Lue keskustelun säännöt.
Ei-biologisen lapsenlapsen ylenkatsominen biologisten rinnalla
20.05.2019 |
Tuli mieleen tuosta pappapuoliketjusta. Minulla on ystävätär, jolla on kolme lasta. Vanhin on seuraus yhden sekavan yön suhteesta, eikä ystäväni luullakseni tiedä, kuka lapsen isä on (sanoo aina, ettei vaan halua kertoa).
Jo raskausaikana hän tapasi miehen, jonka kanssa meni naimisiin ja sai kaksi lasta lisää. Nyt aviomiehen äiti halusi avata keskimmäiselle ja nuorimmalle lapselle (eli ainoille biologiselle lapsenlapsillleen) pankkitilit, johon olisi laittanut pienen pesämunan ja jatkossa merkkipäivinä pienen summan rahaa.
Ystävättäreni kimpaantui siitä, että anoppinsa laittaa lapset eriarvoiseen asemaan, hänen mielestään myös vanhin lapsi (joka ei siis ole mitään sukua muille kuin äidilleen ja sisaruspuolilleen) tarvitsee saada oman pankkitilin mummopuoleltaan. Ystävätär päätti, että jos myös vanhin ei saa, eivät saa muutkaan ja anoppi ei saa tavata ketään lapsista, koska on niin epätasa-arvoinen.
Anoppi oli varovasti ehdottanut, että jospa toinen mummo, joka siis on vanhimman lapsen biologinen mummo, avaisi hänelle tilin, mutta se ei kuulemma tule kuuloonkaan. Epätasa-arvoinen kohtelu ei ratkea sillä vaan kuulemma korostuu.
Ystävättäreni mielestä hän on täysin oikeassa ja toisin ajattelevat väärässä. Minä kyllä saatan kallistua anopin puolelle, etenkin, jos ajattelen itseni anopin asemaan ja tiedän tuon vanhimman lapsen hieman "haastavaksi" käytökseltään (vaikkei se saisi mihinkään vaikuttaakaan).
Mitä mieltä olette? Etenkin te, joilla on eri isien lapsia?
Kommentit (330)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi anopin toiminnassa olisi sen enempää ongelmia kuin mitä on kummien suhteenkaan. Perheessä toisella lapsella voi olla varakas kummi ja toisella vähävaraisempi. Jos varakas kummi avaa kummilapselleen tilin ja alkaa laittamaan sinne rahaa, ihanko oikeasti joidenkin mielestä kummin pitää avata tilit ja laittaa rahaa muillekin kuin vain kummilapselleen?
Eivät ole verrattavissa. Siis kummit ja heidän toimintansa.
Kuten jo oli esillä, lähtökohtana lapsi on syytön syntyperäänsä, joten lasta ei pidä rankaista tai kohdella eriarvoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n (mummon itsensä?) aloitus vaikutti ilkeältä. Tietää, että lapsella ei ole tietoa isästään, mutta silti sanoo, että biologisen isän äidin pitäisi tälle avata tili. Perheen isä on ainoa isä, mikä lapsella on koskaan ollut, joten kyllä silloin pitää lapsia kohdella tasapuolisesti. Eri asia, jos lapsi tulisi eroperheestä, ja lapsella olisi isä ja tämän suku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi anopin toiminnassa olisi sen enempää ongelmia kuin mitä on kummien suhteenkaan. Perheessä toisella lapsella voi olla varakas kummi ja toisella vähävaraisempi. Jos varakas kummi avaa kummilapselleen tilin ja alkaa laittamaan sinne rahaa, ihanko oikeasti joidenkin mielestä kummin pitää avata tilit ja laittaa rahaa muillekin kuin vain kummilapselleen?
Eivät ole verrattavissa. Siis kummit ja heidän toimintansa.
Kuten jo oli esillä, lähtökohtana lapsi on syytön syntyperäänsä, joten lasta ei pidä rankaista tai kohdella eriarvoisesti.
