Miehellä oli suhde, miten tästä selviää?
Lyhykäisyydessään kysymys otsikossa. Mitä teit? Lähinnä kaipaan vinkkejä siihen miten saan itseni ylös ja motivoitua. Miestä en aio tässä vaiheessa jättää.
Kiitos etukäteen kaikille vastauksille ja hatunnostot saman kokeneille selviytyjille.
Kommentit (501)
Ap täällä. Moni viesti liikutti kyyneliin. Kiitos tuhannesti niistä! Ja hyvää äitienpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa näiden toisia naisia halveksuvien tiedostaa, että ne varatut miehet ovat pitäneet heitä kuitenkin niin houkuttavina, että ovat olleet valmiita ottamaan riskin menettää oma vaimonsa.
Minä olen ollut molempia, petetty ja toinen nainen. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Joku toinen nainen oli joskus lämpimämpi ja tarjosi hetkiä, joita mieheni kaipasi. Sitten myöhemmin minä olin jollekin, itse asiassa useammalle miehelle fantasia, jota he jaksoivat piirittää pitkään saadakseen minut. Kukaan mies ei pettäisi, jos toinen nainen olisi inhottava luuska.
Ei se toinen nainen minuakaan inhimillistänyt, miksi ihmeessä minun pitäisi ajatella häntä ihmisenä tai miettiä miten paha olla hänellä on? Hän on minulle luuska, koska sen voin hänen käyttäytymisestään päätellä. Enempää en tässä tunnetilassa uhraa hänelle energiaa.
Suhde on kestänyt jokusen kuukauden.
Kiitos vielä kaikille vastaajille.
-AP
Sinusta hän on luuska, sinun miehesi mielestä kaiken riskin arvoinen. Mitä se kertoo sinusta miehesi silmissä?
Ei kukaan ole käskenyt sinun miettiä sitä toista naista ja käyttää häneen energiaa vaan ymmärtää, että ihmisenä ja naisena hän ei ole sinua huonompi. Jos hän on luuska, sinä olet sitten se kotiluuska, jonka luota piti päästä välillä parempaan syliin. Tilanteesta on vastuussa yksin miehesi.
Höpsis! Tottakai pienten lasten isään sekaantuva oletettavasti täysi-ikäinen ihminen on ihan yhtä lailla tilanteesta vastuusta! Minä ihmeen tahdottomina talutettavina sinä naisia pidät? Myös naiset ovat täydessä moraalisessa vastuussa omista teoistaan.
Ja ap, tottakai mieheesi sekaantunut on sinulle luuska, ihan täydellä syyllä. Sinun ei tarvitse häntä mitenkään kunnioittaa.
Ja tietenkään tällainen nimittely ei koske vaimoa, joka ei tehnyt mitään väärää. Hän ei ole "luuska" missään mielessä, tavallinen, kunnon nainen vaan joka on hoitanut asiansa ihan niin kuin pitääkin. Todella outo heitto edelliseltä!
Läheisellä ystävälläni oli joitakin vuosia sitten vähän vastaava tapaus omassa liitossaan. Suurin ensitilanteen helpotus ja kivun hoito hänelle oli nimenomaan haukkua yhdessä miehensä kanssa pataluhaksi tuo perheeseen tunkeutumista yrittänyt nainen. Miehelle se haukkuminen oli yhtä luontevaa kuin petetyksi tulleelle puolisollekin, sillä sivusuhteeseen perheellisen kanssa pyrkivää naista eivät miehet itsekään yleensä kunnioita, vaikka helppoon panoon "muodollisesti pätevän" kanssa hairahtuisivatkin.
Ystäväni vaati, että miehensä kertasi sanasta sanaan jokaisen replan mitä tuo nainen oli sanonut yrittäessään kietoa perheenisää sormensa ympärille. Niitä juttuja mekin sitten ystäväni kanssa paljon puimme.
Kivualistakin se ystävälleni tietysti oli, mutta kyllä me paljon naurettiinkin, vedet silmissä. Joka tapauksessa noiden yksityiskohtien avaaminen oli mielestäni vähintä mitä mies saattoi petetylle tulleelle vaimolleen suoda.
Hekin muuten ovat edellenkin yhdessä ja kaksi lastakin on syntynyt tuon tapauksen jälkeen.
Hälyyttäväähän onkin että MIES joka on pettänyt vaimoaan haukkuu toista naista. Se että petetty nainen tekee niin on vielä inhimillisesti ymmärrettävää. Mutta mies tuossa osoittaa olevansa halveksittavan kaksinaamainen.
Syyllisyyttä poteva yleensä halveksii sekä itseään että "rikoskumppaniaan". Ihan aidosti.
Ei varattuihin tietentahtoen sekaantuvienkaan kannata ylläpitää mitään prinsessakuvitelmia ja sitten loukkaantuneena itkeä itse rakentamallaan jalustalla kun yhyyyyy ei arvosteta..... Joka leikkiin lähtee, se leikin (hengen) kestäköön.
