Lue keskustelun säännöt.
Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?
Ensinnäkin, ei ole syntyvyys pelkästään laskussa, vaan laskussa on myös se, kuinka paljon lapsia nuoret haluavat ylipäätään. Nykynuoret haluavat selvästi vähemmän lapsia kuin aikaisemmat sukupolvet. Eli suunniteltu lapsilukukin on pienempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Lisäksi vapaaehtoinen lapsettomuus kasvattaa suosiotaan.
Kerro ihan rehellisesti, minkä tai mitkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuorilla on vähemmän halua hankkia lapsia. Suomessa harjoitettu politiikka? Yhteiskunnan asenteet? Kielteinen ja raskas kuva perhe-elämästä? Raha- ja työllisyystilanne? Kulttuurin ja ajattelutavan muutos? Halu tehdä elämässään muuta? Huoli ilmastosta, luonnonvarojen riittävyydestä ja ylikansoituksesta? Ympäristömyrkyt, ovatko vieneet ihmisiltä lisääntymisvietin?
On tullut nähtyä vaikka minkälaisia väitteitä, kun on netissä keskusteluja lukenut. Muun muassa juuri kaikkia noita, mitä tuossa äsken mainitsin. Kerro sinä oma näkemyksesi, minkä arvelet olevan tähän syynä.
Kommentit (2387)
Täällä syyt ovat toisaalta itsekkäät, eli vapaus omiin menemisiin, vastuu lähinnä omasta itsestä ja talous kestää paremmin.
Kavereilta ja sukulaisilta kuultu todella paljon arjen rankkuudesta ja sietämättömyydestä, vanhempien lähes tulehtuneista väleistä ja eron partaalla elämisestä, kun pieniä lapsia on kaksi tai enemmän. Tästä meillä on lähipiirissä kolme varoittavaa esimerkkiä, positiivisia esimerkkejä on vain siellä missä lapsia on yksi.
Toisaalta, talous ei helposti kestä montaa lasta, siksi että asuminen on todella kallista isommassa kuin neliössä, jossa vielä riittää omat huoneet kahdelle lapselle, jotka omat huoneet kuitenkin viimeistään teini-iässä tarvitsevat. Ei haluta muuttaa peräkylille, ja terveys ei kestä vanhoja halvempia asuntoja, joissa todennäköisemmin sisäilmaongelmia. Vain toisella vanhemmalla on hyvät työnäkymät, toinen taas vaarassa syrjäytyä työelämästä. Taloudellinen vastuu tuntuu liian suurelta vain yhden vanhemman harteilla, jos perhekoko on suuri.
Toisaalta taas tiedostus siitä, että keski-ikä ja vanhuus saattavat olla elämänsisällöltään varsin köyhää, ainakin ison osan ajasta, jos lapsia ei tee yhtään vaikka olisi mahdollista. Tämäkin on lopulta aika itsekäs syy tehdä lapsia.
Yksi lapsi on tulossa ja muutaman vuoden päästä luultavasti toinenkin. Mutta hyvin todennäköisesti ei enempää.
Eli aikas itsekästä hommaa puolesta ja vastaan. Mutta enpä usko että tässä yhtään sen itsekkäämpiä ollaan kuin muutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopivan kumppanin puuttuminen.
Taloudellinen epävarmuus esim. pätkätöiden muodossa.
Sosiaalinen paine on vähentynyt, muunkinlainen elämäntapa on nykyään hyväksyttyä kuin perinteinen lapsiperhe-elämä.
Ei vain haluta lapsia, jokin muu asia elämässä koetaan tärkeämmäksi ja kiinnostavammaksi.
Kun rakennetaan miniyksiöitä, kansa asuu väkisinkin kopeissa, joissa ei perhe-elämää voi olla.
Asumistason lasku siis on kansallisen itsetuhon mekanismi.
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset haluavat lapsia, lapset haluavat nukkeja. Osa nykyisistä aikuisista ei ole oikeasti aikuisia, vaan ovat jääneet jonnekin ikuiseen lapsuuteen.
Mikä minä olen mielestäsi? Olen vapaaehtoisesti lapseton nainen, joka ei lapsenakaan ollut kiinnostunut nukeista eikä kotileikeistä. Leikin legoilla sekä junaradalla.
Aikaisemmilla sukupolvilla ei ehkä ollut kyse haluamisesta, siis siitä, että haluttiin vasiten iso perhe. Suunniteltiin alun alkaen isoa perhettä. Sitä vaan tuli lapsia.
