Lue keskustelun säännöt.
Erikoisin asia mitä olet löytänyt vanhempasi tai isovanhempasi jäämistöstä
Löysin vähän aikaa sitten kuolleen isäni kotoa kaikki mitä olen hänelle vuosien saatossa ostanut lahjaksi. Ovat avaamattomina paketissa. Vaatteita ja kodintarvikkeita, joita on ihan itse pyytänyt ja kertonut tarvitsevansa
Kommentit (1024)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Hänellä on varmaan ollut se sodassa mukana, jos oli upseeri.
Ymmärsi (paremmin kuin jälkipolvet) että kannattaa säästää, jos tulee uudestaan sota tai kaaos. Oman perheen turvana tai jos joutuu uudelleen suomea puolustamaan.
Juuri näin! Miksi se poliiseille piti antaa?
Jos laittomalle aseelle ei ole kotona tarvetta niin miksi sellaista pitäisi säilyttää? Huonoimmillaan se varastetaan ja joku rikollinen käyttää sitä rikosten tekoon.
Luulen että aseet kyllä jaetaan armeijan toimesta sitten kun tulee tarve maan puolustuksessa sellaisia käyttää. Itse ainakin käytän mieluummin modernimpaa ja kunnossa olevaa asetta kuin jotain ikivanhaa josta ei tiedä mitä siinä räjähtää silmille jos sillä koittaa ampua.
Onhan meillä eteisen nurkassa vaahtosammutinkin, vaikka sille ei satu juuri nyt olemaan käyttöä!
Myös isävainaan taskukello, hopeapäinen kävelykeppi ja puukko 30-luvulta ovat tallella muistoesineinä ja täysin vailla käytännön tarvetta! Kyllä tuo olisi pitänyt muistoesineenä vaarista säilyttää, en näe mitään syytä, miksi asia olisi kuulunut jollekin ulkopuoliselle!
Ja sitäpaitsi joku poliisihan jäi juuri pari vuotta sitten kiinni varasteltuaan ihmisten aseita - ei tuota ainakaan poliiseille olisi arvannut antaa!
Säilyttäisit varmaan dynamiittiakin muistoesineenä jos pappasi/mummosi sattuisi olemaan räjäytysurakoija ja varastossa olisi muutama pötkylä perillisten ihmeteltävänä?
Tuo on hieman eri asia. Dynamiitti nimittäin herkistyy vanhemmiten, eikä sen säilyttäminen eikä varsinkaan käsittely ole silloin enää turvallista. Tuollainen löytötulisi tutkia ja arvioida - muuten kyllä.
Vaarin pistooli sen sijaan ei aiheuta minkäänlaista uhkaa eksistenssillään, vaan pikemminkin se luo turvallisuutta, kuten esim. mainittu jauhesammuttimen olemassaolo taloudessa. Jos se on lisäksi historiallisesti kiintoisa esine ja etenkin jos se on osa perheen historiaa, niin ilman muuta minäkin säilyttäisin sen muistona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Hänellä on varmaan ollut se sodassa mukana, jos oli upseeri.
Ymmärsi (paremmin kuin jälkipolvet) että kannattaa säästää, jos tulee uudestaan sota tai kaaos. Oman perheen turvana tai jos joutuu uudelleen suomea puolustamaan.
Juuri näin! Miksi se poliiseille piti antaa?
Jos laittomalle aseelle ei ole kotona tarvetta niin miksi sellaista pitäisi säilyttää? Huonoimmillaan se varastetaan ja joku rikollinen käyttää sitä rikosten tekoon.
Luulen että aseet kyllä jaetaan armeijan toimesta sitten kun tulee tarve maan puolustuksessa sellaisia käyttää. Itse ainakin käytän mieluummin modernimpaa ja kunnossa olevaa asetta kuin jotain ikivanhaa josta ei tiedä mitä siinä räjähtää silmille jos sillä koittaa ampua.