Ei häntä kohdella eriarvoisesti. Miehen äiti nyt vaan ei ole hänen isoäitinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä tarinoissa isä on aina täysin munaton? Miksei hän puhu äitinsä kanssa? Tai miksi ottaa vaimokseen tuollaisen haahkan joka tilaisuuden tullen uhkailee, ettei mummo nää lapsenlapsiaan jos ei tehdä niin kuin haahka sanoo. Miettikää vähän kenen kanssa lisäännytte.
Koska tuo nainen määrää kaapin paikan, ja mies on perässävedettävä nössö. Bilelütka pamahti paksuksi, päätti kasvaa aikuiseksi, joten otti itselleen helposti kontrolloitavan miehen, kun vielä suht hyvän semmoien pystyi saamaan. Mies taas sai exien nähden paremman näköisen kumppanin, jos niitä exiä edes oli kovin montaa. Rakkaus miestä kohtaan on vähän niin ja näin, mutta vaimo vetää roolinsa tarpeeksi hyvin, että mies pysyy liitossa ja tekee kuten nainen haluaa. Salaa vähän halveksuu miestä, ja intohimoa löytyi viimeksi sitä kännipano-j'nnistä kohtaan, ellei ole pettänyt miestään. Mikä on aika todennäköistä sekin.
Tälle vuosisadalle aika tavallinen avioliitto siis.
Eihän täällä mitään naisvihaa ole missään?
Kuka on väittänyt ettei ole? Miehet on rehellisiä ja tunnustaa tekosensa, ja motiivinsa. Naiset kiertelee, kaartelee, kieltää ja vähättelee, eli tässä tapauksessa sanoo, ettei ole miesvihaa.
Jokainen saa itse valita mitä tekee. On tietysti lapsen kannalta kurjaa jos on epätasa-arvoa. Mutta eihän se nyt anopinkaan itsestäänselvästi tarvitse mitään tilejä perustaa. Meillä on uusperhe, jossa miehen vanhemmat ovat ottaneet lapseni lämpimästi vastaan. Mut eivät silti heidän lapsenlapsikseen muuttuneet, ja se on ok. Minun vanhempani ovat etäisempiä, eivätkä ole solmineet mieheni lapsiin mitään suhdetta. On heidän valintansa, enkä voi heitä siihen pakottaa. Minun lapsille kyllä laittavat lahjoja yms. Mut ehkä tilanne eri, sillä sekä mun et miehen lapsilla on olemassa omat isovanhemmat, eikä kumpienkaan isovanhemmillä ole varaa lahjoa loputtomasti lapsia. Turvaavat omia perillisiään. En ole huomannut et tämä olis kenellekään ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi anopin toiminnassa olisi sen enempää ongelmia kuin mitä on kummien suhteenkaan. Perheessä toisella lapsella voi olla varakas kummi ja toisella vähävaraisempi. Jos varakas kummi avaa kummilapselleen tilin ja alkaa laittamaan sinne rahaa, ihanko oikeasti joidenkin mielestä kummin pitää avata tilit ja laittaa rahaa muillekin kuin vain kummilapselleen?
Eivät ole verrattavissa. Siis kummit ja heidän toimintansa.
Kuten jo oli esillä, lähtökohtana lapsi on syytön syntyperäänsä, joten lasta ei pidä rankaista tai kohdella eriarvoisesti.
Sama tilannehan tuo on kummien suhteen. Eli toinen saa ja toinen ei. Lapselle joutuu jokatapauksessa kertomaan, miksi sisko tai veli saa jotain enemmän kuin hän. Aivan yhtä hyvin voi lapselle selittää, että isäpuolen äiti ei ole hänen mumminsa. Oikeasti on ihan järkevääkin selittää, koska lasten kasvaessa asia tulee entistä selvemmin esille lasten toiveiden muuttuessa kalliimmiksi. Kun lapsella jossain vaiheessa on oma pankkitili, vaikka sitten vasta 18-vuotiaana, biologiset isovanhemmat voivat laittaa sinne rahaa eikä vanhemmilla ole nokan koputtamista koko asiaan. Isovanhemmat voivat tukea taloudellisesti omia lapsenlapsiaan opiskeluaikana, maksaa autokoulun, ostaa auton tai vaikkapa asunnon eikä sillekään vanhemmat mahda mitään. Mun mielestä ei ole kovin mielekästä opettaa lastaan siihen, että hänelle kuuluisi kaikki sama mitä sisaruksilleenkin. Vanhemmiltaan toki, mutta ei sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät ole edes sukulaisia. Tunnen ihmisiä, joiden lapsuudessa uusperhe on kovasti yrittänyt leikkiä ydinperhettä, mutta valitettavasti totuus tulee jossain vaiheessa esille ja aika usein just teini-iässä. Jos vielä sattuu tulemaan avioero, katoaa koko isäpuolen tai äitipuolen suku lapsen elämästä.
