Lue keskustelun säännöt.
Eihän Suomessa ole koskaan ollut varsinaista kotiäitiperinnettä
21.05.2019 |
Mikä ihme tämä uusi legenda on, missä yritetään väittää, että aikaisemmin naisilla ei ollut mahdollisuuksia osallistua työelämään vaan pakko olla kotiäiteinä? Taas yksi mainos selitti tätä, että nyt syntyvillä tytöillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus mennä työelämään.
Eiväthän Suomessa naiset ole koskaan olleet laajasti kotiäiteinä. Siis niin että eivät olisi koskaan työelämässä elämänsä aikana. En muista omastakaan lapsuudestani, että yksikään nainen olisi ollut kokonaan elämänsä työelämän ulkopuolella.
Vai onko käsitykseni jotenkin väärä?
Kommentit (189)
Naiset on Suomessa aina olleet kotiäitejä......siis tehneet ne kotiäidin hommat työn ohessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kotiäiti, lapset 9 ja 7. Nautin todellakin. Lapsilla on lyhyet koulupäivät ja on heille kivaa, että joku on kotona vastassa ja varmistaa, että läksyt tukee tehtyä hyvin. Opiskelen, harrastan, siivoan kodin, laitan ruoan, käyn kaupassa, tapaan kavereita, käyn jumpissa jne kun lapset on sen 4-5h koulussa. Elämä ei voisi olla parempaa.
Eikä eläkettä kerry.
Olen syntynyt 1980. Lapsena en tuntenut ketään, jonka äiti olisi ollut kotona. Ei ollut kotiäitejä eikä myöskään työttömiä. Tosin silloin vain ns. käytiin töissä elannon vuoksi, ei "luotu uraa", kuten nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.
Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.
Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.
Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.
Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!
En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.
Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.
Joku lapsenvahti, kotiapulainen tms oli ihan tuikitavallisia juttuja ennen. Siksi täällä Helsingissä on monissa vanhoissa asunnoissa ns palvelijan huone.
Suomisen perheelläkin oli kotiapulainen, vaikka äitikin oli kotona.
Vanhoissa taloissa. Ei enää vuosikymmeniin ole rakennettu palvelijoiden huoneita.
Niin. Tuolla lukee että "vanhoissa asunnoissa". 1960-luvun asunnoissa niitä on kyllä vielä.
Kerro, missä 1960-luvun talossa on erikseen palvelijan huone. Ei ainakaan näissä Roihuvuoren taloissa!
Asuin Laajasalossa rivitalossa jossa palvelijan huone ja Kulosaaren kerrostaloissa on ihan tyypillisesti niitä vielä. Nyt asun 1973 rakennetussa omakotitalossa täällä omakotialueella Roihuvuoren lähellä ja melkein kaikissa vielä tämänkin ikäisissä on huone, jonka pystyy erottamaan palvelijalle. Istun sellaisessa parhaillaankin. Tosin nyt se on meillä toimisto.
Roihuvuori oli halvempi alue, jolla asui alinta keskiluokkaa tyypillisesti kun se valmistui.
Ehkä Kulosaaren Domuksessa, mutta ei kyllä näissä 60-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa Kulosaaressakaan. Olen käynyt Kulosaaressa monessa 80-100 neliöisessä 60-luvulla rakennetussa kerrostaloasunnossa, eikä niissä ole ollut mitään palveljanhuoneita. Palvelijanhuoneethan olivat usein keittiöstä eristettyjä koppeja, tällaisessa olen käynyt esim Pengerkadulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä nämä kotiapulaiset sitten olivat? Oliko heilläkin kotiapulaisia jos se oli muka tavallista? Palvelijoiden pitäminen on ollut aina pienen vähemmistö puuhaa.
Teinityttöjä maalta tyypillisesti. Heitä lähti muuten myös Ruotsiin 60-70-luvuilla lapsia hoitamaan.
Jotkut perheethän ilmoittivat "harjoittelijan"paikkoja, ja lupaus oli ohjata ja opastaa kodinhoitotehtäviin. Tästä harjoittelusta sai pisteitä, kun pyrki esim kodinhoitajakouluun ( oliko nimi kotisisaropisto?). Joltakin Suomisen perheeltä olisi saanut varmaan hyvät suositukset! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketä nämä kotiapulaiset sitten olivat? Oliko heilläkin kotiapulaisia jos se oli muka tavallista? Palvelijoiden pitäminen on ollut aina pienen vähemmistö puuhaa.