Onhan meillä eteisen nurkassa vaahtosammutinkin, vaikka sille ei satu juuri nyt olemaan käyttöä!
Myös isävainaan taskukello, hopeapäinen kävelykeppi ja puukko 30-luvulta ovat tallella muistoesineinä ja täysin vailla käytännön tarvetta! Kyllä tuo olisi pitänyt muistoesineenä vaarista säilyttää, en näe mitään syytä, miksi asia olisi kuulunut jollekin ulkopuoliselle!
Ja sitäpaitsi joku poliisihan jäi juuri pari vuotta sitten kiinni varasteltuaan ihmisten aseita - ei tuota ainakaan poliiseille olisi arvannut antaa!
Säilyttäisit varmaan dynamiittiakin muistoesineenä jos pappasi/mummosi sattuisi olemaan räjäytysurakoija ja varastossa olisi muutama pötkylä perillisten ihmeteltävänä?
Tuo on hieman eri asia. Dynamiitti nimittäin herkistyy vanhemmiten, eikä sen säilyttäminen eikä varsinkaan käsittely ole silloin enää turvallista. Tuollainen löytötulisi tutkia ja arvioida - muuten kyllä.
Vaarin pistooli sen sijaan ei aiheuta minkäänlaista uhkaa eksistenssillään, vaan pikemminkin se luo turvallisuutta, kuten esim. mainittu jauhesammuttimen olemassaolo taloudessa. Jos se on lisäksi historiallisesti kiintoisa esine ja etenkin jos se on osa perheen historiaa, niin ilman muuta minäkin säilyttäisin sen muistona.
Ihme selittäjä. Lopeta jo pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Raamattu. Koska isä oli eronnut kirkosta jo aikoja sitten ja äidin mielestä papeilla ei ollut mitään virkaa..
Ei kai tuossa ole mitään ihmeellistä! Onhan jokaisella monenlaisia kirjoja hyllyssään, vaikka niillä ei olisikaan syvempää, henkilökohtaista merkitystä. Minullakin on koraani, vaikka muuten - etenkin sen luettuani - olen sitä mieltä, että ne saisi kaikki polttaa.
Pitää etsiä tietoa ja lukea itse, eikä uskoa kuulopuheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Hänellä on varmaan ollut se sodassa mukana, jos oli upseeri.
Ymmärsi (paremmin kuin jälkipolvet) että kannattaa säästää, jos tulee uudestaan sota tai kaaos. Oman perheen turvana tai jos joutuu uudelleen suomea puolustamaan.
Juuri näin! Miksi se poliiseille piti antaa?
Jos laittomalle aseelle ei ole kotona tarvetta niin miksi sellaista pitäisi säilyttää? Huonoimmillaan se varastetaan ja joku rikollinen käyttää sitä rikosten tekoon.
Luulen että aseet kyllä jaetaan armeijan toimesta sitten kun tulee tarve maan puolustuksessa sellaisia käyttää. Itse ainakin käytän mieluummin modernimpaa ja kunnossa olevaa asetta kuin jotain ikivanhaa josta ei tiedä mitä siinä räjähtää silmille jos sillä koittaa ampua.
Onhan meillä eteisen nurkassa vaahtosammutinkin, vaikka sille ei satu juuri nyt olemaan käyttöä!
Myös isävainaan taskukello, hopeapäinen kävelykeppi ja puukko 30-luvulta ovat tallella muistoesineinä ja täysin vailla käytännön tarvetta! Kyllä tuo olisi pitänyt muistoesineenä vaarista säilyttää, en näe mitään syytä, miksi asia olisi kuulunut jollekin ulkopuoliselle!
Ja sitäpaitsi joku poliisihan jäi juuri pari vuotta sitten kiinni varasteltuaan ihmisten aseita - ei tuota ainakaan poliiseille olisi arvannut antaa!
Säilyttäisit varmaan dynamiittiakin muistoesineenä jos pappasi/mummosi sattuisi olemaan räjäytysurakoija ja varastossa olisi muutama pötkylä perillisten ihmeteltävänä?