Elämä on epäoikeudenmukaista. Sitäpaitsi tässä tilanteessa ei ole epäoikeudenmukaisuutta vaan realismia. Lasten pitää oppia kestämään pettymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua on aina sorrettu koska olen ainoa lapsenlapsista joka ei käynyt lukiota, lol.
Jopa ne ei biologiset lapsenlapset on parempia ja täydellisempiä kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
En nyt tajua tai en edes halua tajuta perusteluasi.
Se on niin, että lapsi on syytön syntymäänsä ja syntyperäänsä, eikä syntyperän vuoksi pidä syrjiä tai kohdella eri tavoin kuin toisia perheen lapsia, jotka ovat syntyneet ns normaalissa avioliitossa.
Menkää nyt itseenne ja miettikää omalle kohdallenne, jos olisit yhden illan hairahduksen tulos, niin olet eri kohtelun ansainnut? Noinko sen pitää olla ja mennä?
Ei ydinperheessäkään ålapset ole aina samanarvoisia, eikä voi toteuttaa aina oikeudenmukaisuutta.
Esim. meillä vanhemmat veljeni sai muhkean pankkitilin, kun täyttivät 18v kun isovanhemmat olivat joulu- ja synttärilahjat laittaneet tilille ja muutenkin säästäneet.
Minä en saanut mitään isovanhemmilta, kun syntyessäni isovanhemmat olivat jo pahasti demontoituneita ja sairaita ja kuolivat pian.
Ja samaan aikaan sattui vanhempien työttömyys ja yrityksen konkurssi ja elettiin koko lapsuuteni kädestä suuhun.
En kyllä ollut pätkääkään kateellinen veljilleni, kun jo 18v saivat ajokortin ja auton.
Itse jouduin säästämään todella pitkään ajokorttia varten, kun opiskelin, eikävanhemmilla ei ollut antaa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli tavannut ollessaan raskaana... Menivätkö vihille ennen lapsen syntymää?
Jos lapsi on syntynyt tässä avioliitossa, puoliso on lapsen isä ihan laillisesti.
Ja oli tai ei, on typerää ja ilkeää jaottelua. Lapsella ei muuta isää ole. Eikä muuta isän puolen sukua.
Tuollaiseen anoppiin en pitäisi mitään välejä muidenkaan lasten kanssa! En antaisi lupaa availla mitään tilejä kenellekään.
Omat lapseni ovat samalle miehelle, että ei ole oma lehmä ojassa.
Ihmettelen suuresti, että tuossa perheessä ei älytä jo olla hiljaa koko asiasta. Sairasta kiusata lasta. Anoppi on vinksahtanut ja yrittää nyt tuolla tehdä miniästä huonompaa.
Mies on lapsen omakseen ottanut, joten pitäköön myös sen lapsen puolia.
Perhe on kriisissä" tarkoittaa mitä? Ovat siis eroamassa? Ja silti anopin pitäisi rahoittaa vieraan vierasta lasta? Mikä tässä on joillekin epäselvää?
