ONKO SODASSA TAPPAMINEN OIKEIN?
filosofit ja fiksut, vastatkaa seuraaviin kysymyksiin ja auttakaa filosofin tutkimuksessa:
onko sodassa tappaminen mielestäsi oikein?
miksi on, miksi ei ole?
miksi sodassa saa tappaa ja muutoin ei?
kiitos!
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on murhamies myös sodassa tappaessaan. Sitä ei mikään muuta.
Tämä. Kuolemansynti jota mikään ei annan anteeksi. Aina.
Väärin. Raamattu opettaa ”ettei esivalta turhaan miekkaa kanna, vaan kantaa sitä pahantekijöiden rankaisemiseksi”.
Miekka on sota-ase, jolla ei ole muuta käyttöä kuin ihmisten tappaminen. Kun suomalainen reserviläinen (tai ammattisotilas) osana Suomen laillisen hallituksen alaisia univormua käyttäviä puolustusvoimia toteuttaa itselleen käskettyä tehtävää pysäyttää maahan tunkeutuva vihollinen tarvittaessa ampumalla, hän ei suinkaan syyllisty syntiin vaan tekee velvollisuutensa kunniakkaasti ja kiitettävästi.
Kansainvälisiä sopimuksia sotavankien jne. kohtelusta tulee luonnollisesti noudattaa, mutta vihollisen tappaminen sodassa ei ole moraalisesti edes arveluttavaa. Saati että olisi synti.
Tekouskovaiset käyttävät tätä raamatunkohtaa hyväksyttääkseen oman pahuutensa.
Kannattaa aina muistaa Jeesuksen opetukset väkivallasta kieltäytymisestä ja lukea ko. raamatunkohta (esivalta ei turhaan miekkaa kanna) loppuun saakka, jossa mainitaan:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.
Et osaa erottaa yksilön velvollisuuksia ja esivallan velvollisuuksia toisistaan. Rakkaus ei tietenkään tee lähimmäiselle pahaa, mutta tarkoittaako se mielestäsi:
1)Että esivallan ei pidä pyrkiä ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta maassa? Kuka tahansa saa kävellä maahan tekemään kaikkea haluamaansa pahaa, ja ”me vain rakastamme”?
2)Että esivallan tehtävät, joissa saattaa joutua käyttämään väkivaltaa (poliisit ja sotilaat) pitää jättää sellaisten ihmisten tehtäväksi jotka viis veisaavat Jeesuksen opetuksista. Tästähän seuraa että itse esivallassa on mielestäsi jotain arveluttavaa? Oletko ehkä anarkisti?
Yksilökristitty on luonnollisesti velvollinen rakastamaan lähimmäistään aina. Ikävä kyllä reaalimaailmassa joissakin tilanteissa lähimmäisten suojeleminen ja rakastaminen saattaa tarkoittaa RK62:n liipasimen pohjaan painamista maahan tunkeutuva vihollissotilas tähtäimessä. Koska jos minä en suojele perhettäni ja isänmaatani niin kuka sen tekee? Vain pelkuri alkaa lätistä lähimmäisenrakkaudesta siinä tilanteessa.
Esivalta, esimies, johtaja voi antaa määräyksen ihmisen tap pamisesta alaisilleen, mutta Jeesuksen opetuksen perusteella jokainen ihminen on itse vastuussa omista teoistaan.
Itä-saksan (maan esivalta määräsi) rajavartijat perustelivat pakenevien ampumista esimiestensä määräyksellä, mutta maallisessakin oikeudessa heidän perustelunsa viattomien ihmisten ta ppamisesta, ei saanut kovinkaan suuria hurraahuutoja.
Mikäli esivallan tottelemismääräyksiin vedotaan tap pamisen oikeutuksen periaatteella, siitä seuraa kestämättömiä ongelmia, sillä niin usein esivalta on määrännyt ta ppamaan syyttömiä ihmisiä esim. toisen maailmansodan aikana kotimaisia tap pa misesta kieltäytyneitä.
Suurimpana virheenä on pitää kristillisissä maissa valtaapitäviä aina oikeudenmukaisina tai Jeesuken opetusten mukaan toimivina, mistä järkyttävimpänä esimerkkinä Usan lähes 200 vuotta kestänyt jatkuva so timinen jossain päin maapalloa, viimeisimpänä kan sanmu rhan kohteena irakin kansa.
Jeesuksen opetuksen ydinsanoma on jokaisen yksilön velvollisuus elää tavalla jolla lähimmäistä
ei vahingoiteta millään tavalla.
Ei ainakaan sellaisella tavalla, jossa mahdollisimman tehokasta t appamista harjoitellaan etukäteen ja jossa sodan "lait" astuvat voimaan, eli kumpikin osapuoli tekee tekoja jotka ovat myös maallisten lakien perusteella tuomittavia, mutta joita kriisitilanteissa katsotaan oikeutetuiksi (usan vankien kidutus ja ihmisten vangitseminen ilman sotavankistatusta vuosikymmenien ajaksi).
Jokainen ihminen on vastuussa yksilönä noudattaako Jeesuksen opetusta väkivallattomuudesta vai antautuuko pahuuden valtaan ja vierittää tap pamisensa "oikeutuksen" esimiehensä tai esivallan vastuulle.
Järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee poliisia ja oikeuslaitosta, eikä siinä ole mitään väärää tai tuomittavaa myöskään uskovaisten keskuudessa.
Poliisi/oikeuslaitos ei pyri tap pamaan tai ruumiillisesti vahingoittamaan pahantekijöitä, paitsi joissakin näennäiskristillisissä yhteiskunnissa, joissa pahantekijöiden mu rhaaminen on arkipäivää, esim Usa.
Et edelleenkään pysty erottamaan yksilön velvollisuuksia yksilönä ja toisaalta hänen toimiessaan osana järjestäytynyttä esivaltaa.
Kun lässytät ”ettei poliisi pyri vahingoittamaan...” unohdat kätevästi sen että jokainen poliisimies kantaa pistoolia ja valmistautunut tarvittaessa tappamaan tai vakavasti vahingoittamaan rikollista - mikäli niin äärimmäinen tilanne tulisi kohdalle.
Eli mielestäsi Jeesukseen uskova ei siis voi toimia poliisina, koska hänellä on velvollisuus ”vain rakastaa”? Sama pohdinta koskee sotilaan asemaa.
Kun sotilaat kysyivät Johannes Kastajalta mitä heidän piti tehdä pelastuakseen, Johannes vastasi: ”Älkää kiristäkö ketään vaan tyytykää palkkaanne”. Hän EI käskenyt eroamaan armeijasta, tai olemaan surmaamatta vihollisia taistelussa.
Keskustelemme hieman eri asiasta.