Ihmissuhteet ovat aina muutenkin riski, jonka iso tyttö ja poika tietoisesti ottaa kun niihin ryhtyy. Eikä mies yleensä valitse sivusuhteeseen alunperinkään naista, jota arvostaa, vaan valintakriteerit on ihan muut.
Ja noissa kuvioissa mies lopulta valitsee lähes poikkeuksetta vaimonsa (jos pystyy), eikä siihen kuulu sivusuhteen osapuolen minkäälainen jalustalla pitäminen, vaikka tekisi kuinka kipeää sillä taholla.
Älä siis ole naiivi.
Mä luulen että se on vain osa pettävistä miehistä ja petetyistä naisista, jotka hahmottaa sen noin. Kyllähän jotkut miehet pyytelevät itseinhonsa vuoksi anteeksi molempiin suuntiin. Ja on myös petettyjä naisia jotka hakee liittolaiseksi sen toisen naisen. Ei ole kerta eikä kaksi kun naiset ovat yhdessä haistattaneet paskat kolmiodraaman miesosapuolille. Silloin miehestä tulee se jota yhdessä haukutaan. Mut monet mallit vaikuttaa siihen miten näissä tilanteissa toimitaan ja ketä pidetään tarinan roistona.
Onko asunto yhteinen? Velkainen pesä? Laskeeko lasten elintaso liikaa? Aina ei kannata erota. Muistuttaa kannattaa.... Joka asiassa.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa näiden toisia naisia halveksuvien tiedostaa, että ne varatut miehet ovat pitäneet heitä kuitenkin niin houkuttavina, että ovat olleet valmiita ottamaan riskin menettää oma vaimonsa.
Minä olen ollut molempia, petetty ja toinen nainen. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Joku toinen nainen oli joskus lämpimämpi ja tarjosi hetkiä, joita mieheni kaipasi. Sitten myöhemmin minä olin jollekin, itse asiassa useammalle miehelle fantasia, jota he jaksoivat piirittää pitkään saadakseen minut. Kukaan mies ei pettäisi, jos toinen nainen olisi inhottava luuska.
Ei se toinen nainen minuakaan inhimillistänyt, miksi ihmeessä minun pitäisi ajatella häntä ihmisenä tai miettiä miten paha olla hänellä on? Hän on minulle luuska, koska sen voin hänen käyttäytymisestään päätellä. Enempää en tässä tunnetilassa uhraa hänelle energiaa.
Suhde on kestänyt jokusen kuukauden.
Kiitos vielä kaikille vastaajille.
-AP
Sinusta hän on luuska, sinun miehesi mielestä kaiken riskin arvoinen. Mitä se kertoo sinusta miehesi silmissä?
Ei kukaan ole käskenyt sinun miettiä sitä toista naista ja käyttää häneen energiaa vaan ymmärtää, että ihmisenä ja naisena hän ei ole sinua huonompi. Jos hän on luuska, sinä olet sitten se kotiluuska, jonka luota piti päästä välillä parempaan syliin. Tilanteesta on vastuussa yksin miehesi.
Höpsis! Tottakai pienten lasten isään sekaantuva oletettavasti täysi-ikäinen ihminen on ihan yhtä lailla tilanteesta vastuusta! Minä ihmeen tahdottomina talutettavina sinä naisia pidät? Myös naiset ovat täydessä moraalisessa vastuussa omista teoistaan.
Ja ap, tottakai mieheesi sekaantunut on sinulle luuska, ihan täydellä syyllä. Sinun ei tarvitse häntä mitenkään kunnioittaa.
Ja tietenkään tällainen nimittely ei koske vaimoa, joka ei tehnyt mitään väärää. Hän ei ole "luuska" missään mielessä, tavallinen, kunnon nainen vaan joka on hoitanut asiansa ihan niin kuin pitääkin. Todella outo heitto edelliseltä!
Läheisellä ystävälläni oli joitakin vuosia sitten vähän vastaava tapaus omassa liitossaan. Suurin ensitilanteen helpotus ja kivun hoito hänelle oli nimenomaan haukkua yhdessä miehensä kanssa pataluhaksi tuo perheeseen tunkeutumista yrittänyt nainen. Miehelle se haukkuminen oli yhtä luontevaa kuin petetyksi tulleelle puolisollekin, sillä sivusuhteeseen perheellisen kanssa pyrkivää naista eivät miehet itsekään yleensä kunnioita, vaikka helppoon panoon "muodollisesti pätevän" kanssa hairahtuisivatkin.
Ystäväni vaati, että miehensä kertasi sanasta sanaan jokaisen replan mitä tuo nainen oli sanonut yrittäessään kietoa perheenisää sormensa ympärille. Niitä juttuja mekin sitten ystäväni kanssa paljon puimme.
Kivualistakin se ystävälleni tietysti oli, mutta kyllä me paljon naurettiinkin, vedet silmissä. Joka tapauksessa noiden yksityiskohtien avaaminen oli mielestäni vähintä mitä mies saattoi petetylle tulleelle vaimolleen suoda.
Hekin muuten ovat edellenkin yhdessä ja kaksi lastakin on syntynyt tuon tapauksen jälkeen.