Tällä palstalla aina moititaan kateellisia ja ahneita, jostain syystä tässä ketjussa kateus ja ahneus ovatkin hyve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän aiheen ohi, mutta ei pahasti: Minusta on järkyttävää, miten helposti tällaisissa tilanteissa naiset jättävät selvittämättä lapsensa isän. Ehkä he ajattelevat, että pärjäävät ilman lapsen isääkin eivätkä halua olla tämän satunnaisen tuttavuuden kanssa missään tekemisissä. Mutta eivätkö nämä hepsankeikat ymmärrä, että samalla he sulkevat lapsensa pois isän (ja tämän suvun) perinnöstä? Kyse on helposti sadoista tuhansista euroista, vaikkei olisi varakaskaan suku. Ja harvoin nämä mammat ovat itse sellaisessa taloudellisessa asemassa, että pystyisivät kivuttomasti korvaamaan tälle isättömälle lapselle sen isältä saamatta jääneen perinnön.
Minusta tuo kuulostaa kyllä kamalalta ja äiti tekee aivan oikein kieltäessään tilien avaamisen. Eri asia, jos vaikka kummi avaisi tilin kummilapselleen, mutta nyt on kyseessä kolme lasta, joista yksi jätetään ulkopuoliseksi.
Sekin olisi eri asia, jos vanhimmalla lapsella olisi ne isän puolen isovanhemmat kuvioissa mukana. Toisaalta, vaikka oliskin ja he ei halua esim. sitä tiliä avata, niin päätyy tämä vanhin kuitenkin eriarvoiseen asemaan.
Äidille ne kaikki lapset on yhtä tärkeitä ja pidän hyvän äidin merkkinä tuota kimpaantumista siitä, että heitä ei kohdella tasa-arvoisesti.
Itsekkin elin uusioperheessä lapsuuteni ja sain eriarvoista kohtelua isäpuoleni ja tämän äidin taholta, suoranaista halveksuntaa jopa. Lapsena pidin isäpuolta kuitenkin oikeana isänä ja mummua oikeana mummunani, ei lapsi kykene ymmärtämään, että mistä se erilainen suhtautuminen johtuu, vasta nyt aikuisena sen on tajunnut.
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin isäpuoli ei voi silloin myöskään olla missään kasvatusvastuussa vanhimmasta lapsesta, hän ei siis ole vanhimman lapsen vanhempi lainkaan, vaan on vain äidin mies, jolla ei ole päätäntävaltaa kyseisen lapsen asioista. Tällöinhän homma on aika selkeä ja äidin tehtävä on tarjota tasoitusta vanhimmalle lapselle, eli avata se tili ja käydä vaikka kahdestaan vanhimman kanssa lomamatkalla jos se uudempien lasten isovanhempi ei tätä kerran halua lapsenlapsenaan pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo kuulostaa kyllä kamalalta ja äiti tekee aivan oikein kieltäessään tilien avaamisen. Eri asia, jos vaikka kummi avaisi tilin kummilapselleen, mutta nyt on kyseessä kolme lasta, joista yksi jätetään ulkopuoliseksi.
Sekin olisi eri asia, jos vanhimmalla lapsella olisi ne isän puolen isovanhemmat kuvioissa mukana. Toisaalta, vaikka oliskin ja he ei halua esim. sitä tiliä avata, niin päätyy tämä vanhin kuitenkin eriarvoiseen asemaan.
Äidille ne kaikki lapset on yhtä tärkeitä ja pidän hyvän äidin merkkinä tuota kimpaantumista siitä, että heitä ei kohdella tasa-arvoisesti.Itsekkin elin uusioperheessä lapsuuteni ja sain eriarvoista kohtelua isäpuoleni ja tämän äidin taholta, suoranaista halveksuntaa jopa. Lapsena pidin isäpuolta kuitenkin oikeana isänä ja mummua oikeana mummunani, ei lapsi kykene ymmärtämään, että mistä se erilainen suhtautuminen johtuu, vasta nyt aikuisena sen on tajunnut.
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin isäpuoli ei voi silloin myöskään olla missään kasvatusvastuussa vanhimmasta lapsesta, hän ei siis ole vanhimman lapsen vanhempi lainkaan, vaan on vain äidin mies, jolla ei ole päätäntävaltaa kyseisen lapsen asioista. Tällöinhän homma on aika selkeä ja äidin tehtävä on tarjota tasoitusta vanhimmalle lapselle, eli avata se tili ja käydä vaikka kahdestaan vanhimman kanssa lomamatkalla jos se uudempien lasten isovanhempi ei tätä kerran halua lapsenlapsenaan pitää.