MInä puhun organisoidusta tappamisesta jota armeija edustaa ja joka on jokaisessa tapauksessa Jeesuksen opetuksen vastainen laitos.
Johannes Kastaja kehotti jokaista jolla on kaksi paitaa, antamaan toisen niistä vielä köyhemmälle ja kehotti tekemään ruoan kanssa saman tempun.
Publikaaneja hän kehotti tyytymään laillisuuteen, kuten myös sotilaita tyytymään palkkaansa, eikä terrorisoimaan kansalaisia ja kiristämään heiltä ylimääräistä rahaa ja etuuksia palkkansa lisäksi.
Loppukaneettina ennen pidätystään hän sanoi:
He saivat Johannekselta vastauksen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.Luet kuin piru raamattua jos yrität soveltaa omaa tappamishaluasi Jeesuksen opetuksiin.
Usko tekee vapaaksi, kokeile joskus, takaan ettet kadu :-)Myös kristittyjen jumalan nimissä on lahdattu porukkaa pilvin pimein viimeisen 2000 vuoden aikana ja vieläpä kirkon siunauksella.
Juuri tätä tarkoitan, sillä Jeesus opettaa täydellisesti toisin.
Jokainen ihminen on vastuussa omista teoistaan, eikä voi syyttää tappamisestaan esivaltaa, esimiestä, armeijan kapiaista, sotilaspappia, joka pääoman puolesta siunaa köyhät tappamaan toisiaan tai jotain muuta kuvitteellisesti ylempänä olevaa henkilöä.
Jokainen on vastuussa teoistaan aivan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on murhamies myös sodassa tappaessaan. Sitä ei mikään muuta.
Tämä. Kuolemansynti jota mikään ei annan anteeksi. Aina.
Väärin. Raamattu opettaa ”ettei esivalta turhaan miekkaa kanna, vaan kantaa sitä pahantekijöiden rankaisemiseksi”.
Miekka on sota-ase, jolla ei ole muuta käyttöä kuin ihmisten tappaminen. Kun suomalainen reserviläinen (tai ammattisotilas) osana Suomen laillisen hallituksen alaisia univormua käyttäviä puolustusvoimia toteuttaa itselleen käskettyä tehtävää pysäyttää maahan tunkeutuva vihollinen tarvittaessa ampumalla, hän ei suinkaan syyllisty syntiin vaan tekee velvollisuutensa kunniakkaasti ja kiitettävästi.
Kansainvälisiä sopimuksia sotavankien jne. kohtelusta tulee luonnollisesti noudattaa, mutta vihollisen tappaminen sodassa ei ole moraalisesti edes arveluttavaa. Saati että olisi synti.
Tekouskovaiset käyttävät tätä raamatunkohtaa hyväksyttääkseen oman pahuutensa.
Kannattaa aina muistaa Jeesuksen opetukset väkivallasta kieltäytymisestä ja lukea ko. raamatunkohta (esivalta ei turhaan miekkaa kanna) loppuun saakka, jossa mainitaan:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.
Et osaa erottaa yksilön velvollisuuksia ja esivallan velvollisuuksia toisistaan. Rakkaus ei tietenkään tee lähimmäiselle pahaa, mutta tarkoittaako se mielestäsi:
1)Että esivallan ei pidä pyrkiä ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta maassa? Kuka tahansa saa kävellä maahan tekemään kaikkea haluamaansa pahaa, ja ”me vain rakastamme”?
2)Että esivallan tehtävät, joissa saattaa joutua käyttämään väkivaltaa (poliisit ja sotilaat) pitää jättää sellaisten ihmisten tehtäväksi jotka viis veisaavat Jeesuksen opetuksista. Tästähän seuraa että itse esivallassa on mielestäsi jotain arveluttavaa? Oletko ehkä anarkisti?
Yksilökristitty on luonnollisesti velvollinen rakastamaan lähimmäistään aina. Ikävä kyllä reaalimaailmassa joissakin tilanteissa lähimmäisten suojeleminen ja rakastaminen saattaa tarkoittaa RK62:n liipasimen pohjaan painamista maahan tunkeutuva vihollissotilas tähtäimessä. Koska jos minä en suojele perhettäni ja isänmaatani niin kuka sen tekee? Vain pelkuri alkaa lätistä lähimmäisenrakkaudesta siinä tilanteessa.
Esivalta, esimies, johtaja voi antaa määräyksen ihmisen tap pamisesta alaisilleen, mutta Jeesuksen opetuksen perusteella jokainen ihminen on itse vastuussa omista teoistaan.
Itä-saksan (maan esivalta määräsi) rajavartijat perustelivat pakenevien ampumista esimiestensä määräyksellä, mutta maallisessakin oikeudessa heidän perustelunsa viattomien ihmisten ta ppamisesta, ei saanut kovinkaan suuria hurraahuutoja.
Mikäli esivallan tottelemismääräyksiin vedotaan tap pamisen oikeutuksen periaatteella, siitä seuraa kestämättömiä ongelmia, sillä niin usein esivalta on määrännyt ta ppamaan syyttömiä ihmisiä esim. toisen maailmansodan aikana kotimaisia tap pa misesta kieltäytyneitä.
Suurimpana virheenä on pitää kristillisissä maissa valtaapitäviä aina oikeudenmukaisina tai Jeesuken opetusten mukaan toimivina, mistä järkyttävimpänä esimerkkinä Usan lähes 200 vuotta kestänyt jatkuva so timinen jossain päin maapalloa, viimeisimpänä kan sanmu rhan kohteena irakin kansa.
Jeesuksen opetuksen ydinsanoma on jokaisen yksilön velvollisuus elää tavalla jolla lähimmäistä
ei vahingoiteta millään tavalla.
Ei ainakaan sellaisella tavalla, jossa mahdollisimman tehokasta t appamista harjoitellaan etukäteen ja jossa sodan "lait" astuvat voimaan, eli kumpikin osapuoli tekee tekoja jotka ovat myös maallisten lakien perusteella tuomittavia, mutta joita kriisitilanteissa katsotaan oikeutetuiksi (usan vankien kidutus ja ihmisten vangitseminen ilman sotavankistatusta vuosikymmenien ajaksi).
Jokainen ihminen on vastuussa yksilönä noudattaako Jeesuksen opetusta väkivallattomuudesta vai antautuuko pahuuden valtaan ja vierittää tap pamisensa "oikeutuksen" esimiehensä tai esivallan vastuulle.
Järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee poliisia ja oikeuslaitosta, eikä siinä ole mitään väärää tai tuomittavaa myöskään uskovaisten keskuudessa.
Poliisi/oikeuslaitos ei pyri tap pamaan tai ruumiillisesti vahingoittamaan pahantekijöitä, paitsi joissakin näennäiskristillisissä yhteiskunnissa, joissa pahantekijöiden mu rhaaminen on arkipäivää, esim Usa.