Hälyyttäväähän onkin että MIES joka on pettänyt vaimoaan haukkuu toista naista. Se että petetty nainen tekee niin on vielä inhimillisesti ymmärrettävää. Mutta mies tuossa osoittaa olevansa halveksittavan kaksinaamainen.
Syyllisyyttä poteva yleensä halveksii sekä itseään että "rikoskumppaniaan". Ihan aidosti.
Ei varattuihin tietentahtoen sekaantuvienkaan kannata ylläpitää mitään prinsessakuvitelmia ja sitten loukkaantuneena itkeä itse rakentamallaan jalustalla kun yhyyyyy ei arvosteta..... Joka leikkiin lähtee, se leikin (hengen) kestäköön.
Ihmissuhteet ovat aina muutenkin riski, jonka iso tyttö ja poika tietoisesti ottaa kun niihin ryhtyy. Eikä mies yleensä valitse sivusuhteeseen alunperinkään naista, jota arvostaa, vaan valintakriteerit on ihan muut.
Ja noissa kuvioissa mies lopulta valitsee lähes poikkeuksetta vaimonsa (jos pystyy), eikä siihen kuulu sivusuhteen osapuolen minkäälainen jalustalla pitäminen, vaikka tekisi kuinka kipeää sillä taholla.
Älä siis ole naiivi.
Mulle tuon kuvion ydin on siinä, etten mitenkään pystyisi enää arvostamaan miestä, joka toimii noin. Kykenisin ehkä antamaan anteeksi miehelle, joka pettäisi rakastuneena. Mutta jos valmiiksi jo on hakenut seuraa jota halveksii niin...no mulle vain kaksinaismoraali on alhaisin ominaisuus joka ihmisellä voi olla. Monet muut heikkoudet pystyn ymmärtämään, mutta tuota en.
Se on sitten sulle kynnyskysymys ja siitä kannattaa pitää kiinni.
Samalla ymmärtäen, että jollekin toiselle tilanne voi olla ihan päinvastainen. Eli että satunnainen merkityksetön panosuhde olisi helpompi hyväksyttävä kuin ulkopuoliseen rakastuminen. Esim. mulle. Puolison rakastuminen sivulliseen olisi itselleni turn off.
No mulle se liittyy siihen että rakastan miestä jota pidän tunteellisena ja herkkänä. Jos hän ryhtyisi pelkkään panosuhteeseen, hän osoittaisi olevansa eri mies kuin miksi häntä luulin.
Älä päästä ovesta sisään kun avaimet unohtaa, laittakoon itse jääkaapista jotain,?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa näiden toisia naisia halveksuvien tiedostaa, että ne varatut miehet ovat pitäneet heitä kuitenkin niin houkuttavina, että ovat olleet valmiita ottamaan riskin menettää oma vaimonsa.
Minä olen ollut molempia, petetty ja toinen nainen. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Joku toinen nainen oli joskus lämpimämpi ja tarjosi hetkiä, joita mieheni kaipasi. Sitten myöhemmin minä olin jollekin, itse asiassa useammalle miehelle fantasia, jota he jaksoivat piirittää pitkään saadakseen minut. Kukaan mies ei pettäisi, jos toinen nainen olisi inhottava luuska.
Ei se toinen nainen minuakaan inhimillistänyt, miksi ihmeessä minun pitäisi ajatella häntä ihmisenä tai miettiä miten paha olla hänellä on? Hän on minulle luuska, koska sen voin hänen käyttäytymisestään päätellä. Enempää en tässä tunnetilassa uhraa hänelle energiaa.
Suhde on kestänyt jokusen kuukauden.
Kiitos vielä kaikille vastaajille.
-AP
Sinusta hän on luuska, sinun miehesi mielestä kaiken riskin arvoinen. Mitä se kertoo sinusta miehesi silmissä?
Ei kukaan ole käskenyt sinun miettiä sitä toista naista ja käyttää häneen energiaa vaan ymmärtää, että ihmisenä ja naisena hän ei ole sinua huonompi. Jos hän on luuska, sinä olet sitten se kotiluuska, jonka luota piti päästä välillä parempaan syliin. Tilanteesta on vastuussa yksin miehesi.
Höpsis! Tottakai pienten lasten isään sekaantuva oletettavasti täysi-ikäinen ihminen on ihan yhtä lailla tilanteesta vastuusta! Minä ihmeen tahdottomina talutettavina sinä naisia pidät? Myös naiset ovat täydessä moraalisessa vastuussa omista teoistaan.
Ja ap, tottakai mieheesi sekaantunut on sinulle luuska, ihan täydellä syyllä. Sinun ei tarvitse häntä mitenkään kunnioittaa.
Ja tietenkään tällainen nimittely ei koske vaimoa, joka ei tehnyt mitään väärää. Hän ei ole "luuska" missään mielessä, tavallinen, kunnon nainen vaan joka on hoitanut asiansa ihan niin kuin pitääkin. Todella outo heitto edelliseltä!