Tuo on hieman eri asia. Dynamiitti nimittäin herkistyy vanhemmiten, eikä sen säilyttäminen eikä varsinkaan käsittely ole silloin enää turvallista. Tuollainen löytötulisi tutkia ja arvioida - muuten kyllä.
Vaarin pistooli sen sijaan ei aiheuta minkäänlaista uhkaa eksistenssillään, vaan pikemminkin se luo turvallisuutta, kuten esim. mainittu jauhesammuttimen olemassaolo taloudessa. Jos se on lisäksi historiallisesti kiintoisa esine ja etenkin jos se on osa perheen historiaa, niin ilman muuta minäkin säilyttäisin sen muistona.
Ihme selittäjä. Lopeta jo pikkuhiljaa.
Pääs kiinni, ääliö! Hyviä näkökohtiahan tuossa oli! Mukavampi lukea kuin jutut mummosi dildoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dick pics. Äitini jäämistössä. Järkytyin.
Ai siis oikeasti?
Mielikuva, kun joku on ottanut parrustaan kameralla kuvan ja lähettänyt sen kehitettäväksi.
Kukapa ei olisi noin tehnyt? Nykyään paljon helpompaa. En ole tosin kokeillut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummun kotia kun siivottiin, löytyi vaikka mitä. Tämä siis Keski-Euroopassa. Mummu oli maailman herttaisin ihminen ja kova kaipuu on, mutta WTF, kellarin hyllyssä 18 kappaletta Mein Kampfia (vieläkään ei tiedetä mitä noille pitäisi tehdä, koska täällä niitä on laitonta omistaa, joskin joka taloudessa oli pakko olla vähintään yksi mummun nuoruudessa), neljä laatikkoa täynnä erilaisten sairauksien solunäytteitä niiden ohuiden lasilevyjen väliin säilöttynä, ja kaiken kruunuksi täytetty kamelinpää. Plus pussi öylättejä. Who needs drugs when you get to clean up Grandma's house? :D
Selvitä, missä kirjat ovat sallittuja ja salakuljeta myyntiin. Suomessa pyydetään satasesta ylöspäin.
Ja miten luulet käyvän, jos jääkin kiinni? Vähintään ikuinen maahantulokielto.
Suomessa Mein Kampf on ihan laillinen kirja. Olen pitkään suunnitellut lukevani sen. Aina jauhetaan siitä että Hitler kannatti tätä ja vihasi tuota jne. Voisi nähdä mitä se natsismi todella on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Hänellä on varmaan ollut se sodassa mukana, jos oli upseeri.
Ymmärsi (paremmin kuin jälkipolvet) että kannattaa säästää, jos tulee uudestaan sota tai kaaos. Oman perheen turvana tai jos joutuu uudelleen suomea puolustamaan.
Juuri näin! Miksi se poliiseille piti antaa?
Jos laittomalle aseelle ei ole kotona tarvetta niin miksi sellaista pitäisi säilyttää? Huonoimmillaan se varastetaan ja joku rikollinen käyttää sitä rikosten tekoon.
Luulen että aseet kyllä jaetaan armeijan toimesta sitten kun tulee tarve maan puolustuksessa sellaisia käyttää. Itse ainakin käytän mieluummin modernimpaa ja kunnossa olevaa asetta kuin jotain ikivanhaa josta ei tiedä mitä siinä räjähtää silmille jos sillä koittaa ampua.
Onhan meillä eteisen nurkassa vaahtosammutinkin, vaikka sille ei satu juuri nyt olemaan käyttöä!
Myös isävainaan taskukello, hopeapäinen kävelykeppi ja puukko 30-luvulta ovat tallella muistoesineinä ja täysin vailla käytännön tarvetta! Kyllä tuo olisi pitänyt muistoesineenä vaarista säilyttää, en näe mitään syytä, miksi asia olisi kuulunut jollekin ulkopuoliselle!