Et edelleenkään pysty erottamaan yksilön velvollisuuksia yksilönä ja toisaalta hänen toimiessaan osana järjestäytynyttä esivaltaa.
Kun lässytät ”ettei poliisi pyri vahingoittamaan...” unohdat kätevästi sen että jokainen poliisimies kantaa pistoolia ja valmistautunut tarvittaessa tappamaan tai vakavasti vahingoittamaan rikollista - mikäli niin äärimmäinen tilanne tulisi kohdalle.
Eli mielestäsi Jeesukseen uskova ei siis voi toimia poliisina, koska hänellä on velvollisuus ”vain rakastaa”? Sama pohdinta koskee sotilaan asemaa.
Kun sotilaat kysyivät Johannes Kastajalta mitä heidän piti tehdä pelastuakseen, Johannes vastasi: ”Älkää kiristäkö ketään vaan tyytykää palkkaanne”. Hän EI käskenyt eroamaan armeijasta, tai olemaan surmaamatta vihollisia taistelussa.
Keskustelemme hieman eri asiasta.
MInä puhun organisoidusta tappamisesta jota armeija edustaa ja joka on jokaisessa tapauksessa Jeesuksen opetuksen vastainen laitos.
Johannes Kastaja kehotti jokaista jolla on kaksi paitaa, antamaan toisen niistä vielä köyhemmälle ja kehotti tekemään ruoan kanssa saman tempun.
Publikaaneja hän kehotti tyytymään laillisuuteen, kuten myös sotilaita tyytymään palkkaansa, eikä terrorisoimaan kansalaisia ja kiristämään heiltä ylimääräistä rahaa ja etuuksia palkkansa lisäksi.
Loppukaneettina ennen pidätystään hän sanoi:
He saivat Johannekselta vastauksen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.Luet kuin piru raamattua jos yrität soveltaa omaa tappamishaluasi Jeesuksen opetuksiin.
Usko tekee vapaaksi, kokeile joskus, takaan ettet kadu :-)
En halua tappaa ketään, joten en tunne tarvetta väännellä raamattua sen mieliteko mukaiseksi.
Pasifismillesi on hyvin vaikea löytää perusteluja raamatusta. Ymmärrän luonnollisesti ettei sotiminen ole Jumalan tahdon mukaista, mutta tässä maailmassa tapahtuu paljon sellaista mikä on väärin, ja uskovatkin joutuvat niihin mukaan.
Jeesus on jo tehnyt minut vapaaksi, mutta hän ei vielä ole vapauttanut minua velvollisuuksistani perhettäni ja isänmaatani kohtaan. Enkä pidättelisi hengitystäni sitä odotellessani.
Vierailija kirjoitti:
Ei tappaminen kai koskaan oikein ole. En tuomitse ja ymmärrän toki, että tappaa pitää jos rintamalle henkilö määrätään. Ainakin jos vielä hengissä haluaa olla.
Toivon sitä aikaa takaisin tulevaksi, jolloin johtajat ja kenraalit (=ne jotka sodasta päättivät) taistelisivat siellä muiden sotilaiden joukossa. Rooman valtakunnan myötä tämäkin meni perseelleen. Nykyisin johtajat piilottelee bunkkereissa ja määrää muut kuolemaan joiden idioottimaisten rajakiistojen takia.
Molemmissa tapauksissa kyse on ihan vain loogisista johtamiseen liittyvistä syistä. Muinaisaikoina johtajan oli oltava tapahtumien keskipisteessä koska tiedonkulku ja tilannekuva olivat heikot. Piti nähdä ja olla joukkojen näkyvissä siellä missä eniten tapahtui. Nykyään taas sähköisten välineiden ja modernien aseiden aikakaudella paras tilannekuva ja johtamiskyky on kaukana sieltä missä veri virtaa, suojassa voimakkailta, kaukovaikutteisilta täsmäaseilta joilla pyrittäisiin nimenomaan se johtaja eliminoimaan ensimmäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tarja Halosen seinällä oli myös kuva sotasankarista, siis Tarjan sotasankarista.
Pentti Arajärven kuvan vieressä oli kuva Ernesto Che Guevarasta, ei ollut Simo Häyhää.
Ernesto oli vapaustaistelija ja kommunisti, kun taas Simo oli kamalan demokratian ja patriarkkojen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ma tiia, mutta minusta aika hupaisaa kun armeijoilla on kaikilla ne omat pappinsa jotka kiihottavat porukan jumalan nimissä tappamaan. Jopa vaikka palvottaisiin ihan samaa jumalaa.
Papit eivät ainakaan Suomessa kiihota tai kehota tappamaan. Pikemminkin ne ovat siellä tukemassa henkisesti ihmisiä jotka joutuvat kokemaan sietämättömiä asioita.
Montako pappia on ollut sotatilanteessa nykypäivän Suomessa?
Miten se liittyy asiaan?
Soten että minä en ainakaan pysty sanomaan suomalaisten käyttäytymisestä sodassa tuon taivaallista.
eli ei mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ma tiia, mutta minusta aika hupaisaa kun armeijoilla on kaikilla ne omat pappinsa jotka kiihottavat porukan jumalan nimissä tappamaan. Jopa vaikka palvottaisiin ihan samaa jumalaa.
Papit eivät ainakaan Suomessa kiihota tai kehota tappamaan. Pikemminkin ne ovat siellä tukemassa henkisesti ihmisiä jotka joutuvat kokemaan sietämättömiä asioita.
Sotilaspastori, mikä irvokas sana ja täysin mielipuolinen.
Sotilas=ammattitappaja.
Pastori=Jeesuksen opetuksen seuraaja.
Päinvastoin, rintaman kauheuksissa oli Jeesuksella oma paikkansa lohduttajana kuoleman kohdatessa ja pastorin homma ei ollut helppoa. Suurhyökkäyksen aikana, kun upseerit olivat monissa paikoin kaikki kaatuneet, pastorit laitettiin taistelutehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on murhamies myös sodassa tappaessaan. Sitä ei mikään muuta.
Tämä. Kuolemansynti jota mikään ei annan anteeksi. Aina.
Väärin. Raamattu opettaa ”ettei esivalta turhaan miekkaa kanna, vaan kantaa sitä pahantekijöiden rankaisemiseksi”.
Miekka on sota-ase, jolla ei ole muuta käyttöä kuin ihmisten tappaminen. Kun suomalainen reserviläinen (tai ammattisotilas) osana Suomen laillisen hallituksen alaisia univormua käyttäviä puolustusvoimia toteuttaa itselleen käskettyä tehtävää pysäyttää maahan tunkeutuva vihollinen tarvittaessa ampumalla, hän ei suinkaan syyllisty syntiin vaan tekee velvollisuutensa kunniakkaasti ja kiitettävästi.
