, välillä käyn fysioterapiassa. Mikä olikaan ongelma?
Ei varsinaisesti ole tullut mieleen, että "nonni tässä sitä nyt ollaan, olis pitänyt jättää lapsi tekemättä!"On 50-v vanhus-vanhempi eskarilaiselle, kun muut vanhemmat on 30 jotain.... 😬
Siis mikä esiteini siellä huutelee, jos luokittelee 50v. vanhukseksi....
Muutenkin kehottaisin hiukan tutustumaan tarkemmin vanhempien ikärakenteeseen. Etenkin korkeakoulutetut vanhemmat ovat yhä useammin yli nelikymppisiä lapsen mennessä kouluun.
Ei kannata. Tuodaan mieluummin lisää porukkaa viidakosta tänne
Onnellisuuden piikkipaikka voi mennä. Meillä on sukupuuttosuuntaus menossa. 0rpovallassa vain herroille ja musuille on luvassa hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa yrittää. Silti pitää tutkia, onko kehitysvammaa.
Naisten pitää muistaa pakastaa munasoluja ennakkoon, tälläisiä tilanteita varten. Ettei turhaan tule kehitysvammoja.
Aina tutkitaan aika laaja kirjo kehitysvammoista lapsivedestä kun synnyttäjä on n 40v.
Sanoisin, että harvinaisia saada vammainen lapsi kun 40v tai vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
50 vuotiaita äidiksi tulleita oli ennen vanhaan paljon, eikä siinä mitään ihmeellistä ollut. Lasta voi yrittää niin kauan kun hormonitoiminta sen sallii.
*Ennen vanhaa* noi iltatähdet oli vahikoja. Isoäitini luuli ja toivoi 43 v että oli tullut mummoikään, mutta olikkn raskaana
Asuivat maalla ja ehkäsy oli niin ja näin. Kirkonkylältä oli noloa ostaa kortonkeja.
Sitten olikin tosi noloa maha pystyssä kun hänen mielestään kaikki tajus että noiki vanhat ihmiset harrastaa vielä seksiä.
Jos tohon aikaan naisilla olis ollut toimiva ehkäsy, kuten tänäpäivänä, niin noita iltatähtiä ei olis tehty. Esm 60 luvulla suomessa naisen odotettu elinikä odote ei ollut paljoa yli 70 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisenä oma hyvinvointi alkaa vaatia työtä viimeistään. Silloin olisi ap:n tenava vasta ekaluokkalainen. Ja jos isä on yhtä vanha, on suurempi riski saada mutaatiosiittiösolu häneltä. Erityislapsi ja ikää 50+, niin ehkä ei ...
😂 Johan on taas perustelut! "Viisikymppisenä oma hyvinvointi alkaa vaatia työtä."
Toivottavasti oman hyvinvoinnin eteen on jo aiemmin tehty työtä, mutta vaikka ei, niin mitä ihmettä se ekaluokkalainen siihen liittyy? Mä olen yli 50v ja lapsi on eskarissa. Lenkkeilen, kuntonyrkkeilen, teen itselleni ja lapselleni terveellistä ruokaa, ja ainiin, välillä käyn fysioterapiassa. Mikä olikaan ongelma?
Ei varsinaisesti ole tullut mieleen, että "nonni tässä sitä nyt ollaan, olis pitänyt jättää lapsi tekemättä!"On 50-v vanhus-vanhempi eskarilaiselle, kun muut vanhemmat on 30 jotain.... 😬
Eihän se äiti tai isä sitä eskaria käy, tuo nyt on häijyä. Ei toisia vanhempia useinkaan näe kun lapsia hakee. Kaikki hakee eri aikaan lapsensa. Kouluun mennään jo yksin jne. Ja 10- vuotias on jo 4. luokalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain lapset kun olin 41 ja 43. Helposti ja juuri silloin kuin halusin.
Parempi äiti olen kuin äitini joka pamahti paksuksi parikymppisenä ja on myö isoäitinä ollut täysi paska.
Höpö höpö, ei se ikä vaikuta äidin "paremmuuteen" mitenkään. Itse tulin äidiksi 19v, mummoksi 42, nyt 59v, neljä ihanaa lapsen lasta. Olen ollut mielestäni ihan hyvä äiti, toisin kuin esim serkkuni, joka teki lapsensa 40v ja on ollut kaikkea muuta kuin ns. "hyvä"....en kadu päivääkään, että tein lapseni 19 ja 21v, siis minulla on 2 lasta. Ovat hyvissä ammateissa ja muutenkin huippu tyyppejä, parisuhteissa ja vanhempia. Olen nuorena isoäitinä ollut paljon lastenlasteni elämässä, hoitanut heitä paljon, osa on jo teinejä. Ikä ei kerro mitään, jotkut ovat "äitejä" luonnostaan, toiset ei koskaan oli ikä mikä hyvänsä. Ja paras hedelmällisyysikä on 20-25v, niin se luonto on vaan nää hommat sanellut!
Kukaan ei toivo lapsilleen raskautta ainakaan ennen 25- vuoden ikää, tai kuin asiat on mallillaan ja nuoruus eletty.
Ehkä ennenvanhaan vahingossa pamahti paksuksi, sai vielä miehenkin.
En usko kenenkään haluavan olla myöskään Mummo lapsenlapsille vielä 40- vuotiaana.
Isovanhemmat ei ole automaatio hoitamaan lapsen lapsia jos vanhemmat vielä käy paljon viihteellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain lapset kun olin 41 ja 43. Helposti ja juuri silloin kuin halusin.
Parempi äiti olen kuin äitini joka pamahti paksuksi parikymppisenä ja on myö isoäitinä ollut täysi paska.
Höpö höpö, ei se ikä vaikuta äidin "paremmuuteen" mitenkään. Itse tulin äidiksi 19v, mummoksi 42, nyt 59v, neljä ihanaa lapsen lasta. Olen ollut mielestäni ihan hyvä äiti, toisin kuin esim serkkuni, joka teki lapsensa 40v ja on ollut kaikkea muuta kuin ns. "hyvä"....en kadu päivääkään, että tein lapseni 19 ja 21v, siis minulla on 2 lasta. Ovat hyvissä ammateissa ja muutenkin huippu tyyppejä, parisuhteissa ja vanhempia. Olen nuorena isoäitinä ollut paljon lastenlasteni elämässä, hoitanut heitä paljon, osa on jo teinejä. Ikä ei kerro mitään, jotkut ovat "äitejä" luonnostaan, toiset ei koskaan oli ikä mikä hyvänsä. Ja paras hedelmällisyysikä on 20-25v, niin se luonto on vaan nää hommat sanellut!
Ja nuo ominaisuudet mitä lapsistasi luettelet ei todellakaan kerro oletko ollut hyvä vai huono äiti, Suomessa lapset selviää noillekin mainitsemillesi saavutuksille elämässä huonommistakin lähtökohdista. Minulla on perinteiset arvot omaavat korkeasti koulutetut hyvät vanhemmat, äitini on saanut lapsia 30,32,35 ja 40 -vuotiaina. Minä en ikinä esimerkiksi halua parisuhdetta enkä lapsia, en pidä niitä ensinkään minään saavutuksina vaan vaihtoehtoina elämässä, jossa en arvota ihmislajia muiden lajien yli. Enkä todellakaan syytä valinnoistani elämässä vanhempiani.
Osaatko laskea, minkä ikäinen Sauli on, kun Aapo täyttää 18 v. ? o_o