Läheisellä ystävälläni oli joitakin vuosia sitten vähän vastaava tapaus omassa liitossaan. Suurin ensitilanteen helpotus ja kivun hoito hänelle oli nimenomaan haukkua yhdessä miehensä kanssa pataluhaksi tuo perheeseen tunkeutumista yrittänyt nainen. Miehelle se haukkuminen oli yhtä luontevaa kuin petetyksi tulleelle puolisollekin, sillä sivusuhteeseen perheellisen kanssa pyrkivää naista eivät miehet itsekään yleensä kunnioita, vaikka helppoon panoon "muodollisesti pätevän" kanssa hairahtuisivatkin.
Ystäväni vaati, että miehensä kertasi sanasta sanaan jokaisen replan mitä tuo nainen oli sanonut yrittäessään kietoa perheenisää sormensa ympärille. Niitä juttuja mekin sitten ystäväni kanssa paljon puimme.
Kivualistakin se ystävälleni tietysti oli, mutta kyllä me paljon naurettiinkin, vedet silmissä. Joka tapauksessa noiden yksityiskohtien avaaminen oli mielestäni vähintä mitä mies saattoi petetylle tulleelle vaimolleen suoda.
Hekin muuten ovat edellenkin yhdessä ja kaksi lastakin on syntynyt tuon tapauksen jälkeen.
Hälyyttäväähän onkin että MIES joka on pettänyt vaimoaan haukkuu toista naista. Se että petetty nainen tekee niin on vielä inhimillisesti ymmärrettävää. Mutta mies tuossa osoittaa olevansa halveksittavan kaksinaamainen.
Syyllisyyttä poteva yleensä halveksii sekä itseään että "rikoskumppaniaan". Ihan aidosti.
Ei varattuihin tietentahtoen sekaantuvienkaan kannata ylläpitää mitään prinsessakuvitelmia ja sitten loukkaantuneena itkeä itse rakentamallaan jalustalla kun yhyyyyy ei arvosteta..... Joka leikkiin lähtee, se leikin (hengen) kestäköön.
Ihmissuhteet ovat aina muutenkin riski, jonka iso tyttö ja poika tietoisesti ottaa kun niihin ryhtyy. Eikä mies yleensä valitse sivusuhteeseen alunperinkään naista, jota arvostaa, vaan valintakriteerit on ihan muut.
Ja noissa kuvioissa mies lopulta valitsee lähes poikkeuksetta vaimonsa (jos pystyy), eikä siihen kuulu sivusuhteen osapuolen minkäälainen jalustalla pitäminen, vaikka tekisi kuinka kipeää sillä taholla.
Älä siis ole naiivi.
Mulle tuon kuvion ydin on siinä, etten mitenkään pystyisi enää arvostamaan miestä, joka toimii noin. Kykenisin ehkä antamaan anteeksi miehelle, joka pettäisi rakastuneena. Mutta jos valmiiksi jo on hakenut seuraa jota halveksii niin...no mulle vain kaksinaismoraali on alhaisin ominaisuus joka ihmisellä voi olla. Monet muut heikkoudet pystyn ymmärtämään, mutta tuota en.
Se on sitten sulle kynnyskysymys ja siitä kannattaa pitää kiinni.
Samalla ymmärtäen, että jollekin toiselle tilanne voi olla ihan päinvastainen. Eli että satunnainen merkityksetön panosuhde olisi helpompi hyväksyttävä kuin ulkopuoliseen rakastuminen. Esim. mulle. Puolison rakastuminen sivulliseen olisi itselleni turn off.
No mulle se liittyy siihen että rakastan miestä jota pidän tunteellisena ja herkkänä. Jos hän ryhtyisi pelkkään panosuhteeseen, hän osoittaisi olevansa eri mies kuin miksi häntä luulin.
Harvan naisen itsetunto riittää tuohon. Monet tarvii sitä että heitä pidetään parempina ja rakkaimpina, muita voidaan haukkua ja polkea maahan.
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa näiden toisia naisia halveksuvien tiedostaa, että ne varatut miehet ovat pitäneet heitä kuitenkin niin houkuttavina, että ovat olleet valmiita ottamaan riskin menettää oma vaimonsa.
Minä olen ollut molempia, petetty ja toinen nainen. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Joku toinen nainen oli joskus lämpimämpi ja tarjosi hetkiä, joita mieheni kaipasi. Sitten myöhemmin minä olin jollekin, itse asiassa useammalle miehelle fantasia, jota he jaksoivat piirittää pitkään saadakseen minut. Kukaan mies ei pettäisi, jos toinen nainen olisi inhottava luuska.
Ei se toinen nainen minuakaan inhimillistänyt, miksi ihmeessä minun pitäisi ajatella häntä ihmisenä tai miettiä miten paha olla hänellä on? Hän on minulle luuska, koska sen voin hänen käyttäytymisestään päätellä. Enempää en tässä tunnetilassa uhraa hänelle energiaa.
Suhde on kestänyt jokusen kuukauden.
Kiitos vielä kaikille vastaajille.
-AP
Sinusta hän on luuska, sinun miehesi mielestä kaiken riskin arvoinen. Mitä se kertoo sinusta miehesi silmissä?