Ja sitäpaitsi joku poliisihan jäi juuri pari vuotta sitten kiinni varasteltuaan ihmisten aseita - ei tuota ainakaan poliiseille olisi arvannut antaa!
Säilyttäisit varmaan dynamiittiakin muistoesineenä jos pappasi/mummosi sattuisi olemaan räjäytysurakoija ja varastossa olisi muutama pötkylä perillisten ihmeteltävänä?
Tuo on hieman eri asia. Dynamiitti nimittäin herkistyy vanhemmiten, eikä sen säilyttäminen eikä varsinkaan käsittely ole silloin enää turvallista. Tuollainen löytötulisi tutkia ja arvioida - muuten kyllä.
Vaarin pistooli sen sijaan ei aiheuta minkäänlaista uhkaa eksistenssillään, vaan pikemminkin se luo turvallisuutta, kuten esim. mainittu jauhesammuttimen olemassaolo taloudessa. Jos se on lisäksi historiallisesti kiintoisa esine ja etenkin jos se on osa perheen historiaa, niin ilman muuta minäkin säilyttäisin sen muistona.
Ampuma-ase (käyttökuntoinen) ei luo turvallisuutta, vaan moninkertaistaa ampuma-asekuoleman mahdollisuuden (itsemurha, onnettomuus, henkirikos), Jos haluaa perheelleen turvallisuutta, ensimmäinen teko on hankkiutua eroon ampuma-aseista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoinen postimerkki ja rahakokoelma.
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Hänellä on varmaan ollut se sodassa mukana, jos oli upseeri.
Ymmärsi (paremmin kuin jälkipolvet) että kannattaa säästää, jos tulee uudestaan sota tai kaaos. Oman perheen turvana tai jos joutuu uudelleen suomea puolustamaan.
Juuri näin! Miksi se poliiseille piti antaa?
Jos laittomalle aseelle ei ole kotona tarvetta niin miksi sellaista pitäisi säilyttää? Huonoimmillaan se varastetaan ja joku rikollinen käyttää sitä rikosten tekoon.
Luulen että aseet kyllä jaetaan armeijan toimesta sitten kun tulee tarve maan puolustuksessa sellaisia käyttää. Itse ainakin käytän mieluummin modernimpaa ja kunnossa olevaa asetta kuin jotain ikivanhaa josta ei tiedä mitä siinä räjähtää silmille jos sillä koittaa ampua.
Onhan meillä eteisen nurkassa vaahtosammutinkin, vaikka sille ei satu juuri nyt olemaan käyttöä!
Myös isävainaan taskukello, hopeapäinen kävelykeppi ja puukko 30-luvulta ovat tallella muistoesineinä ja täysin vailla käytännön tarvetta! Kyllä tuo olisi pitänyt muistoesineenä vaarista säilyttää, en näe mitään syytä, miksi asia olisi kuulunut jollekin ulkopuoliselle!
Ja sitäpaitsi joku poliisihan jäi juuri pari vuotta sitten kiinni varasteltuaan ihmisten aseita - ei tuota ainakaan poliiseille olisi arvannut antaa!
Säilyttäisit varmaan dynamiittiakin muistoesineenä jos pappasi/mummosi sattuisi olemaan räjäytysurakoija ja varastossa olisi muutama pötkylä perillisten ihmeteltävänä?
Tuo on hieman eri asia. Dynamiitti nimittäin herkistyy vanhemmiten, eikä sen säilyttäminen eikä varsinkaan käsittely ole silloin enää turvallista. Tuollainen löytötulisi tutkia ja arvioida - muuten kyllä.
Vaarin pistooli sen sijaan ei aiheuta minkäänlaista uhkaa eksistenssillään, vaan pikemminkin se luo turvallisuutta, kuten esim. mainittu jauhesammuttimen olemassaolo taloudessa. Jos se on lisäksi historiallisesti kiintoisa esine ja etenkin jos se on osa perheen historiaa, niin ilman muuta minäkin säilyttäisin sen muistona.