Kansainvälisiä sopimuksia sotavankien jne. kohtelusta tulee luonnollisesti noudattaa, mutta vihollisen tappaminen sodassa ei ole moraalisesti edes arveluttavaa. Saati että olisi synti.
Tekouskovaiset käyttävät tätä raamatunkohtaa hyväksyttääkseen oman pahuutensa.
Kannattaa aina muistaa Jeesuksen opetukset väkivallasta kieltäytymisestä ja lukea ko. raamatunkohta (esivalta ei turhaan miekkaa kanna) loppuun saakka, jossa mainitaan:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.
Et osaa erottaa yksilön velvollisuuksia ja esivallan velvollisuuksia toisistaan. Rakkaus ei tietenkään tee lähimmäiselle pahaa, mutta tarkoittaako se mielestäsi:
1)Että esivallan ei pidä pyrkiä ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta maassa? Kuka tahansa saa kävellä maahan tekemään kaikkea haluamaansa pahaa, ja ”me vain rakastamme”?
2)Että esivallan tehtävät, joissa saattaa joutua käyttämään väkivaltaa (poliisit ja sotilaat) pitää jättää sellaisten ihmisten tehtäväksi jotka viis veisaavat Jeesuksen opetuksista. Tästähän seuraa että itse esivallassa on mielestäsi jotain arveluttavaa? Oletko ehkä anarkisti?
Yksilökristitty on luonnollisesti velvollinen rakastamaan lähimmäistään aina. Ikävä kyllä reaalimaailmassa joissakin tilanteissa lähimmäisten suojeleminen ja rakastaminen saattaa tarkoittaa RK62:n liipasimen pohjaan painamista maahan tunkeutuva vihollissotilas tähtäimessä. Koska jos minä en suojele perhettäni ja isänmaatani niin kuka sen tekee? Vain pelkuri alkaa lätistä lähimmäisenrakkaudesta siinä tilanteessa.
Esivalta, esimies, johtaja voi antaa määräyksen ihmisen tap pamisesta alaisilleen, mutta Jeesuksen opetuksen perusteella jokainen ihminen on itse vastuussa omista teoistaan.
Itä-saksan (maan esivalta määräsi) rajavartijat perustelivat pakenevien ampumista esimiestensä määräyksellä, mutta maallisessakin oikeudessa heidän perustelunsa viattomien ihmisten ta ppamisesta, ei saanut kovinkaan suuria hurraahuutoja.
Mikäli esivallan tottelemismääräyksiin vedotaan tap pamisen oikeutuksen periaatteella, siitä seuraa kestämättömiä ongelmia, sillä niin usein esivalta on määrännyt ta ppamaan syyttömiä ihmisiä esim. toisen maailmansodan aikana kotimaisia tap pa misesta kieltäytyneitä.
Suurimpana virheenä on pitää kristillisissä maissa valtaapitäviä aina oikeudenmukaisina tai Jeesuken opetusten mukaan toimivina, mistä järkyttävimpänä esimerkkinä Usan lähes 200 vuotta kestänyt jatkuva so timinen jossain päin maapalloa, viimeisimpänä kan sanmu rhan kohteena irakin kansa.
Jeesuksen opetuksen ydinsanoma on jokaisen yksilön velvollisuus elää tavalla jolla lähimmäistä
ei vahingoiteta millään tavalla.
Ei ainakaan sellaisella tavalla, jossa mahdollisimman tehokasta t appamista harjoitellaan etukäteen ja jossa sodan "lait" astuvat voimaan, eli kumpikin osapuoli tekee tekoja jotka ovat myös maallisten lakien perusteella tuomittavia, mutta joita kriisitilanteissa katsotaan oikeutetuiksi (usan vankien kidutus ja ihmisten vangitseminen ilman sotavankistatusta vuosikymmenien ajaksi).
Jokainen ihminen on vastuussa yksilönä noudattaako Jeesuksen opetusta väkivallattomuudesta vai antautuuko pahuuden valtaan ja vierittää tap pamisensa "oikeutuksen" esimiehensä tai esivallan vastuulle.
Järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee poliisia ja oikeuslaitosta, eikä siinä ole mitään väärää tai tuomittavaa myöskään uskovaisten keskuudessa.
Poliisi/oikeuslaitos ei pyri tap pamaan tai ruumiillisesti vahingoittamaan pahantekijöitä, paitsi joissakin näennäiskristillisissä yhteiskunnissa, joissa pahantekijöiden mu rhaaminen on arkipäivää, esim Usa.
Et edelleenkään pysty erottamaan yksilön velvollisuuksia yksilönä ja toisaalta hänen toimiessaan osana järjestäytynyttä esivaltaa.
Kun lässytät ”ettei poliisi pyri vahingoittamaan...” unohdat kätevästi sen että jokainen poliisimies kantaa pistoolia ja valmistautunut tarvittaessa tappamaan tai vakavasti vahingoittamaan rikollista - mikäli niin äärimmäinen tilanne tulisi kohdalle.
Eli mielestäsi Jeesukseen uskova ei siis voi toimia poliisina, koska hänellä on velvollisuus ”vain rakastaa”? Sama pohdinta koskee sotilaan asemaa.
Kun sotilaat kysyivät Johannes Kastajalta mitä heidän piti tehdä pelastuakseen, Johannes vastasi: ”Älkää kiristäkö ketään vaan tyytykää palkkaanne”. Hän EI käskenyt eroamaan armeijasta, tai olemaan surmaamatta vihollisia taistelussa.
Keskustelemme hieman eri asiasta.
MInä puhun organisoidusta tappamisesta jota armeija edustaa ja joka on jokaisessa tapauksessa Jeesuksen opetuksen vastainen laitos.
Johannes Kastaja kehotti jokaista jolla on kaksi paitaa, antamaan toisen niistä vielä köyhemmälle ja kehotti tekemään ruoan kanssa saman tempun.
Publikaaneja hän kehotti tyytymään laillisuuteen, kuten myös sotilaita tyytymään palkkaansa, eikä terrorisoimaan kansalaisia ja kiristämään heiltä ylimääräistä rahaa ja etuuksia palkkansa lisäksi.
Loppukaneettina ennen pidätystään hän sanoi:
He saivat Johannekselta vastauksen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.Luet kuin piru raamattua jos yrität soveltaa omaa tappamishaluasi Jeesuksen opetuksiin.
Usko tekee vapaaksi, kokeile joskus, takaan ettet kadu :-)En halua tappaa ketään, joten en tunne tarvetta väännellä raamattua sen mieliteko mukaiseksi.