Ei kukaan ole käskenyt sinun miettiä sitä toista naista ja käyttää häneen energiaa vaan ymmärtää, että ihmisenä ja naisena hän ei ole sinua huonompi. Jos hän on luuska, sinä olet sitten se kotiluuska, jonka luota piti päästä välillä parempaan syliin. Tilanteesta on vastuussa yksin miehesi.
Höpsis! Tottakai pienten lasten isään sekaantuva oletettavasti täysi-ikäinen ihminen on ihan yhtä lailla tilanteesta vastuusta! Minä ihmeen tahdottomina talutettavina sinä naisia pidät? Myös naiset ovat täydessä moraalisessa vastuussa omista teoistaan.
Ja ap, tottakai mieheesi sekaantunut on sinulle luuska, ihan täydellä syyllä. Sinun ei tarvitse häntä mitenkään kunnioittaa.
Ja tietenkään tällainen nimittely ei koske vaimoa, joka ei tehnyt mitään väärää. Hän ei ole "luuska" missään mielessä, tavallinen, kunnon nainen vaan joka on hoitanut asiansa ihan niin kuin pitääkin. Todella outo heitto edelliseltä!
Läheisellä ystävälläni oli joitakin vuosia sitten vähän vastaava tapaus omassa liitossaan. Suurin ensitilanteen helpotus ja kivun hoito hänelle oli nimenomaan haukkua yhdessä miehensä kanssa pataluhaksi tuo perheeseen tunkeutumista yrittänyt nainen. Miehelle se haukkuminen oli yhtä luontevaa kuin petetyksi tulleelle puolisollekin, sillä sivusuhteeseen perheellisen kanssa pyrkivää naista eivät miehet itsekään yleensä kunnioita, vaikka helppoon panoon "muodollisesti pätevän" kanssa hairahtuisivatkin.
Ystäväni vaati, että miehensä kertasi sanasta sanaan jokaisen replan mitä tuo nainen oli sanonut yrittäessään kietoa perheenisää sormensa ympärille. Niitä juttuja mekin sitten ystäväni kanssa paljon puimme.
Kivualistakin se ystävälleni tietysti oli, mutta kyllä me paljon naurettiinkin, vedet silmissä. Joka tapauksessa noiden yksityiskohtien avaaminen oli mielestäni vähintä mitä mies saattoi petetylle tulleelle vaimolleen suoda.
Hekin muuten ovat edellenkin yhdessä ja kaksi lastakin on syntynyt tuon tapauksen jälkeen.
Hälyyttäväähän onkin että MIES joka on pettänyt vaimoaan haukkuu toista naista. Se että petetty nainen tekee niin on vielä inhimillisesti ymmärrettävää. Mutta mies tuossa osoittaa olevansa halveksittavan kaksinaamainen.
Syyllisyyttä poteva yleensä halveksii sekä itseään että "rikoskumppaniaan". Ihan aidosti.
Ei varattuihin tietentahtoen sekaantuvienkaan kannata ylläpitää mitään prinsessakuvitelmia ja sitten loukkaantuneena itkeä itse rakentamallaan jalustalla kun yhyyyyy ei arvosteta..... Joka leikkiin lähtee, se leikin (hengen) kestäköön.
Ihmissuhteet ovat aina muutenkin riski, jonka iso tyttö ja poika tietoisesti ottaa kun niihin ryhtyy. Eikä mies yleensä valitse sivusuhteeseen alunperinkään naista, jota arvostaa, vaan valintakriteerit on ihan muut.
Ja noissa kuvioissa mies lopulta valitsee lähes poikkeuksetta vaimonsa (jos pystyy), eikä siihen kuulu sivusuhteen osapuolen minkäälainen jalustalla pitäminen, vaikka tekisi kuinka kipeää sillä taholla.
Älä siis ole naiivi.
Mä luulen että se on vain osa pettävistä miehistä ja petetyistä naisista, jotka hahmottaa sen noin. Kyllähän jotkut miehet pyytelevät itseinhonsa vuoksi anteeksi molempiin suuntiin. Ja on myös petettyjä naisia jotka hakee liittolaiseksi sen toisen naisen. Ei ole kerta eikä kaksi kun naiset ovat yhdessä haistattaneet paskat kolmiodraaman miesosapuolille. Silloin miehestä tulee se jota yhdessä haukutaan. Mut monet mallit vaikuttaa siihen miten näissä tilanteissa toimitaan ja ketä pidetään tarinan roistona.
Näin. Silloin se ketä mies arvostaa menettää merkityksensä. Kumpikaan nainen ei arvosta miestä ja se on tärkeintä. Yksin ei tietysti voi olla solidaarinen vaan vaatii molemmilta naisilta saman asenteen.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Sitäkö on solidaarisuus, että lietsotaan toisissa vihaa ja anteeksiantamattomuutta! Sellainen asennoituminenko on hyväksi ja toivottava olotila toisille!
Niin, onhan niitä sellaisiakin parisuhteita joissa mies ei edes uskalla puhua muuten kuin toistellen vaimon mielipiteitä. Sitäkin varovasti. Kaikenlainen erehtyminen johtaakin välittömästi sikapossun ulosheittämiseen vai mikä se tämän ketjun slogani olikaan.