Kotiapulaiset olivat naimattomia, ei ollut perhettä. Joskushan kotiapulainen saattoi olla perheessä koko ikänsä, oli kuin yksi perheen jäsen. Tiedän henkilön, joka siirtyi myöhemmin hoitamaan vielä seuraavankin polven lapset.
Tuohon aikaan lainsäädäntö oli vielä puutteellinen, ei ollut työnantajamaksuja, ei luontaisetujen- ei asuntoedun verotusta. Se oli siksi halvempaa. Ajattelehan miten paljon sinun työnantajana pitää maksaa ylimääräistä, jos ajattelet bruttona maksaa 1800 euroa sille kotiapulaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.
Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.
Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.
Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.
Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!
En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.
Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.
Joku lapsenvahti, kotiapulainen tms oli ihan tuikitavallisia juttuja ennen. Siksi täällä Helsingissä on monissa vanhoissa asunnoissa ns palvelijan huone.
Suomisen perheelläkin oli kotiapulainen, vaikka äitikin oli kotona.
Suomisen perheen isä oli virkamies, ei mikään tavallinen duunari.
Kuka väitti hänen olleen duunari?
Eivät olleet mikään ihan tavallinen perhe! Olivat parempaa väkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.
Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.
Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.
Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.
Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!
En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.
Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.
Hirveää naisvihaa tällä palstalla. Mulla on arabimies ja hän pitää naista prinsessana. Muslimiperheissä tytöistä kasvatetaan prinsessoja eikä mitään supernaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.
Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.
Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.
Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.
Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!
En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.
Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.
Hirveää naisvihaa tällä palstalla. Mulla on arabimies ja hän pitää naista prinsessana. Muslimiperheissä tytöistä kasvatetaan prinsessoja eikä mitään supernaisia.
Ja nämä prinsessat tekevät juuri niin kuin isä tai suvun miehet sanovat. Tästä onkin ollut aika karmivia esimerkkejä ihan viime aikoina. Ei ole suomalaista kulttuuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.
Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.
Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.
Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.
Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!
En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.
Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.
Joku lapsenvahti, kotiapulainen tms oli ihan tuikitavallisia juttuja ennen. Siksi täällä Helsingissä on monissa vanhoissa asunnoissa ns palvelijan huone.
Suomisen perheelläkin oli kotiapulainen, vaikka äitikin oli kotona.
Vanhoissa taloissa. Ei enää vuosikymmeniin ole rakennettu palvelijoiden huoneita.
Niin. Tuolla lukee että "vanhoissa asunnoissa". 1960-luvun asunnoissa niitä on kyllä vielä.
Kerro, missä 1960-luvun talossa on erikseen palvelijan huone. Ei ainakaan näissä Roihuvuoren taloissa!
Asuin Laajasalossa rivitalossa jossa palvelijan huone ja Kulosaaren kerrostaloissa on ihan tyypillisesti niitä vielä. Nyt asun 1973 rakennetussa omakotitalossa täällä omakotialueella Roihuvuoren lähellä ja melkein kaikissa vielä tämänkin ikäisissä on huone, jonka pystyy erottamaan palvelijalle. Istun sellaisessa parhaillaankin. Tosin nyt se on meillä toimisto.
Roihuvuori oli halvempi alue, jolla asui alinta keskiluokkaa tyypillisesti kun se valmistui.
Ehkä Kulosaaren Domuksessa, mutta ei kyllä näissä 60-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa Kulosaaressakaan. Olen käynyt Kulosaaressa monessa 80-100 neliöisessä 60-luvulla rakennetussa kerrostaloasunnossa, eikä niissä ole ollut mitään palveljanhuoneita. Palvelijanhuoneethan olivat usein keittiöstä eristettyjä koppeja, tällaisessa olen käynyt esim Pengerkadulla.
Ihan just niissä kerrostaloissa. Sieklä on muös pieniä yksiöitä isojen perheasuntojen kanssa. Se yksiö palvrlijalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.
Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.
Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.
Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.
Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!
En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.
Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.
Joku lapsenvahti, kotiapulainen tms oli ihan tuikitavallisia juttuja ennen. Siksi täällä Helsingissä on monissa vanhoissa asunnoissa ns palvelijan huone.
Suomisen perheelläkin oli kotiapulainen, vaikka äitikin oli kotona.