Pasifismillesi on hyvin vaikea löytää perusteluja raamatusta. Ymmärrän luonnollisesti ettei sotiminen ole Jumalan tahdon mukaista, mutta tässä maailmassa tapahtuu paljon sellaista mikä on väärin, ja uskovatkin joutuvat niihin mukaan.
Jeesus on jo tehnyt minut vapaaksi, mutta hän ei vielä ole vapauttanut minua velvollisuuksistani perhettäni ja isänmaatani kohtaan. Enkä pidättelisi hengitystäni sitä odotellessani.
Ikävä kyllä Jeesuksen opetusten seuraajat joutuvat tekemään valinnan seuratako Hänen opetuksiaan vai valtiovallan käskyjä, jotka hyvin monissa tapauksissa ovat Jeesuksen opetusten vastaisia.
Arndt Pekurinen valitsi seurata Jeeusta ja kieltäytyi tappamasta toista ihmistä sodassa.
Hänet teloitettiin valtiovallan toimesta, eikä hän ollut ainoa jota yritettiin pakottaa tappamaan (teloitettiin myös rintanalla kun hermot pettivät ja joutuivat sotapsykoosiin) kun eliitti niin käskee tehdä.
Esimerkiksi kuuluisaa näyttelijää Taro Mannia pahoinpideltiin Valpon selleissä kun hän ilmoitti ettei suostu tappamaan kenenkään käskystä.
Näytteli vanhassa Tuntemattomassa Honkajokea, joka nuoremmille lukijoille tiedoksi annettakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ma tiia, mutta minusta aika hupaisaa kun armeijoilla on kaikilla ne omat pappinsa jotka kiihottavat porukan jumalan nimissä tappamaan. Jopa vaikka palvottaisiin ihan samaa jumalaa.
Papit eivät ainakaan Suomessa kiihota tai kehota tappamaan. Pikemminkin ne ovat siellä tukemassa henkisesti ihmisiä jotka joutuvat kokemaan sietämättömiä asioita.
Sotilaspastori, mikä irvokas sana ja täysin mielipuolinen.
Sotilas=ammattitappaja.
Pastori=Jeesuksen opetuksen seuraaja.
Päinvastoin, rintaman kauheuksissa oli Jeesuksella oma paikkansa lohduttajana kuoleman kohdatessa ja pastorin homma ei ollut helppoa. Suurhyökkäyksen aikana, kun upseerit olivat monissa paikoin kaikki kaatuneet, pastorit laitettiin taistelutehtäviin.
Huusivatko he kristus perkele, nyt tapetaan Jeesuksen puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on murhamies myös sodassa tappaessaan. Sitä ei mikään muuta.
Tämä. Kuolemansynti jota mikään ei annan anteeksi. Aina.
Väärin. Raamattu opettaa ”ettei esivalta turhaan miekkaa kanna, vaan kantaa sitä pahantekijöiden rankaisemiseksi”.
Miekka on sota-ase, jolla ei ole muuta käyttöä kuin ihmisten tappaminen. Kun suomalainen reserviläinen (tai ammattisotilas) osana Suomen laillisen hallituksen alaisia univormua käyttäviä puolustusvoimia toteuttaa itselleen käskettyä tehtävää pysäyttää maahan tunkeutuva vihollinen tarvittaessa ampumalla, hän ei suinkaan syyllisty syntiin vaan tekee velvollisuutensa kunniakkaasti ja kiitettävästi.
Kansainvälisiä sopimuksia sotavankien jne. kohtelusta tulee luonnollisesti noudattaa, mutta vihollisen tappaminen sodassa ei ole moraalisesti edes arveluttavaa. Saati että olisi synti.
Tekouskovaiset käyttävät tätä raamatunkohtaa hyväksyttääkseen oman pahuutensa.
Kannattaa aina muistaa Jeesuksen opetukset väkivallasta kieltäytymisestä ja lukea ko. raamatunkohta (esivalta ei turhaan miekkaa kanna) loppuun saakka, jossa mainitaan:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.
Et osaa erottaa yksilön velvollisuuksia ja esivallan velvollisuuksia toisistaan. Rakkaus ei tietenkään tee lähimmäiselle pahaa, mutta tarkoittaako se mielestäsi:
1)Että esivallan ei pidä pyrkiä ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta maassa? Kuka tahansa saa kävellä maahan tekemään kaikkea haluamaansa pahaa, ja ”me vain rakastamme”?
2)Että esivallan tehtävät, joissa saattaa joutua käyttämään väkivaltaa (poliisit ja sotilaat) pitää jättää sellaisten ihmisten tehtäväksi jotka viis veisaavat Jeesuksen opetuksista. Tästähän seuraa että itse esivallassa on mielestäsi jotain arveluttavaa? Oletko ehkä anarkisti?
Yksilökristitty on luonnollisesti velvollinen rakastamaan lähimmäistään aina. Ikävä kyllä reaalimaailmassa joissakin tilanteissa lähimmäisten suojeleminen ja rakastaminen saattaa tarkoittaa RK62:n liipasimen pohjaan painamista maahan tunkeutuva vihollissotilas tähtäimessä. Koska jos minä en suojele perhettäni ja isänmaatani niin kuka sen tekee? Vain pelkuri alkaa lätistä lähimmäisenrakkaudesta siinä tilanteessa.
Esivalta, esimies, johtaja voi antaa määräyksen ihmisen tap pamisesta alaisilleen, mutta Jeesuksen opetuksen perusteella jokainen ihminen on itse vastuussa omista teoistaan.
Itä-saksan (maan esivalta määräsi) rajavartijat perustelivat pakenevien ampumista esimiestensä määräyksellä, mutta maallisessakin oikeudessa heidän perustelunsa viattomien ihmisten ta ppamisesta, ei saanut kovinkaan suuria hurraahuutoja.
Mikäli esivallan tottelemismääräyksiin vedotaan tap pamisen oikeutuksen periaatteella, siitä seuraa kestämättömiä ongelmia, sillä niin usein esivalta on määrännyt ta ppamaan syyttömiä ihmisiä esim. toisen maailmansodan aikana kotimaisia tap pa misesta kieltäytyneitä.
Suurimpana virheenä on pitää kristillisissä maissa valtaapitäviä aina oikeudenmukaisina tai Jeesuken opetusten mukaan toimivina, mistä järkyttävimpänä esimerkkinä Usan lähes 200 vuotta kestänyt jatkuva so timinen jossain päin maapalloa, viimeisimpänä kan sanmu rhan kohteena irakin kansa.
Jeesuksen opetuksen ydinsanoma on jokaisen yksilön velvollisuus elää tavalla jolla lähimmäistä
ei vahingoiteta millään tavalla.