Anteeksianto puolin ja toisin... pelkkä vitsihän se vain on kaikille täydellisille ja erehtymättömille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Sitäkö on solidaarisuus, että lietsotaan toisissa vihaa ja anteeksiantamattomuutta! Sellainen asennoituminenko on hyväksi ja toivottava olotila toisille!
Niin, onhan niitä sellaisiakin parisuhteita joissa mies ei edes uskalla puhua muuten kuin toistellen vaimon mielipiteitä. Sitäkin varovasti. Kaikenlainen erehtyminen johtaakin välittömästi sikapossun ulosheittämiseen vai mikä se tämän ketjun slogani olikaan.
Anteeksianto puolin ja toisin... pelkkä vitsihän se vain on kaikille täydellisille ja erehtymättömille.
Mun mielestä silloin jos puhutaan anteeksiannosta, se pitää ulottaa kaikkiin ihmisiin jotka tekee virheitä. Ja silloin sitä toista naistakaan ei haukuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Sitäkö on solidaarisuus, että lietsotaan toisissa vihaa ja anteeksiantamattomuutta! Sellainen asennoituminenko on hyväksi ja toivottava olotila toisille!
Niin, onhan niitä sellaisiakin parisuhteita joissa mies ei edes uskalla puhua muuten kuin toistellen vaimon mielipiteitä. Sitäkin varovasti. Kaikenlainen erehtyminen johtaakin välittömästi sikapossun ulosheittämiseen vai mikä se tämän ketjun slogani olikaan.
Anteeksianto puolin ja toisin... pelkkä vitsihän se vain on kaikille täydellisille ja erehtymättömille.
Mun mielestä silloin jos puhutaan anteeksiannosta, se pitää ulottaa kaikkiin ihmisiin jotka tekee virheitä. Ja silloin sitä toista naistakaan ei haukuta.
Haukutaan kuule ihan mielin määrin, jos se pariskunnan selviämistä helpottaa. Kaikki keinot käytetään, mitkä siinä tilanteessa vähänkin auttaa.
Toiselle naiselle ei todellakaan tarvitse antaa anteeksi, loppujen lopuksikaan, jos ei siltä tunnu. Sillä anteeksiannolla ei kukaan mitään tee - eikä ole tainnut toinen nainen kyllä anteeksi pyytääkään, aiheuttipa sitten minkälaista kipua tahansa petetylle.
Pettänyt puoliso sentään yleensä pyytää vilpittömästi anteeksi ja siltikin siinä on monelle ihan tarpeeksi tekemistä, että anteeksantoon pystyy.
Voisit lopettaa tuon typerän jeesustelun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Sitäkö on solidaarisuus, että lietsotaan toisissa vihaa ja anteeksiantamattomuutta! Sellainen asennoituminenko on hyväksi ja toivottava olotila toisille!
Niin, onhan niitä sellaisiakin parisuhteita joissa mies ei edes uskalla puhua muuten kuin toistellen vaimon mielipiteitä. Sitäkin varovasti. Kaikenlainen erehtyminen johtaakin välittömästi sikapossun ulosheittämiseen vai mikä se tämän ketjun slogani olikaan.
Anteeksianto puolin ja toisin... pelkkä vitsihän se vain on kaikille täydellisille ja erehtymättömille.
Mun mielestä silloin jos puhutaan anteeksiannosta, se pitää ulottaa kaikkiin ihmisiin jotka tekee virheitä. Ja silloin sitä toista naistakaan ei haukuta.
Haukutaan kuule ihan mielin määrin, jos se pariskunnan selviämistä helpottaa. Kaikki keinot käytetään, mitkä siinä tilanteessa vähänkin auttaa.
Toiselle naiselle ei todellakaan tarvitse antaa anteeksi, loppujen lopuksikaan, jos ei siltä tunnu. Sillä anteeksiannolla ei kukaan mitään tee - eikä ole tainnut toinen nainen kyllä anteeksi pyytääkään, aiheuttipa sitten minkälaista kipua tahansa petetylle.
Pettänyt puoliso sentään yleensä pyytää vilpittömästi anteeksi ja siltikin siinä on monelle ihan tarpeeksi tekemistä, että anteeksantoon pystyy.
Voisit lopettaa tuon typerän jeesustelun.
Noin juuri. Sutturan anteksipyyntöä saa yleensä turhaan odottaa. Silloin ei tule anteeksiantoakaan. Perusasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Sitäkö on solidaarisuus, että lietsotaan toisissa vihaa ja anteeksiantamattomuutta! Sellainen asennoituminenko on hyväksi ja toivottava olotila toisille!
Niin, onhan niitä sellaisiakin parisuhteita joissa mies ei edes uskalla puhua muuten kuin toistellen vaimon mielipiteitä. Sitäkin varovasti. Kaikenlainen erehtyminen johtaakin välittömästi sikapossun ulosheittämiseen vai mikä se tämän ketjun slogani olikaan.
Anteeksianto puolin ja toisin... pelkkä vitsihän se vain on kaikille täydellisille ja erehtymättömille.