Miksi sinä sotket sen äidin miehen tähän ollenkaan? Ei hän mitään ome tehnyt.
Minusta on täysin hämärä ajatus, että joku nainen pakotetaan mummoksi lapselle, joka on hänelle ihan vieras lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
En nyt tajua tai en edes halua tajuta perusteluasi.
Se on niin, että lapsi on syytön syntymäänsä ja syntyperäänsä, eikä syntyperän vuoksi pidä syrjiä tai kohdella eri tavoin kuin toisia perheen lapsia, jotka ovat syntyneet ns normaalissa avioliitossa.
Menkää nyt itseenne ja miettikää omalle kohdallenne, jos olisit yhden illan hairahduksen tulos, niin olet eri kohtelun ansainnut? Noinko sen pitää olla ja mennä?
Ei ydinperheessäkään ålapset ole aina samanarvoisia, eikä voi toteuttaa aina oikeudenmukaisuutta.
Esim. meillä vanhemmat veljeni sai muhkean pankkitilin, kun täyttivät 18v kun isovanhemmat olivat joulu- ja synttärilahjat laittaneet tilille ja muutenkin säästäneet.
Minä en saanut mitään isovanhemmilta, kun syntyessäni isovanhemmat olivat jo pahasti demontoituneita ja sairaita ja kuolivat pian.Ja samaan aikaan sattui vanhempien työttömyys ja yrityksen konkurssi ja elettiin koko lapsuuteni kädestä suuhun.
En kyllä ollut pätkääkään kateellinen veljilleni, kun jo 18v saivat ajokortin ja auton.
Itse jouduin säästämään todella pitkään ajokorttia varten, kun opiskelin, eikävanhemmilla ei ollut antaa rahaa.
Tämäkin on eri asia. Tuolle on järkiperuste jonka voi selittää aikuiselle lapselle.
Jos lapsi pitää tätä isovanhempaa omana isovanhempanaan, niin kyllä tuollainen selittämätön eriarvoisuus satuttaa ja jättää jäljetkin, eikä kyse ole mistään kateudesta. Lapselle on ikänsä mahdollisesti toitotettu että tässä on sinun mummo, sitten se mummo päättääkin ettei hän olekkaan sen lapsen mummo, vaan onkin vain sisarusten mummo, koska tämän yhden lapsen isä ei ole biologinen isä. Miksi ei ole tehnyt asiaa heti alkuunsa selväksi, jolloin tätäkään ongelmaa ei olisi ja olisi voinut alustapitäen sille yhdelle tehdä selväksi, että tämä mummu ei sitten ole sinun mummusi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
En nyt tajua tai en edes halua tajuta perusteluasi.
Se on niin, että lapsi on syytön syntymäänsä ja syntyperäänsä, eikä syntyperän vuoksi pidä syrjiä tai kohdella eri tavoin kuin toisia perheen lapsia, jotka ovat syntyneet ns normaalissa avioliitossa.
Menkää nyt itseenne ja miettikää omalle kohdallenne, jos olisit yhden illan hairahduksen tulos, niin olet eri kohtelun ansainnut? Noinko sen pitää olla ja mennä?
Ei ydinperheessäkään ålapset ole aina samanarvoisia, eikä voi toteuttaa aina oikeudenmukaisuutta.
Esim. meillä vanhemmat veljeni sai muhkean pankkitilin, kun täyttivät 18v kun isovanhemmat olivat joulu- ja synttärilahjat laittaneet tilille ja muutenkin säästäneet.
Minä en saanut mitään isovanhemmilta, kun syntyessäni isovanhemmat olivat jo pahasti demontoituneita ja sairaita ja kuolivat pian.Ja samaan aikaan sattui vanhempien työttömyys ja yrityksen konkurssi ja elettiin koko lapsuuteni kädestä suuhun.