Ei ainakaan sellaisella tavalla, jossa mahdollisimman tehokasta t appamista harjoitellaan etukäteen ja jossa sodan "lait" astuvat voimaan, eli kumpikin osapuoli tekee tekoja jotka ovat myös maallisten lakien perusteella tuomittavia, mutta joita kriisitilanteissa katsotaan oikeutetuiksi (usan vankien kidutus ja ihmisten vangitseminen ilman sotavankistatusta vuosikymmenien ajaksi).
Jokainen ihminen on vastuussa yksilönä noudattaako Jeesuksen opetusta väkivallattomuudesta vai antautuuko pahuuden valtaan ja vierittää tap pamisensa "oikeutuksen" esimiehensä tai esivallan vastuulle.
Järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee poliisia ja oikeuslaitosta, eikä siinä ole mitään väärää tai tuomittavaa myöskään uskovaisten keskuudessa.
Poliisi/oikeuslaitos ei pyri tap pamaan tai ruumiillisesti vahingoittamaan pahantekijöitä, paitsi joissakin näennäiskristillisissä yhteiskunnissa, joissa pahantekijöiden mu rhaaminen on arkipäivää, esim Usa.
Et edelleenkään pysty erottamaan yksilön velvollisuuksia yksilönä ja toisaalta hänen toimiessaan osana järjestäytynyttä esivaltaa.
Kun lässytät ”ettei poliisi pyri vahingoittamaan...” unohdat kätevästi sen että jokainen poliisimies kantaa pistoolia ja valmistautunut tarvittaessa tappamaan tai vakavasti vahingoittamaan rikollista - mikäli niin äärimmäinen tilanne tulisi kohdalle.
Eli mielestäsi Jeesukseen uskova ei siis voi toimia poliisina, koska hänellä on velvollisuus ”vain rakastaa”? Sama pohdinta koskee sotilaan asemaa.
Kun sotilaat kysyivät Johannes Kastajalta mitä heidän piti tehdä pelastuakseen, Johannes vastasi: ”Älkää kiristäkö ketään vaan tyytykää palkkaanne”. Hän EI käskenyt eroamaan armeijasta, tai olemaan surmaamatta vihollisia taistelussa.
Keskustelemme hieman eri asiasta.
MInä puhun organisoidusta tappamisesta jota armeija edustaa ja joka on jokaisessa tapauksessa Jeesuksen opetuksen vastainen laitos.
Johannes Kastaja kehotti jokaista jolla on kaksi paitaa, antamaan toisen niistä vielä köyhemmälle ja kehotti tekemään ruoan kanssa saman tempun.
Publikaaneja hän kehotti tyytymään laillisuuteen, kuten myös sotilaita tyytymään palkkaansa, eikä terrorisoimaan kansalaisia ja kiristämään heiltä ylimääräistä rahaa ja etuuksia palkkansa lisäksi.
Loppukaneettina ennen pidätystään hän sanoi:
He saivat Johannekselta vastauksen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.Luet kuin piru raamattua jos yrität soveltaa omaa tappamishaluasi Jeesuksen opetuksiin.
Usko tekee vapaaksi, kokeile joskus, takaan ettet kadu :-)En halua tappaa ketään, joten en tunne tarvetta väännellä raamattua sen mieliteko mukaiseksi.
Pasifismillesi on hyvin vaikea löytää perusteluja raamatusta. Ymmärrän luonnollisesti ettei sotiminen ole Jumalan tahdon mukaista, mutta tässä maailmassa tapahtuu paljon sellaista mikä on väärin, ja uskovatkin joutuvat niihin mukaan.
Jeesus on jo tehnyt minut vapaaksi, mutta hän ei vielä ole vapauttanut minua velvollisuuksistani perhettäni ja isänmaatani kohtaan. Enkä pidättelisi hengitystäni sitä odotellessani.
Ikävä kyllä Jeesuksen opetusten seuraajat joutuvat tekemään valinnan seuratako Hänen opetuksiaan vai valtiovallan käskyjä, jotka hyvin monissa tapauksissa ovat Jeesuksen opetusten vastaisia.
Arndt Pekurinen valitsi seurata Jeeusta ja kieltäytyi tappamasta toista ihmistä sodassa.
Hänet teloitettiin valtiovallan toimesta, eikä hän ollut ainoa jota yritettiin pakottaa tappamaan (teloitettiin myös rintanalla kun hermot pettivät ja joutuivat sotapsykoosiin) kun eliitti niin käskee tehdä.
Esimerkiksi kuuluisaa näyttelijää Taro Mannia pahoinpideltiin Valpon selleissä kun hän ilmoitti ettei suostu tappamaan kenenkään käskystä.Näytteli vanhassa Tuntemattomassa Honkajokea, joka nuoremmille lukijoille tiedoksi annettakoon.
Arndt Pekurisen kaltaiset ihmiset olisivat saattaneet Suomen ateistisen kommunistidiktatuurin tuhottavaksi. Se ei olisi ollut oikeaa lähimmäisenrakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ma tiia, mutta minusta aika hupaisaa kun armeijoilla on kaikilla ne omat pappinsa jotka kiihottavat porukan jumalan nimissä tappamaan. Jopa vaikka palvottaisiin ihan samaa jumalaa.
Papit eivät ainakaan Suomessa kiihota tai kehota tappamaan. Pikemminkin ne ovat siellä tukemassa henkisesti ihmisiä jotka joutuvat kokemaan sietämättömiä asioita.
Kyllä se minusta vaikuttaa vähän samalta kuin toisaalla oopiumin pumppaaminen lapsisotilaisiin ja väittäen että se tekee heistä voittamattomia, kun täällä papit väittää jumalan suojelevan juuri meitä enemmän kuin vihollisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on murhamies myös sodassa tappaessaan. Sitä ei mikään muuta.
Tämä. Kuolemansynti jota mikään ei annan anteeksi. Aina.
Väärin. Raamattu opettaa ”ettei esivalta turhaan miekkaa kanna, vaan kantaa sitä pahantekijöiden rankaisemiseksi”.
Miekka on sota-ase, jolla ei ole muuta käyttöä kuin ihmisten tappaminen. Kun suomalainen reserviläinen (tai ammattisotilas) osana Suomen laillisen hallituksen alaisia univormua käyttäviä puolustusvoimia toteuttaa itselleen käskettyä tehtävää pysäyttää maahan tunkeutuva vihollinen tarvittaessa ampumalla, hän ei suinkaan syyllisty syntiin vaan tekee velvollisuutensa kunniakkaasti ja kiitettävästi.
Kansainvälisiä sopimuksia sotavankien jne. kohtelusta tulee luonnollisesti noudattaa, mutta vihollisen tappaminen sodassa ei ole moraalisesti edes arveluttavaa. Saati että olisi synti.