Mun mielestä silloin jos puhutaan anteeksiannosta, se pitää ulottaa kaikkiin ihmisiin jotka tekee virheitä. Ja silloin sitä toista naistakaan ei haukuta.
Oletko oikeasti noin lapsellisen ajatusmaailman omaava ihminen, vai oletko yksinkertaisesti vain jonkun ukkomiehen kännivirhe joka siellä nyt odottaa jonkinlaista arvonpalautusta? Tiedätkö, että sinun pitää ihan itse kantaa tekojesi seuraukset eikä yrittää ruikuttaa toisilta jotain sellaista, jota et missään mielessä edes ansaitse.
Miten on mennyt äitienpäivä, ap?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Sitäkö on solidaarisuus, että lietsotaan toisissa vihaa ja anteeksiantamattomuutta! Sellainen asennoituminenko on hyväksi ja toivottava olotila toisille!
Niin, onhan niitä sellaisiakin parisuhteita joissa mies ei edes uskalla puhua muuten kuin toistellen vaimon mielipiteitä. Sitäkin varovasti. Kaikenlainen erehtyminen johtaakin välittömästi sikapossun ulosheittämiseen vai mikä se tämän ketjun slogani olikaan.
Anteeksianto puolin ja toisin... pelkkä vitsihän se vain on kaikille täydellisille ja erehtymättömille.
Mun mielestä silloin jos puhutaan anteeksiannosta, se pitää ulottaa kaikkiin ihmisiin jotka tekee virheitä. Ja silloin sitä toista naistakaan ei haukuta.
Haukutaan kuule ihan mielin määrin, jos se pariskunnan selviämistä helpottaa. Kaikki keinot käytetään, mitkä siinä tilanteessa vähänkin auttaa.
Toiselle naiselle ei todellakaan tarvitse antaa anteeksi, loppujen lopuksikaan, jos ei siltä tunnu. Sillä anteeksiannolla ei kukaan mitään tee - eikä ole tainnut toinen nainen kyllä anteeksi pyytääkään, aiheuttipa sitten minkälaista kipua tahansa petetylle.
Pettänyt puoliso sentään yleensä pyytää vilpittömästi anteeksi ja siltikin siinä on monelle ihan tarpeeksi tekemistä, että anteeksantoon pystyy.
Voisit lopettaa tuon typerän jeesustelun.
Noin juuri. Sutturan anteksipyyntöä saa yleensä turhaan odottaa. Silloin ei tule anteeksiantoakaan. Perusasioita.
Ohhoh. Nyt huomaa että meni tunteisiin. Ilmeisesti on ottanut koville jatkaa parisuhdetta pettäneen miehen kanssa. Taitaapa nyt katkeria olla jotkut aivan muut kuin sian jättämistä suosittelevat. Mutta jos auttaa ja helpottaa, jatka toki eri mieltä olevien nimittelyä ja ulkoista pois paha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Sitäkö on solidaarisuus, että lietsotaan toisissa vihaa ja anteeksiantamattomuutta! Sellainen asennoituminenko on hyväksi ja toivottava olotila toisille!
Niin, onhan niitä sellaisiakin parisuhteita joissa mies ei edes uskalla puhua muuten kuin toistellen vaimon mielipiteitä. Sitäkin varovasti. Kaikenlainen erehtyminen johtaakin välittömästi sikapossun ulosheittämiseen vai mikä se tämän ketjun slogani olikaan.
Anteeksianto puolin ja toisin... pelkkä vitsihän se vain on kaikille täydellisille ja erehtymättömille.
Mun mielestä silloin jos puhutaan anteeksiannosta, se pitää ulottaa kaikkiin ihmisiin jotka tekee virheitä. Ja silloin sitä toista naistakaan ei haukuta.
Oletko oikeasti noin lapsellisen ajatusmaailman omaava ihminen, vai oletko yksinkertaisesti vain jonkun ukkomiehen kännivirhe joka siellä nyt odottaa jonkinlaista arvonpalautusta? Tiedätkö, että sinun pitää ihan itse kantaa tekojesi seuraukset eikä yrittää ruikuttaa toisilta jotain sellaista, jota et missään mielessä edes ansaitse.
Ilmeisesti sitten se lapsellinen, kun en vielä ole oppinut vihaamaan ja nimittelemään muita ihmisiä tuolla tavoin. Olen pahoillani puolestasi, jos tunnet noin voimakasta tarvetta haukkua "sutturoita ".
Sutturoillahan menee paremmin kuin vaimolla. Suhde päättyy ja voivat löytää paremman miehen..vaimot jää parisuhteeseen sen jakokepin kanssa. Siks ne vihaa niin sutturoita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihmettelen, että minkälaiset ihmiset täällä kirjoittelee!!! Onko ihan oikeasti suuri osa Suomen naisista tällaisia? Järkyttävää tekstiä! Katkeroituneiden, mutta itse niin erehtymättömien miesvihaajien tekstiä koko ketju. Joku jos kehottaa edes pohtimaan että antaisi anteeksi, jos oikeasti vielä on rakkautta niin alapeukutuksia sataa. Jättämiskehotuksille ja miesten vihaamisen ja epäluottamuksen lietsomisille taas yläpeukkuja iso määrä.