Nykyään, ehkäisy on ihan tavallista, nykyään opiskellaan pitempiä aikoja, perheitä yleensäkin perustetaan myöhemmin. Suunnitellaan elämää muutenkin kuin vain perheeseen liittyvien asioiden kannalta. Liitot taitavat hajotakin useammin kuin ennen, ennen pysyttiin yhdessä, senkin vuoksi ehkä, ettei naisilla ollut ammatteja siinä määrin kuin nykyään.
Siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin lapsia, mutta en ole löytänyt itselleni miestä :(
Kaikki on kallista, työtilanne epävarmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten nirsous
Jos olisin halunnut tehdä lapsen, olisin tehnyt sen vaikka paikallisen baarin yhden yön hoidolle tai vaihtoehtoisesti "itsellisenä", eli keinohedelmöityksellä spermanluovuttajan kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävarmuus ja yhteiskunnan yleinen masentavuus, kilpailullisuus ja yksilökeskeisyys. Siinäpä ne tärkeimmät. Ei kiinnosta tehdä lapsiparkaa tänne kiipimään ja taistelemaan asemastaan. Tulevaisuus näyttää vielä huonommalta kuin nykyhetki. Kai sitä lapselle olisi kiva tarjota jotain parempaa kuin itselle?
N31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin kuvitella, että syynä on:
a) Internet ja sen luoma maailmankuva mahdollisuuksina yksilönä.
b) Kun naisetkin ovat käyneet töissä JA mikään ei enää riitä, lapsuudessa on tullut tunne, ettei ehkä itse haluaa aiheuttaa samaa muille...
Taitaa naisten nirsous olla syynä; haetaan vain top 1% miestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuiset haluavat lapsia, lapset haluavat nukkeja. Osa nykyisistä aikuisista ei ole oikeasti aikuisia, vaan ovat jääneet jonnekin ikuiseen lapsuuteen.
Mikä minä olen mielestäsi? Olen vapaaehtoisesti lapseton nainen, joka ei lapsenakaan ollut kiinnostunut nukeista eikä kotileikeistä. Leikin legoilla sekä junaradalla.
En minä tiedä mikä sinä olet, mutta ainutlaatuinen et varmasti ainakaan. Minäkin leikin lapsena legoilla, kulkupeleillä, pehmoeläimillä ja rakennussarjoilla. Minusta tuli DI ja minulla on kolme lasta. Omista lapsista ja lapsenlapsista tykkään valtavasti, mutta muiden vekaroista en välttämättä.
Parikymppisenä halusin kovasti matkustella, mutta toisaalta oli myös huoli opiskelupaikan/työpaikan löytymisestä (valmistuin ammattiin just sopivasti 2009 taantumassa). Eli ehkä 10v sitten olin "vela". Nyt kun olen saanut luoda uraa + päässyt tuloluokkaan 4500e brutto (eli lapsenteko ei olisi taloudellinen katastrofi) ja haluaisin lapsia, mieheni ei niitä halua :( olen 36v ja aivan hukassa: otanko eron ja ilmoitan itseni klinikalle vai totuttelenko ajatukseen, että vauvajuna meni jo?
Olen introvertti ja tarvitsen omaa aikaa ja rauhaa, en halua olla vastuussa kenestäkään. Niin hyvä on olla vapaa. Se minun valinta. Kaikki ei ole luotu vanhemmiksi.
Lasten kasvattaminen ja heidän kanssa eläminen on mennyt liian vaikeaksi. Ei saa tehdä sitä eikä tätä heidän kanssaan, kaikki hirveän kallista, valvontayhteiskunta!
Minusta on mahtava ajatus että ne jotka lapsia eivät halua, eivät niitä pakosta tekisi. Miettikää miten tämä näkyy myös kasvavien lasten henkisessä hyvinvoinnissa tulevaisuudessa! Itse olen pakosta maailmaan pukattu lapsi, ja kyllä vaikutti paljon mielenterveyteen kun tiesi ettei ole haluttu.
Haluan elää yksin, rauhassa ja hiljaisuudessa ilman ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja. En kestä lasten tuomaa ääntä ja hälinää, en halua viettää aikaa heidän kanssaan, ja en halua lapsesta johtuvaa pakkososialisointia (kaikki kaverisynttärit, harrastukset, vanhempainillat jne.).
Olen niin erakkoluonne, että voisin helposti elää elämäni ilman mitään ihmiskontakteja. Mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä voimakkaammaksi tämä piirre tulee. En pelkää yksinäistä vanhuutta, vaan suorastaan odotan sitä.
No vaikka se että 5 vuotiian jättämisestä alle tunniksi saa hirveät sakot