Tekouskovaiset käyttävät tätä raamatunkohtaa hyväksyttääkseen oman pahuutensa.
Kannattaa aina muistaa Jeesuksen opetukset väkivallasta kieltäytymisestä ja lukea ko. raamatunkohta (esivalta ei turhaan miekkaa kanna) loppuun saakka, jossa mainitaan:10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.
Et osaa erottaa yksilön velvollisuuksia ja esivallan velvollisuuksia toisistaan. Rakkaus ei tietenkään tee lähimmäiselle pahaa, mutta tarkoittaako se mielestäsi:
1)Että esivallan ei pidä pyrkiä ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta maassa? Kuka tahansa saa kävellä maahan tekemään kaikkea haluamaansa pahaa, ja ”me vain rakastamme”?
2)Että esivallan tehtävät, joissa saattaa joutua käyttämään väkivaltaa (poliisit ja sotilaat) pitää jättää sellaisten ihmisten tehtäväksi jotka viis veisaavat Jeesuksen opetuksista. Tästähän seuraa että itse esivallassa on mielestäsi jotain arveluttavaa? Oletko ehkä anarkisti?
Yksilökristitty on luonnollisesti velvollinen rakastamaan lähimmäistään aina. Ikävä kyllä reaalimaailmassa joissakin tilanteissa lähimmäisten suojeleminen ja rakastaminen saattaa tarkoittaa RK62:n liipasimen pohjaan painamista maahan tunkeutuva vihollissotilas tähtäimessä. Koska jos minä en suojele perhettäni ja isänmaatani niin kuka sen tekee? Vain pelkuri alkaa lätistä lähimmäisenrakkaudesta siinä tilanteessa.
Esivalta, esimies, johtaja voi antaa määräyksen ihmisen tap pamisesta alaisilleen, mutta Jeesuksen opetuksen perusteella jokainen ihminen on itse vastuussa omista teoistaan.
Itä-saksan (maan esivalta määräsi) rajavartijat perustelivat pakenevien ampumista esimiestensä määräyksellä, mutta maallisessakin oikeudessa heidän perustelunsa viattomien ihmisten ta ppamisesta, ei saanut kovinkaan suuria hurraahuutoja.
Mikäli esivallan tottelemismääräyksiin vedotaan tap pamisen oikeutuksen periaatteella, siitä seuraa kestämättömiä ongelmia, sillä niin usein esivalta on määrännyt ta ppamaan syyttömiä ihmisiä esim. toisen maailmansodan aikana kotimaisia tap pa misesta kieltäytyneitä.
Suurimpana virheenä on pitää kristillisissä maissa valtaapitäviä aina oikeudenmukaisina tai Jeesuken opetusten mukaan toimivina, mistä järkyttävimpänä esimerkkinä Usan lähes 200 vuotta kestänyt jatkuva so timinen jossain päin maapalloa, viimeisimpänä kan sanmu rhan kohteena irakin kansa.
Jeesuksen opetuksen ydinsanoma on jokaisen yksilön velvollisuus elää tavalla jolla lähimmäistä
ei vahingoiteta millään tavalla.
Ei ainakaan sellaisella tavalla, jossa mahdollisimman tehokasta t appamista harjoitellaan etukäteen ja jossa sodan "lait" astuvat voimaan, eli kumpikin osapuoli tekee tekoja jotka ovat myös maallisten lakien perusteella tuomittavia, mutta joita kriisitilanteissa katsotaan oikeutetuiksi (usan vankien kidutus ja ihmisten vangitseminen ilman sotavankistatusta vuosikymmenien ajaksi).
Jokainen ihminen on vastuussa yksilönä noudattaako Jeesuksen opetusta väkivallattomuudesta vai antautuuko pahuuden valtaan ja vierittää tap pamisensa "oikeutuksen" esimiehensä tai esivallan vastuulle.
Järjestäytynyt yhteiskunta tarvitsee poliisia ja oikeuslaitosta, eikä siinä ole mitään väärää tai tuomittavaa myöskään uskovaisten keskuudessa.
Poliisi/oikeuslaitos ei pyri tap pamaan tai ruumiillisesti vahingoittamaan pahantekijöitä, paitsi joissakin näennäiskristillisissä yhteiskunnissa, joissa pahantekijöiden mu rhaaminen on arkipäivää, esim Usa.
Et edelleenkään pysty erottamaan yksilön velvollisuuksia yksilönä ja toisaalta hänen toimiessaan osana järjestäytynyttä esivaltaa.
Kun lässytät ”ettei poliisi pyri vahingoittamaan...” unohdat kätevästi sen että jokainen poliisimies kantaa pistoolia ja valmistautunut tarvittaessa tappamaan tai vakavasti vahingoittamaan rikollista - mikäli niin äärimmäinen tilanne tulisi kohdalle.
Eli mielestäsi Jeesukseen uskova ei siis voi toimia poliisina, koska hänellä on velvollisuus ”vain rakastaa”? Sama pohdinta koskee sotilaan asemaa.
Kun sotilaat kysyivät Johannes Kastajalta mitä heidän piti tehdä pelastuakseen, Johannes vastasi: ”Älkää kiristäkö ketään vaan tyytykää palkkaanne”. Hän EI käskenyt eroamaan armeijasta, tai olemaan surmaamatta vihollisia taistelussa.
Keskustelemme hieman eri asiasta.
MInä puhun organisoidusta tappamisesta jota armeija edustaa ja joka on jokaisessa tapauksessa Jeesuksen opetuksen vastainen laitos.
Johannes Kastaja kehotti jokaista jolla on kaksi paitaa, antamaan toisen niistä vielä köyhemmälle ja kehotti tekemään ruoan kanssa saman tempun.
Publikaaneja hän kehotti tyytymään laillisuuteen, kuten myös sotilaita tyytymään palkkaansa, eikä terrorisoimaan kansalaisia ja kiristämään heiltä ylimääräistä rahaa ja etuuksia palkkansa lisäksi.
Loppukaneettina ennen pidätystään hän sanoi:
He saivat Johannekselta vastauksen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.Luet kuin piru raamattua jos yrität soveltaa omaa tappamishaluasi Jeesuksen opetuksiin.
Usko tekee vapaaksi, kokeile joskus, takaan ettet kadu :-)En halua tappaa ketään, joten en tunne tarvetta väännellä raamattua sen mieliteko mukaiseksi.
Pasifismillesi on hyvin vaikea löytää perusteluja raamatusta. Ymmärrän luonnollisesti ettei sotiminen ole Jumalan tahdon mukaista, mutta tässä maailmassa tapahtuu paljon sellaista mikä on väärin, ja uskovatkin joutuvat niihin mukaan.