Vanhoissa taloissa. Ei enää vuosikymmeniin ole rakennettu palvelijoiden huoneita.
Niin. Tuolla lukee että "vanhoissa asunnoissa". 1960-luvun asunnoissa niitä on kyllä vielä.
Kerro, missä 1960-luvun talossa on erikseen palvelijan huone. Ei ainakaan näissä Roihuvuoren taloissa!
Asuin Laajasalossa rivitalossa jossa palvelijan huone ja Kulosaaren kerrostaloissa on ihan tyypillisesti niitä vielä. Nyt asun 1973 rakennetussa omakotitalossa täällä omakotialueella Roihuvuoren lähellä ja melkein kaikissa vielä tämänkin ikäisissä on huone, jonka pystyy erottamaan palvelijalle. Istun sellaisessa parhaillaankin. Tosin nyt se on meillä toimisto.
Roihuvuori oli halvempi alue, jolla asui alinta keskiluokkaa tyypillisesti kun se valmistui.
Ehkä Kulosaaren Domuksessa, mutta ei kyllä näissä 60-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa Kulosaaressakaan. Olen käynyt Kulosaaressa monessa 80-100 neliöisessä 60-luvulla rakennetussa kerrostaloasunnossa, eikä niissä ole ollut mitään palveljanhuoneita. Palvelijanhuoneethan olivat usein keittiöstä eristettyjä koppeja, tällaisessa olen käynyt esim Pengerkadulla.
Ihan just niissä kerrostaloissa. Sieklä on muös pieniä yksiöitä isojen perheasuntojen kanssa. Se yksiö palvrlijalle.
Domus on yksi kerrostalo Kulosaarentiellä ja se on rakennettu jo 1900-luvun alussa ( 1915-1916 ). Muut kerrostalot Kulosaareen on rakennettu 1960-1970 luvuilla ja jokunen vielä myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muustan en tiä, mutta täällä maalla ainakin vähissä oli kotiäidit, jos oli eläimiä niin nainen ne hoiti.
On tuo vähän höpönloönlöö. Siis toki niitä on ollut, mutta ei missään mullistavassa määrin kuten esim Saksassa.
Tätä juuri ajattelin. On ollut tosi harvinaista, että nainen olisi koko elämänsä työelämänsä ulkopuolella. Ei ole yksinkertaisesti ollut varaa. Hyvin erilaista kuin esimerkiksi tosiaan Saksassa.
Ap
Maatilan emännän työ oli yhteiskunnan silmissä sama kuin kotirouvan työ. Siis arvotonta. Ei omaa palkkaa, eikä eläkekertymää. Ennen emäntä sai vain kansaneläkkeen.
Vanhemmillani oli pieni lypsykarjatila.
Yhdessä isän kanssa hoitivat navettatyöt, heinän ja säilörehunteot.
EU kielsi navetan takana olevan tulkoon, mutta salli pellolla olevan lanta-auman => tunkiota siirrettiin 50m navetasta poispäin.
Sonta lykättiin asumaan kottikärryllä aamuin illoin.
Oli luminen talvi ja paskarata oli kuin tunneli lumessa.
Äitini tuumasi, että tässä on minun uraputki.
Tulkoon=tunkion, ennakoiva teksti taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.
Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.
Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.
Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.
Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!
En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.
Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.
Hirveää naisvihaa tällä palstalla. Mulla on arabimies ja hän pitää naista prinsessana. Muslimiperheissä tytöistä kasvatetaan prinsessoja eikä mitään supernaisia.
Ja nämä prinsessat tekevät juuri niin kuin isä tai suvun miehet sanovat. Tästä onkin ollut aika karmivia esimerkkejä ihan viime aikoina. Ei ole suomalaista kulttuuria.
Arabimies ojentaa mulle käden kun nousen autosta, kantaa kauppakassit, avaa oven,kehuu enkä saa edes laukkuani kantaa. Suomalainen mies ei suostuisi "palvelemaan" naista ja pitää muutenkin herrasmies tapoja homomaisena ja neitimäisinä piirteinä
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muustan en tiä, mutta täällä maalla ainakin vähissä oli kotiäidit, jos oli eläimiä niin nainen ne hoiti.
On tuo vähän höpönloönlöö. Siis toki niitä on ollut, mutta ei missään mullistavassa määrin kuten esim Saksassa.