En kyllä ollut pätkääkään kateellinen veljilleni, kun jo 18v saivat ajokortin ja auton.
Itse jouduin säästämään todella pitkään ajokorttia varten, kun opiskelin, eikävanhemmilla ei ollut antaa rahaa.Tämäkin on eri asia. Tuolle on järkiperuste jonka voi selittää aikuiselle lapselle.
Jos lapsi pitää tätä isovanhempaa omana isovanhempanaan, niin kyllä tuollainen selittämätön eriarvoisuus satuttaa ja jättää jäljetkin, eikä kyse ole mistään kateudesta. Lapselle on ikänsä mahdollisesti toitotettu että tässä on sinun mummo, sitten se mummo päättääkin ettei hän olekkaan sen lapsen mummo, vaan onkin vain sisarusten mummo, koska tämän yhden lapsen isä ei ole biologinen isä. Miksi ei ole tehnyt asiaa heti alkuunsa selväksi, jolloin tätäkään ongelmaa ei olisi ja olisi voinut alustapitäen sille yhdelle tehdä selväksi, että tämä mummu ei sitten ole sinun mummusi?
Kuka hänelle sellaista on toitottanut ja millä oikeudella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
En nyt tajua tai en edes halua tajuta perusteluasi.
Se on niin, että lapsi on syytön syntymäänsä ja syntyperäänsä, eikä syntyperän vuoksi pidä syrjiä tai kohdella eri tavoin kuin toisia perheen lapsia, jotka ovat syntyneet ns normaalissa avioliitossa.
Menkää nyt itseenne ja miettikää omalle kohdallenne, jos olisit yhden illan hairahduksen tulos, niin olet eri kohtelun ansainnut? Noinko sen pitää olla ja mennä?
Ei ydinperheessäkään ålapset ole aina samanarvoisia, eikä voi toteuttaa aina oikeudenmukaisuutta.
Esim. meillä vanhemmat veljeni sai muhkean pankkitilin, kun täyttivät 18v kun isovanhemmat olivat joulu- ja synttärilahjat laittaneet tilille ja muutenkin säästäneet.
Minä en saanut mitään isovanhemmilta, kun syntyessäni isovanhemmat olivat jo pahasti demontoituneita ja sairaita ja kuolivat pian.Ja samaan aikaan sattui vanhempien työttömyys ja yrityksen konkurssi ja elettiin koko lapsuuteni kädestä suuhun.
En kyllä ollut pätkääkään kateellinen veljilleni, kun jo 18v saivat ajokortin ja auton.
Itse jouduin säästämään todella pitkään ajokorttia varten, kun opiskelin, eikävanhemmilla ei ollut antaa rahaa.Tämäkin on eri asia. Tuolle on järkiperuste jonka voi selittää aikuiselle lapselle.
Jos lapsi pitää tätä isovanhempaa omana isovanhempanaan, niin kyllä tuollainen selittämätön eriarvoisuus satuttaa ja jättää jäljetkin, eikä kyse ole mistään kateudesta. Lapselle on ikänsä mahdollisesti toitotettu että tässä on sinun mummo, sitten se mummo päättääkin ettei hän olekkaan sen lapsen mummo, vaan onkin vain sisarusten mummo, koska tämän yhden lapsen isä ei ole biologinen isä. Miksi ei ole tehnyt asiaa heti alkuunsa selväksi, jolloin tätäkään ongelmaa ei olisi ja olisi voinut alustapitäen sille yhdelle tehdä selväksi, että tämä mummu ei sitten ole sinun mummusi?
Kuka hänelle sellaista on toitottanut ja millä oikeudella?
Varma en tietenkään voi olla, mutta kyllä voisin lyödä vetoa, että se vanhempikin lapsi sanoo tätä isovanhempaa mummukseen ja pitää häntä mummona, eikä yksikään aikuinen ole tätä asiaa hälle korjannut. Sen olisi voinut se mummokin tehdä jos olisi halunnut.