Jeesus on jo tehnyt minut vapaaksi, mutta hän ei vielä ole vapauttanut minua velvollisuuksistani perhettäni ja isänmaatani kohtaan. Enkä pidättelisi hengitystäni sitä odotellessani.
Ikävä kyllä Jeesuksen opetusten seuraajat joutuvat tekemään valinnan seuratako Hänen opetuksiaan vai valtiovallan käskyjä, jotka hyvin monissa tapauksissa ovat Jeesuksen opetusten vastaisia.
Arndt Pekurinen valitsi seurata Jeeusta ja kieltäytyi tappamasta toista ihmistä sodassa.
Hänet teloitettiin valtiovallan toimesta, eikä hän ollut ainoa jota yritettiin pakottaa tappamaan (teloitettiin myös rintanalla kun hermot pettivät ja joutuivat sotapsykoosiin) kun eliitti niin käskee tehdä.
Esimerkiksi kuuluisaa näyttelijää Taro Mannia pahoinpideltiin Valpon selleissä kun hän ilmoitti ettei suostu tappamaan kenenkään käskystä.Näytteli vanhassa Tuntemattomassa Honkajokea, joka nuoremmille lukijoille tiedoksi annettakoon.
Arndt Pekurisen kaltaiset ihmiset olisivat saattaneet Suomen ateistisen kommunistidiktatuurin tuhottavaksi. Se ei olisi ollut oikeaa lähimmäisenrakkautta.
Joo, antavat vielä huonoa esimerkkiä muille sodan vastustajille.
Parempihan ne on tappaa omien joukkojen teloittamina rauhanhäiritsijöinä, etteivät villitse kansaa ajattelemaan omilla aivoillaan.
Tapetaan kaikki jotka vastustavat sotaa jo rauhan aikana, niin seuraamme Jeesuksen opetuksia väkivallattomuudesta kaikkein parhaiten.
Eikös noista Jehovan todistajista olisi helpointa aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ma tiia, mutta minusta aika hupaisaa kun armeijoilla on kaikilla ne omat pappinsa jotka kiihottavat porukan jumalan nimissä tappamaan. Jopa vaikka palvottaisiin ihan samaa jumalaa.
Papit eivät ainakaan Suomessa kiihota tai kehota tappamaan. Pikemminkin ne ovat siellä tukemassa henkisesti ihmisiä jotka joutuvat kokemaan sietämättömiä asioita.
Sotilaspastori, mikä irvokas sana ja täysin mielipuolinen.
Sotilas=ammattitappaja.
Pastori=Jeesuksen opetuksen seuraaja.
Päinvastoin, rintaman kauheuksissa oli Jeesuksella oma paikkansa lohduttajana kuoleman kohdatessa ja pastorin homma ei ollut helppoa. Suurhyökkäyksen aikana, kun upseerit olivat monissa paikoin kaikki kaatuneet, pastorit laitettiin taistelutehtäviin.
Huusivatko he kristus perkele, nyt tapetaan Jeesuksen puolesta?
Varmasti jotkut huusivat, mutta mikä tässä on glue, eli mitä tässä tavoitellaan?
Kristinuskon ja islamin profeetat eroavat melkoisesti toisistaan. Toinen oli sotapäällikkö ja toinen,,,ei ainakaan ollut sotapäällikkö, toinen kehottaa väkivaltaan vääräuskoisia kohtaan, toinen kehottaa kääntämään toisen poskensa. Mutta kummatkin myöntävät pahuuden olemassaolon, ja sillä jälkimmäisellä on vastauksena kaikkeen pahuuteen sovitus ja armo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ma tiia, mutta minusta aika hupaisaa kun armeijoilla on kaikilla ne omat pappinsa jotka kiihottavat porukan jumalan nimissä tappamaan. Jopa vaikka palvottaisiin ihan samaa jumalaa.
Papit eivät ainakaan Suomessa kiihota tai kehota tappamaan. Pikemminkin ne ovat siellä tukemassa henkisesti ihmisiä jotka joutuvat kokemaan sietämättömiä asioita.
Sotilaspastori, mikä irvokas sana ja täysin mielipuolinen.
Sotilas=ammattitappaja.
Pastori=Jeesuksen opetuksen seuraaja.
Päinvastoin, rintaman kauheuksissa oli Jeesuksella oma paikkansa lohduttajana kuoleman kohdatessa ja pastorin homma ei ollut helppoa. Suurhyökkäyksen aikana, kun upseerit olivat monissa paikoin kaikki kaatuneet, pastorit laitettiin taistelutehtäviin.
Huusivatko he kristus perkele, nyt tapetaan Jeesuksen puolesta?
Varmasti jotkut huusivat, mutta mikä tässä on glue, eli mitä tässä tavoitellaan?
Kristinuskon ja islamin profeetat eroavat melkoisesti toisistaan. Toinen oli sotapäällikkö ja toinen,,,ei ainakaan ollut sotapäällikkö, toinen kehottaa väkivaltaan vääräuskoisia kohtaan, toinen kehottaa kääntämään toisen poskensa. Mutta kummatkin myöntävät pahuuden olemassaolon, ja sillä jälkimmäisellä on vastauksena kaikkeen pahuuteen sovitus ja armo.
Yhteisenä liimana oli absurdi ajatus pastorista tap pamassa "vihollisia".
Liimaamalla yhteen kaksi toisilleen vastakkaista näkemystä, jossa papin pitäisi kunnioittaa ja seurata mestarinsa Jeesuksen opetuksia ja ammattisotilaan statusta, joka on harjoitella mahdollisimman hyväksi tap pajaksi, päästään älylliseen kuperkeikkaan, jossa masinoidaan uskonto palvelemaan sotaa ja tappamista.
Ehkä sotilaspappien aivot menivät solmuun tässä tilanteessa ja he eivät tienneet kumpaa osapuolta palvelivat, joten sotahuutona olisi voinut hyvinkin olla Kristus pe rkele.
Sodassa tapetaan vihollinen puolin ja toisin .
Ehkäpä kaikki filosofit pitäisi lähettää ensimmäisenä sotaan niin he voisivat perehtyä omakohtaisesti asiaan.
Onhan teorian ja käytännön vertailu aina mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä kaikki filosofit pitäisi lähettää ensimmäisenä sotaan niin he voisivat perehtyä omakohtaisesti asiaan.
Onhan teorian ja käytännön vertailu aina mielenkiintoista.
Entäpä jos filosofit kieltäytyisivät lähtemästä sotimaan?
Ei se oikein ole, mutta se on vähän niin kuin pakko.
Onko nyrkkeilymatsissa lyöminen oikein?
Soten että minä en ainakaan pysty sanomaan suomalaisten käyttäytymisestä sodassa tuon taivaallista.