Alan oikeasti uskoa, että täällä on joukko ikisinkkunaisia, joiden ainoat kokemukset on umpikännisten ukkomiesten erehdyksenä oleminen. Kuten joku tuossa aiemmin arvelikin.
Kehottaisin ap:tä unohtamaan tämän ketjun. Kannattaisi nyt etsiä juttuseuraksi naisia, joilla on kokemusta pitkistä parisuhteista. Naisia jotka on olleet suhteissa, joissa on hyväksytty että ollaan molemmat erehtyväisiä ihmisiä ja arvostetaan perhettä ja anteeksiantamisen taitoa kaikkien perheenjäsenten kesken. Naisia, jotka ei oo niin paljon kokeneet torjuntaa miehiltä että on muuttuneet miesvihaajiksi. Sellaiset naiset osaisivat myös kertoa järkevän mielipiteen koska on aihetta antaa uusi tilaisuus ja koska ei.
Kiitos, mutta olen pitkässä parisuhteessa. Olen se joka voisi antaa anteeksi miehelle rakastumisen mutta ei pelkkää panosuhdetta. Ja olen myös silleen omituinen että kasvanut olemaan solidaarinen myös naisiakin kohtaan.
Sitäkö on solidaarisuus, että lietsotaan toisissa vihaa ja anteeksiantamattomuutta! Sellainen asennoituminenko on hyväksi ja toivottava olotila toisille!
Niin, onhan niitä sellaisiakin parisuhteita joissa mies ei edes uskalla puhua muuten kuin toistellen vaimon mielipiteitä. Sitäkin varovasti. Kaikenlainen erehtyminen johtaakin välittömästi sikapossun ulosheittämiseen vai mikä se tämän ketjun slogani olikaan.
Anteeksianto puolin ja toisin... pelkkä vitsihän se vain on kaikille täydellisille ja erehtymättömille.
Mun mielestä silloin jos puhutaan anteeksiannosta, se pitää ulottaa kaikkiin ihmisiin jotka tekee virheitä. Ja silloin sitä toista naistakaan ei haukuta.
Haukutaan kuule ihan mielin määrin, jos se pariskunnan selviämistä helpottaa. Kaikki keinot käytetään, mitkä siinä tilanteessa vähänkin auttaa.
Toiselle naiselle ei todellakaan tarvitse antaa anteeksi, loppujen lopuksikaan, jos ei siltä tunnu. Sillä anteeksiannolla ei kukaan mitään tee - eikä ole tainnut toinen nainen kyllä anteeksi pyytääkään, aiheuttipa sitten minkälaista kipua tahansa petetylle.
Pettänyt puoliso sentään yleensä pyytää vilpittömästi anteeksi ja siltikin siinä on monelle ihan tarpeeksi tekemistä, että anteeksantoon pystyy.
Voisit lopettaa tuon typerän jeesustelun.
Noin juuri. Sutturan anteksipyyntöä saa yleensä turhaan odottaa. Silloin ei tule anteeksiantoakaan. Perusasioita.
Ohhoh. Nyt huomaa että meni tunteisiin. Ilmeisesti on ottanut koville jatkaa parisuhdetta pettäneen miehen kanssa. Taitaapa nyt katkeria olla jotkut aivan muut kuin sian jättämistä suosittelevat. Mutta jos auttaa ja helpottaa, jatka toki eri mieltä olevien nimittelyä ja ulkoista pois paha.
Minä puolestani alan vahvasti epäillä, että tuo aiempi arvio sun ukkomiehen virheenä olemisesta piti paikkansa, kun niin kaikki sympatiasi tässä keskustelussa on sen perheenrikkojan puolella. Se selittää hurskaan jeesustelusi siitä, kuinka loukatun vaimon pitäisi antaa anteeksi perheenrikkojalle, vaikkei tämä sitä edes pyydä. Huh huh! Täytyy sanoa, että noin paksuun potaskaan harvoin missään törmää.
Ap:lle taas tsemppiä, älä välitä!
Tuollaiset edellisen kirjoittajan kommentit vaan selittävät sitäkin, miksi miehet valitsevat vaimonsa noissa kuvioissa. Arvostus pitää ansaita. Ehkäpä ne, joiden ainoaksi vaihtoehdoksi jää yrittää vampata perheenisä, eivät keskimäärin ole niitä penaalin terävimpiä kyniä. Fiksut naiset tuntevat arvonsa eivätkä tyydy kerjäämään toisten pöydiltä tippuvia onnen murusia.
Se on sitten sulle kynnyskysymys ja siitä kannattaa pitää kiinni.
Samalla ymmärtäen, että jollekin toiselle tilanne voi olla ihan päinvastainen. Eli että satunnainen merkityksetön panosuhde olisi helpompi hyväksyttävä kuin ulkopuoliseen rakastuminen. Esim. mulle. Puolison rakastuminen sivulliseen olisi itselleni turn off.