Ampuma-ase (käyttökuntoinen) ei luo turvallisuutta, vaan moninkertaistaa ampuma-asekuoleman mahdollisuuden (itsemurha, onnettomuus, henkirikos), Jos haluaa perheelleen turvallisuutta, ensimmäinen teko on hankkiutua eroon ampuma-aseista.
Tuohan on täysin takaperoinen ajatus! Kannatatko myös maanpuolustuksesta ja palolaitoksesta luopumista?
Oletko sattunut kuulemaan, mitä Ukrainassa tapahtuu?
"Joka takoo miekkansa auranvantaaksi saa pian huomata kyntävänsä sen hyväksi, joka niin ei tehnyt!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Hänellä on varmaan ollut se sodassa mukana, jos oli upseeri.
Ymmärsi (paremmin kuin jälkipolvet) että kannattaa säästää, jos tulee uudestaan sota tai kaaos. Oman perheen turvana tai jos joutuu uudelleen suomea puolustamaan.
Juuri näin! Miksi se poliiseille piti antaa?
Jos laittomalle aseelle ei ole kotona tarvetta niin miksi sellaista pitäisi säilyttää? Huonoimmillaan se varastetaan ja joku rikollinen käyttää sitä rikosten tekoon.
Luulen että aseet kyllä jaetaan armeijan toimesta sitten kun tulee tarve maan puolustuksessa sellaisia käyttää. Itse ainakin käytän mieluummin modernimpaa ja kunnossa olevaa asetta kuin jotain ikivanhaa josta ei tiedä mitä siinä räjähtää silmille jos sillä koittaa ampua.
Onhan meillä eteisen nurkassa vaahtosammutinkin, vaikka sille ei satu juuri nyt olemaan käyttöä!
Myös isävainaan taskukello, hopeapäinen kävelykeppi ja puukko 30-luvulta ovat tallella muistoesineinä ja täysin vailla käytännön tarvetta! Kyllä tuo olisi pitänyt muistoesineenä vaarista säilyttää, en näe mitään syytä, miksi asia olisi kuulunut jollekin ulkopuoliselle!
Ja sitäpaitsi joku poliisihan jäi juuri pari vuotta sitten kiinni varasteltuaan ihmisten aseita - ei tuota ainakaan poliiseille olisi arvannut antaa!
Säilyttäisit varmaan dynamiittiakin muistoesineenä jos pappasi/mummosi sattuisi olemaan räjäytysurakoija ja varastossa olisi muutama pötkylä perillisten ihmeteltävänä?
Tuo on hieman eri asia. Dynamiitti nimittäin herkistyy vanhemmiten, eikä sen säilyttäminen eikä varsinkaan käsittely ole silloin enää turvallista. Tuollainen löytötulisi tutkia ja arvioida - muuten kyllä.
Vaarin pistooli sen sijaan ei aiheuta minkäänlaista uhkaa eksistenssillään, vaan pikemminkin se luo turvallisuutta, kuten esim. mainittu jauhesammuttimen olemassaolo taloudessa. Jos se on lisäksi historiallisesti kiintoisa esine ja etenkin jos se on osa perheen historiaa, niin ilman muuta minäkin säilyttäisin sen muistona.
Ampuma-ase (käyttökuntoinen) ei luo turvallisuutta, vaan moninkertaistaa ampuma-asekuoleman mahdollisuuden (itsemurha, onnettomuus, henkirikos), Jos haluaa perheelleen turvallisuutta, ensimmäinen teko on hankkiutua eroon ampuma-aseista.
Huutelen sivusta, että maassamme yleisin henkirikoksessa käytetty ase on leipäveitsi, sellainen kun löytyy joka taloudesta ja on heti käsillä. Joko olet luovuttanut omasi poliisille?
Pelkäätkö veitsiä, pulloja, kirveitä, muovipusseja, sähköjohtoja ja keittöjakkaroita myös?
Oireesi viittaavat selvästi hoplofobiaan.