Anopin puolella. Aivan selvä tapaus. Miehellä on ennestään lapsia ja mun vanhemmat tietysti lahjoo vain meidän yhteisiä. Toki saattavat tuoda lahjan ja muistavat aina jouluna, mutta isommat rahalahjat menee mun lapsille. Heillähän on omakin äidin puolen mummu, joka muistaa säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni on aikanaan nainut leskeksi nuorena jääneen ukkini, hänellä oli jo yksi lapsi tuolloin. Saivat vielä yhdessä kaksi. Aina on kohdellut ukin poikaa kuin omaansa, samoin kaikkia meitä serkuksia. Ovat hänen lapsenlapsiaan täydestä sydämestä, vaikka eivät biologisesti. Arvostan suuresti tätä. Näin olemme me serkut ja meidän vanhempamme saaneet kasvaa tasa-arvoisessa suvussa, jossa ei ole ollut kärhämiä tai selän takana jupinaa - toista on isän puolen suvun kanssa. Valintoja, valintoja.
Nuori leskimies pikkulapsen kanssa kolmekymmentäluvulla on vähän eri kuin nykypäivän lähiömamman ryyppyreissun lopputulema.
En nyt tajua tai en edes halua tajuta perusteluasi.
Se on niin, että lapsi on syytön syntymäänsä ja syntyperäänsä, eikä syntyperän vuoksi pidä syrjiä tai kohdella eri tavoin kuin toisia perheen lapsia, jotka ovat syntyneet ns normaalissa avioliitossa.
Menkää nyt itseenne ja miettikää omalle kohdallenne, jos olisit yhden illan hairahduksen tulos, niin olet eri kohtelun ansainnut? Noinko sen pitää olla ja mennä?
Ei ydinperheessäkään ålapset ole aina samanarvoisia, eikä voi toteuttaa aina oikeudenmukaisuutta.
Esim. meillä vanhemmat veljeni sai muhkean pankkitilin, kun täyttivät 18v kun isovanhemmat olivat joulu- ja synttärilahjat laittaneet tilille ja muutenkin säästäneet.
Minä en saanut mitään isovanhemmilta, kun syntyessäni isovanhemmat olivat jo pahasti demontoituneita ja sairaita ja kuolivat pian.Ja samaan aikaan sattui vanhempien työttömyys ja yrityksen konkurssi ja elettiin koko lapsuuteni kädestä suuhun.
En kyllä ollut pätkääkään kateellinen veljilleni, kun jo 18v saivat ajokortin ja auton.
Itse jouduin säästämään todella pitkään ajokorttia varten, kun opiskelin, eikävanhemmilla ei ollut antaa rahaa.Tämäkin on eri asia. Tuolle on järkiperuste jonka voi selittää aikuiselle lapselle.
Jos lapsi pitää tätä isovanhempaa omana isovanhempanaan, niin kyllä tuollainen selittämätön eriarvoisuus satuttaa ja jättää jäljetkin, eikä kyse ole mistään kateudesta. Lapselle on ikänsä mahdollisesti toitotettu että tässä on sinun mummo, sitten se mummo päättääkin ettei hän olekkaan sen lapsen mummo, vaan onkin vain sisarusten mummo, koska tämän yhden lapsen isä ei ole biologinen isä. Miksi ei ole tehnyt asiaa heti alkuunsa selväksi, jolloin tätäkään ongelmaa ei olisi ja olisi voinut alustapitäen sille yhdelle tehdä selväksi, että tämä mummu ei sitten ole sinun mummusi?
Kuka hänelle sellaista on toitottanut ja millä oikeudella?
Varma en tietenkään voi olla, mutta kyllä voisin lyödä vetoa, että se vanhempikin lapsi sanoo tätä isovanhempaa mummukseen ja pitää häntä mummona, eikä yksikään aikuinen ole tätä asiaa hälle korjannut. Sen olisi voinut se mummokin tehdä jos olisi halunnut.
Mistä sinä tällaista päättelet?
Tuossakin tapauksessa biologinen lapsi voi vaatia lakiosansa eli hän saa puolet perinnöstä ja kaksi muuta jakavat toisen puolikkaan eli kumpikin saa 1/4.