Tätä juuri ajattelin. On ollut tosi harvinaista, että nainen olisi koko elämänsä työelämänsä ulkopuolella. Ei ole yksinkertaisesti ollut varaa. Hyvin erilaista kuin esimerkiksi tosiaan Saksassa.
Ap
Maatilan emännän työ oli yhteiskunnan silmissä sama kuin kotirouvan työ. Siis arvotonta. Ei omaa palkkaa, eikä eläkekertymää. Ennen emäntä sai vain kansaneläkkeen.
Vanhemmillani oli pieni lypsykarjatila.
Yhdessä isän kanssa hoitivat navettatyöt, heinän ja säilörehunteot.EU kielsi navetan takana olevan tulkoon, mutta salli pellolla olevan lanta-auman => tunkiota siirrettiin 50m navetasta poispäin.
Sonta lykättiin asumaan kottikärryllä aamuin illoin.Oli luminen talvi ja paskarata oli kuin tunneli lumessa.
Äitini tuumasi, että tässä on minun uraputki.
Kun yläasteella kyseltiin kotiloista,
merkitsi opi äitini ammatin kohdalle "kotiäiti".
Mun mummu oli kotiäiti. Syntyi 1910-luvulla, lapset 40-luvulla. Oli ollut töissä ennen avioliittoa, jäi lasten myötä kotiin ja oli siten loppuikänsä. Isoisäni oli duunari, mutta ammattimies, ja tienasi ihan hyvin. Toisaalta elämä oli vaatimatonta, ei autoa, mummu teki itse vaatteet, viljeliji omalla rintsikkatontilla porkkanat ja perunat, hoivasi kuulemma joulupossuakin liiterissä vielä 50-luvulla. Kaikki piti tehdä käsin itse, pyykkikonekin tuli vasta 60-luvulla. Ei se entisaikojen tavallisen kotirouvan elämä ollut mitäään palvelijoiden keskellä olemista vaan penninvenyttämistä ja käsityötä joka muodossa. Sitä paitsi nuo kotiäidit piti perheen tyytyväisenä.
Isänikin kertoi, että äitinsä heräsi klo 5:30 tekemään isälle aamiaisen ja aamukahvin. Sitten sama palvelu lapsille ja sen jälkeen meni aamupäiväunille. Kun koulusta ja töistä palattiin, oli leipomuksia ja ruokaa odottamassa. Isoisän ei koskaan tarvinnut koskea ns. naistentöihin vaan kaikki tuotiin nokan eteen. Toisaalta lasten ollessa isoja, mummulla oli aikaa puuhailla päivät ja miehetkin teki lauantaitöitä vielä 60-luvulle. Siinä oli selkeä tehtäväjako. Ei kukaan hyväksikäyttänyt tai alistanut ainakaan heillä ketään. Toinen teki rankkaa työtä, toinen sitten mahdollisti mukavan ja helpon kotielämän rentoutumisineen. Sitä paitsi siihen aikaan oli miehiläkin ihan kotitöitä riittämiin. Palkkapäivänä mummu kuulemma otti palkan ja antoi sieltä pari seteliä "tupakkarahoiksi" takaisin.
Varmaan elämänmuodossa oli ongelmansa, mutta toisaalta se toimi. Se sopi siihen aikaan ja silloin ei ostettu valmista tai koneet tehneet. Kotona oli kovasti puuhaa, jotta homma pyöri.
Helsingin Töölössä samassa kerrostalossa kaikki naimisissa olevat äidit olivat kotiäitejä. Yksi oli leski ja hän meni töihin kun nuorin täytti 3 vuotta. Samalla kadulla oli lastentarha ja sinne otettiin vasta 3-vuotiaita. Tämä oli 50-luvun alkua. Myös 60-luvulla oli alle kouluikäisten äidit kotona. Kahden lapsen hoitomaksut yksityiselle hoitajalle veivät koko palkan, sillä naisilla oli hyvin pienet palkat. Myös työläisperheissä äidit olivat kotona ja hoitivat lapsia, joskus myös naapurin lapsia ja saivat siitä rahaa . Töölössä oli 2 päiväkotia ja vain yksinhuoltajien lapsi pääsi kokopäivälapseksi. Naapurin isä oli taksirenki ja sillä palkalla koko perhe elätettiin. Rikkaat ja köyhät asuivat samassa rapussa ja se oli hyvä, apua annettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä hämmästelen samaa asiaa. Tämä nyt ei ole minkään feministin puheita. Olen perehtynyt jonkun verran suomalaisten naisten asemaan menneisyydessä, eikä meidän kulttuurissa ole koskaan kasvatettu tytöistä prinsessoja. Eipä ainakaan edesmenneen mummoni lapsuudessa sellaista ollut.
