Lue keskustelun säännöt.
Mies antoi äitienpäivälahjan: Kuntoilusetti
11.05.2019 |
Sain tänään mieheltä äitienpäivälahjan. Joku hiton kuntoilusetti, oveen kiinnitettävä semmonen härveli, missä kuminauhat, joku jumpparulla, hyppynaru...
Ei ollut vaivautunut edes paketoimaan. Antoi vain sellaisenaan.
Oli tuossa lähdössä raksalle, niin antoi sen ”lahjan” lähteissään, että ”Voit rauhassa treenata sillä aikaa”. Mitä helv...iä??!!
Nähtävästi se pitää mua laiskana läskinä. Ja ettei ole muuta tekemistä vauvan ja 3vee kanssa kuin treenata täällä itteeni timmiksi.
Noh onneksi antoi lahjuksensa jo tänään, niin ei mene huominen päivä piloille tämmösen yllätyksen takia.
Vähän olin haaveillut laukusta tai korusta, kukkapuskakin riittäisi tai vaikka kortti. Mutta tämä on enempi loukkaus :/
Onko muut saaneet paskoja lahjoja koskaan puolisolta? Saa olla myös muu lahja kuin äitienpäivänä annettu.
Niin joo. Kerran sain siltä joululahjaksi leivänpaahtimen. LEIVÄNPAAHTIMEN! Ja sitäkin lähinnä se käytti itse, kun en ite edes syö paahtoleipää.
Joskus tuntuu ettei arvosteta.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Ai tommonen mies on av-mamman unelma, kun häntä niin hehkutetaan ja arvostetaan täällä? Ihme kynnysmattomammoja.
No pain no gain...
Jos aina vain haluaa että yhdessä nyhvätään kotona ja katsotaan Temppareita niin ei sitä sitten ikinä siitä talosta valmista tule.
No, kuka tykkää mistäkin. Minä pidän siitä, että miehellä (ja minulla) on tavoitteita ja työskentelemme myös ne saavuttaaksemme.
(Ja äitienpäivälahjoista en kummemmin perusta - meillä usein ostetaan vaikka joku omenapuu pihalle...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kuntosali kotona. Treenaan kun muksu nukkuu.
Älä välitä. Vaikka miehesi ei osaa ostaa lahjoja, hän voi silti olla kelpo mies. Ja joka tapauksessa hän on ajatellut sinua, kun on lahjan osti. Pisteet siitä.
Olisit kiitollinen, että edes muisti. Minä en saanut mitään, olisin ollut iloinen, jos olisin saanut vaikka jumppamaton. Kiittämätön akka olet. Ihme, että miehes jaksaa sinua, ihme valittajanillittäjä. Suklaatako olis pitänyt kottikärryllinen eteesi tuoda jotta pääset 20 vuodenkin päästä sanomaan läskejäsi vauvakiloiksi?
Ap, ymmärrän sinua, täysin. Me ollaan rakennettu kaksi taloa. Sinä olet käytännössä ihan yh - ja miestäkin vielä pitäisi kehua ja tukea tuon rakennusprojektin kanssa. Meidän eka talon aikana meidän lapset oli 4 ja 1 ja nuorempi ei viihtynyt tontilla sekuntiakaan niin että olisin voinut itse tehdä siellä jotain (mikä oli superärsyttåvåä) ja mies murjotti kun minusta ei ollut mitään apua ja hän joutui tekemään ’kaiken yksin’ .
Toisen talon rakensimme kun lapset olivat 15, 12 ja 9 ja silloin vasta tajusin, mitä kaikkea se rakennuttaja tekee. Siivoaa ja siirtää kamoja ja suojaa sateelta ja miettii valmiiksi miten paljon mitäkin pitää koska tilata jotta toimitus saadaan milloin jotta rakennusmiehet eivät pyörittele peukaloitaan ja valvoo, että tulleet ehtyä kunnolla eikä vain ’sinne päin’ ja paikkaa niitä kuitenkin ’sinne päin’ tehtyjä juttuja ja reklamoi ja kyselee tavaran toimitusten perään jne jnejne.
Tämä aika on teille tosi rankkaa. Ensi äitienpäivä uudessa kodissa on jo toivottavasti toisenlainen!