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mummun kotia kun siivottiin, löytyi vaikka mitä. Tämä siis Keski-Euroopassa. Mummu oli maailman herttaisin ihminen ja kova kaipuu on, mutta WTF, kellarin hyllyssä 18 kappaletta Mein Kampfia (vieläkään ei tiedetä mitä noille pitäisi tehdä, koska täällä niitä on laitonta omistaa, joskin joka taloudessa oli pakko olla vähintään yksi mummun nuoruudessa), neljä laatikkoa täynnä erilaisten sairauksien solunäytteitä niiden ohuiden lasilevyjen väliin säilöttynä, ja kaiken kruunuksi täytetty kamelinpää. Plus pussi öylättejä. Who needs drugs when you get to clean up Grandma's house? :D
Selvitä, missä kirjat ovat sallittuja ja salakuljeta myyntiin. Suomessa pyydetään satasesta ylöspäin.
Ja miten luulet käyvän, jos jääkin kiinni? Vähintään ikuinen maahantulokielto.
Suomessa Mein Kampf on ihan laillinen kirja. Olen pitkään suunnitellut lukevani sen. Aina jauhetaan siitä että Hitler kannatti tätä ja vihasi tuota jne. Voisi nähdä mitä se natsismi todella on.
Tuo kirja kannattaa ehdottomasti lukea sen mystisyyden hälventämiseksi ja jotta Adolf-sedän ajatuksista pääsisi hajulle. Ei ollut helppoa hänelläkään ja oli suuri vahinko, ettei häntä hyväksytty kahdesta hakukerrastaan huolimatta Wienin taideakatemiaan - maailmanhistoriassa olisi silloin yksi hyvä taiteilija enemmän ja yksi diktaattori vähemmän! Kirja on varsin raskaslukuinen, jopa sekava ja itseltäni se jäi taannoin kesken, mitä ei usein ole tapahtunut - täytyy ottaa unilukemiseksi taas joskus. Toimii hyvin siinä tarkoituksessa...
"Taisteluni" on ainakin aiemmin löytynyt Netistä suomenkielisenä pdffänä.
Sinänsä kansallissosialismi on yksinkertaisesti saksalainen, toimivampi muoto tutusta sosialidemokratiasta. Jos punikit olisivat voittaneet Suomessa vuonna 1918 olisi meilläkin nähty samanlaisia leirejä. SDP vastusti myös Suomen itsenäistymistä Neuvosto-Venäjästä.
Maassamme toiminut puolue Suomen Kansallissosialistien liitto lopetti toimintansa vuonna 1944 ja yhdistyi SDP:hen, "koska meillä on samat tavoitteet!" Kansallissosialismi oli poliittinen muoti-ideologia 20- ja 30-luvuilla ja käytännössä kaikissa Euroopan maissa toimi jonkinlainen ks-puolue. Etenkin Englannissa - tuossa sosialismin kehdossa - se oli iso tekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MicMac kirjoitti:
Löysin ihan hiljattain yhden vanhan kirjan välistä erikoisen kirjeen: se on osoitettu mummoni nimiselle henkilölle, päivätty 30-luvulle ja siinä oli kuoressa viivattu yli 2 osoitetta ja kolmas oli viivaamatta. Erikoista oli se, että kirje oli kirjoitettu saksaksi, eikä koskaan missään ilmennyt että mummo olisi saksaa osannut.
Luulenkin, että kirje on tarkoitettu saman nimiselle, mutta kuitenkin toiselle henkilölle. Häntä ei ole varmaan tavoitettu ensimmäisessä osoitteessa ja niin kirje on sitten lopulta kääntynyt mummolle sen hetkiseen asuinpaikkaan (mummo muutti työn vuoksi säännöllisen epäsäännöllisesti ennen avioitumista; kenties kaima on tehnyt samaa työtä ja osoite vaihdellut hänelläkin?)
En tiedä, miksei mummo ole toimittanut kirjettä eteenpäin.