Jo 1900-luvun alussakin oli jokunen naisvaikuttaja kuten Minna Canth ja sota-aikoina naiset toimi lottina ja teki kotirintamalla ns. miesten työtkin. Mitään Niiskuneiti-hahmoa ei ole ollutkaan meidän kulttuurissa. Jo aiemmassa maaseutuyhteiskunnassa nainen ei voinut keskittyä passiivisena lakkaamaan kynsiä, vaan piti tehdä fyysistä työtä. Edes heikossa asemassa ollessaan nainen ei voinut hienostella.
Pohjoismaissa (ei tosin Suomessa) viikinkien yhteiskunnat olivat erilaisia naisten aseman suhteen. Viikinkinaiset sai sanoa mielipiteensä tulevasta avioliitosta ja ottaa avioeron, ei tietenkään heppoisista syistä. Miehen ollessa poissa kotoa vaimo huolehti maatilasta. Se on vielä mysteeri, että oliko naispuolisia sotureita tuohon aikaan. Kuitenkin mies- ja naisvainajien hautoihin laitettiin esineitä kuten naisille koruja ja miehille miekkoja, joilla vainajien sukupuolet yritetään tunnistaa. Itse ajattelen, että voi ehkä olla mahdollista ottaen huomioon naisten lähes tasa-arvoinen asema viikinkien keskuudessa ja tuolloin taisi enemmänkin varallisuus ja sosioekonominen asema vaikuttaa kuin sukupuoli. En ole muodotanut tätä ajatusta katsottuani Viking-sarjaa.
Mistä ihmeestä sinulle on syntynyt käsitys, että kotiäiti on yhtä kuin prinsessa? Kyllä sitä huushollissa ja lapsissa on ihan täyden työpäivän verran hommaa.
Se että suomalainen yhteiskunta on ruma, iloton ja jopa kauneus on syntiä ei kyllä ole mikään ihailtava piirre!
En ole tuo jolle vastasit, mutta on hyvin yleistä monissa yhteiskunnissa, että niissä on tuollainen "kotiäiti-prinsessa" -luokka, hyvin laaja. Eli naisia, jotka eivät käy töissä mutta palkattu työvoima hoitaa myös lapset, kodin ja muun.
Eikä tässä ollut kyse siitä, onko tämä hyvä vai huono, vaan että on outoa väittää tällaista kun se ei ole totta.
Hirveää naisvihaa tällä palstalla. Mulla on arabimies ja hän pitää naista prinsessana. Muslimiperheissä tytöistä kasvatetaan prinsessoja eikä mitään supernaisia.
Ja nämä prinsessat tekevät juuri niin kuin isä tai suvun miehet sanovat. Tästä onkin ollut aika karmivia esimerkkejä ihan viime aikoina. Ei ole suomalaista kulttuuria.
Arabimies ojentaa mulle käden kun nousen autosta, kantaa kauppakassit, avaa oven,kehuu enkä saa edes laukkuani kantaa. Suomalainen mies ei suostuisi "palvelemaan" naista ja pitää muutenkin herrasmies tapoja homomaisena ja neitimäisinä piirteinä
Pienillä asioilla myyt itsenäisyytesi ja riippumattomuutesi. Tuo on sitä "ylistämällä alistamista".
Kotiapulaisia oli vielä sodan jälkeen. Joskus 60-70-lukujen taitteessa suuri piirtein sitten alkoi olla ehkä enemmän kotiäitejä. Päivähoitoa ei ollut, ja monilla nuorilla asui omat vanhemmat maalla, kun taas nuoret perheet asuivat kaupungeissa. Oma äitini oli kotona 10 vuotta hoitaen omia ja naapureiden lapsia, jotta niiden äidit pääsi töihin. Eli ei se nyt ihan paikkaansa pidä, ettei Suomessa olisi koskaan ollut kotiäitikulttuuria (sen puuttuminen olisi vaatinut päivähoidon tuloa huomattavasti aiemmin).
Teinityttöjä maalta tyypillisesti. Heitä lähti muuten myös Ruotsiin 60-70-luvuilla lapsia hoitamaan.