No mitä siinä kirjeessä luki? Kai te sen nyt luitte, tai käännätitte saksaa osaavalla? Ehkä se kuitenkin oli isoäidillenne, vaikka hän ei tietääksenne osannut saksaa? Sattumoisin olen itsekin saanut kirjeen saksaksi, vaikken osaa sitä kuin pari sanaa. Sen lähetti 80-luvun lopulla interreilillä tapaamani tyyppi, joka puolestaan ei osannut riittävän hyvin englantia, eikä tietenkään suomea.
Vierailija kirjoitti:
Outoa oli pussi missä oli useita katkenneita sälekaihtimien naruja. Ja mummon asunnossa ei edes ollut sälekaihtimia. Mikä lie dyykkausaarre.
Voi olla, että oli tarkoitus virkata niistä jotain. Vaikka kassi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun olin mummuni kanssa saunassa ja mummu kaihosi: kun saisi oikeeseen pellavapyyhkeeseen kuivata itsensä. Olin silloin 10 vuotias.
Ostin mummulle pellavapyyhkeen joululahjaksi silloin. Mummu kuoli 25 vuotta myöhemmin ja mun antama pyyhe oli muovissa edelleen kaapissa. Tuli jotenkin surullinen olo.
Nyt oon itse tehnyt jonkinlaista kuolinsiivousta. Vanhat päiväkirjat, runokirjat, rakkauskirjeet on hävitetty. Laatikossa on päällimmäisenä asiakirjat eli testamentti, osakekirjat, salasanat. Dildoja en ihan vielä oo hävittänyt :D Ikää on nyt 58
Siis EI! Älkää hävittäkö niitä päiväkirjojanne, rakkauskirjeitä ym. Kallisarvoisinta mitä on, ovat äitini päiväkirjat teinivuosiltaan. Sain ne luettavakseni vasta vuosia hänen kuolemansa jälkeen. Ei kuolinsiivouksia, ei ei ei.
Hävitin itsekin muutama vuosi sitten päiväkirjani esiteini- ja teinivuosilta. Tuhosin myös suurimman osan saamistani kirjeistä, joita olin saanut siihen aikaan, kun oli ulkomaalaisia kirjeenvaihtokavereita. Erästä yritin etsiä netistä, mutta on niin yleinen nimi, ettei löytynyt. Myös muistokirjoja olin säilyttänyt ja yhdellekin sivulle olin kommentoinut, että en koskaan unohda (pojan nimi). Ei aavistustakaan kuka tyyppi oli :)
Päiväkirjat ovat yksityisiä. En halua kenenkään niitä lukevan. Lisäksi jutut olivat niin tyhmiä, että hävettää. Ei todellakaan mitään kaunokirjallisuutta tai eteeristä haikailua.
Tuskin kukaan niitä alkaa vatvomaan tai edes miettii sen enempää.
Itse en ainakaan pelkää sitä että joku lukisi sepustuksiani. Sitä paitsi olenhan jo kuollut silloin.
Ihan sama.
Päiväkirjat voivat aiheuttaa yllättävää stressiä jälkeläisissä. On todella huijentavaa, kun niitä ei olekaan. Eikä mitään ihmerakkausstooreja kirjeissä, jos ei ole kyse omista vanhemmista. Sen sijaan neutraalit kortit ja kirjeet, tai vaikka lapsuuden valikoidut piirustukset yms. ovat kullan arvoisia. Ei niistäkään ihan jokaista kannata säästää.
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen postimerkki ja rahakokoelma.
Isokin postimerkki, vai erikoisen vanha erityispainos ja harvinaisesta maasta? ;)
Erikoista on ollut se, etten ole löytänyt mitään muuta, kuin ahdistavia asioita. Lienee taustalla jonkin asteisia selvittämättömiä traumoja.
Mummoni oli säilyttänyt kaikki leipäpussien sulkijat, niin kauan kun niitä on ollut, oli keittiön yläkaappi niitä täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoisältä löytyi kuulemma jostain laatikon perukoilta sodanaikainen pistooli ja panoksia. Isoisä oli koulutettu mies ja hyvässä virassa + sen jälkeen eläkkeellä ja eli ikänsä rauhallista perhe-elämää joten ei luulisi että tuollaiselle olisi mitään käyttöä. Ilmeisesti sitten sotamuisto tms.
Se sitten kuskattiin poliisille kun eihän siihen tietty mitään lupia ollut.
Hänellä on varmaan ollut se sodassa mukana, jos oli upseeri.
Ymmärsi (paremmin kuin jälkipolvet) että kannattaa säästää, jos tulee uudestaan sota tai kaaos. Oman perheen turvana tai jos joutuu uudelleen suomea puolustamaan.
Juuri näin! Miksi se poliiseille piti antaa?
Jos laittomalle aseelle ei ole kotona tarvetta niin miksi sellaista pitäisi säilyttää? Huonoimmillaan se varastetaan ja joku rikollinen käyttää sitä rikosten tekoon.
Luulen että aseet kyllä jaetaan armeijan toimesta sitten kun tulee tarve maan puolustuksessa sellaisia käyttää. Itse ainakin käytän mieluummin modernimpaa ja kunnossa olevaa asetta kuin jotain ikivanhaa josta ei tiedä mitä siinä räjähtää silmille jos sillä koittaa ampua.
Onhan meillä eteisen nurkassa vaahtosammutinkin, vaikka sille ei satu juuri nyt olemaan käyttöä!
Myös isävainaan taskukello, hopeapäinen kävelykeppi ja puukko 30-luvulta ovat tallella muistoesineinä ja täysin vailla käytännön tarvetta! Kyllä tuo olisi pitänyt muistoesineenä vaarista säilyttää, en näe mitään syytä, miksi asia olisi kuulunut jollekin ulkopuoliselle!
Ja sitäpaitsi joku poliisihan jäi juuri pari vuotta sitten kiinni varasteltuaan ihmisten aseita - ei tuota ainakaan poliiseille olisi arvannut antaa!
Säilyttäisit varmaan dynamiittiakin muistoesineenä jos pappasi/mummosi sattuisi olemaan räjäytysurakoija ja varastossa olisi muutama pötkylä perillisten ihmeteltävänä?
Tuo on hieman eri asia. Dynamiitti nimittäin herkistyy vanhemmiten, eikä sen säilyttäminen eikä varsinkaan käsittely ole silloin enää turvallista. Tuollainen löytötulisi tutkia ja arvioida - muuten kyllä.
Vaarin pistooli sen sijaan ei aiheuta minkäänlaista uhkaa eksistenssillään, vaan pikemminkin se luo turvallisuutta, kuten esim. mainittu jauhesammuttimen olemassaolo taloudessa. Jos se on lisäksi historiallisesti kiintoisa esine ja etenkin jos se on osa perheen historiaa, niin ilman muuta minäkin säilyttäisin sen muistona.
Ampuma-ase (käyttökuntoinen) ei luo turvallisuutta, vaan moninkertaistaa ampuma-asekuoleman mahdollisuuden (itsemurha, onnettomuus, henkirikos), Jos haluaa perheelleen turvallisuutta, ensimmäinen teko on hankkiutua eroon ampuma-aseista.
Huutelen sivusta, että maassamme yleisin henkirikoksessa käytetty ase on leipäveitsi, sellainen kun löytyy joka taloudesta ja on heti käsillä. Joko olet luovuttanut omasi poliisille?
Pelkäätkö veitsiä, pulloja, kirveitä, muovipusseja, sähköjohtoja ja keittöjakkaroita myös?
Oireesi viittaavat selvästi hoplofobiaan.
Jos nyt vaikka lopettaisit tuon turhan trollaamisen aiheella.
Miten niille määriteltiin arvot, jos ette tienneet niistä muuta kuin nimet ja kaupungin?