Miksi jotkut taaperot kitisee ja kiljuu kokoajan?
Tarkoitan jotain 1v. Hereilläoloaika on sellaista jatkuvaa kiljumista ja kitinää. Nukkumaankin mennään vaan huudon kanssa. Ihan kuin olisivat kokoajan tyytymättömiä. Se kiljuminen varsinkin on ihan kamalaa.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Joo mun läheisille on syntynyt osittain tälläisiä kiljukauloja. Ovat pitkälti päälle 2v ärsyyntyneenä. Alakoululaisina nyt ovat kiukuttelujoita ja kaikkeen sanotaan ei.
Toisilla ihan normaalit lapset.
Mietin vaan, että onko ihan vaan luonnekysymys, vai osittain myös kasvatuksen tulosta? Ovatko vaan ns ”hankalia luonteita” pienestä pitäen, entä voisiko tälle kiljumiselle mahdollisesti tehdä jotain?
Itselläni siis myös lapsia, mutta kukaan heistä ole ollut sellainen kiljuja (luojan kiitos, olisin tullut hulluksi). T. Ap
Ehkä ovat tottuneet että saavat kiljumalla tahtonsa läpi?
Kyllä ap on nyt niin hyvä ihminen, kun omat lapset eivät mukamas huuda koskaan.
En tiedä. Naapurin rouva on perhepäivähoitaja ja hällä on hoidossa 3 normaalia taaperoo ja kiljukaula. Ehkä kiljukaulasta tulee oopperalaulaja, kantava ääni ja hyvät keuhkot sillä ainakin on.
Vierailija kirjoitti:
Allergioita? Erityisherkkiä?
Ei näillä ole allergioita eivätkä ole erityisherkkiä. Tässä kohtaa koululaisena jo kasvatuksella vaikutus mutta ihan pienestä asti tyytymättömät niin jotenkin ajattelisin luonteenpiirteeksikin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap on nyt niin hyvä ihminen, kun omat lapset eivät mukamas huuda koskaan.
Sanoinko etteivät ole huutaneet koskaan? Kyllä meidänkin lapsista, etenkin keskimmäiseltä löytyy temperamenttia, ovia saatetaan paiskoa ja huudetaankin välillä, mutta ei kyllä hänkään taaperona joka välissä harrastanut sellaista korvia särkevää kiljumista, joka on mielestäni kamalaa. T. Ap
Luonne on kohtalo ja genetiikan sanelemaa. Lapsesta näkee jo siinä 4-5 vuotiaana, että tuleeko siitä normaali vai psyko.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap on nyt niin hyvä ihminen, kun omat lapset eivät mukamas huuda koskaan.
Nyt ei puhuta mistään normaalista itkusta ja huutamisesta, vaan jatkuvasta kiljumisesta ja ulvomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap on nyt niin hyvä ihminen, kun omat lapset eivät mukamas huuda koskaan.
Et nyt ymmärtänyt mistä kysymys. Puhuttiin sellaisista lapsista mitkä on pienestä asti tyytymättömiä kiljuvia ja huutavia. Kaikki lapset ei suinkaan sellaisia ole, vaikka joskus huutavatkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap on nyt niin hyvä ihminen, kun omat lapset eivät mukamas huuda koskaan.
Hähää kiljukaulalapsen vanhempi siellä palko nenässä 😂😂
Jos lapsella on turvaton olo, niin tällaista kiljumista esiintyy. Toinen on tietty se, että useimmat pienet lapset eivät osaa säädellä äänensä voimakkuutta. Jotkut siis puhuvat kovalla äänellä, kiljumalla.
No nämä on aikuisena niitä ihmisiä, jolla on kaikki aina pielessä, ja joka asiasta löytyy valitettavaa. Suomihan on tällaisia ihmisiä pullollaan.
Joten saattaa olla luonnekysymys, voi myös olla että vanhemman ja lapsen suhteessa on jotain hieman pielessä, jonka takia lapsi kokoajan tyytymätön. Onko leikki/lepo/ruokailut ym tasapainossa? Onko perheellä järkevää jossain määrin ennustettavissa olevaa rytmiä? Vai onko lapsi turvaton, tylsistynyt tai väsynyt? Onko vanhempi läsnä vai älypuhelin kädessä kokoajan?
Vierailija kirjoitti:
Allergioita? Erityisherkkiä?
pas...kat mitään allergisia. Henkisesti erityisherkkiä ne on, kun ei ole koskaan mistään kielletty ja kaikki on saatu kun vähän on inahdettu. Kyllä minäkin kiljuisin 24/7 jos kiljumalla pomo ajais kottikärryllä mulle palkkaa. Saat koirankin oppimaan tunnissa haukkumaan jatkuvasti, kun palkitset sitä muutaman kerran haukkumisesta.....mitä luulet vauvan tai taaperon oppivan.
Vierailija kirjoitti:
Luonne on kohtalo ja genetiikan sanelemaa. Lapsesta näkee jo siinä 4-5 vuotiaana, että tuleeko siitä normaali vai psyko.
En kyl usko et kiljuminen viittaisi psykouteen. Enemmänkin ehkä johonkin neuroottisuuteen, yliherkkyyteen ja negatiivisuuteen. Vai minkälainen on mielestäsi 4-5v tuleva psyko?
Tutuillani on tuollainen parivuotias taapero, joka huutaa ja kiljuu koko ajan. Välillä se on suoraa pää punaisena -itkuhuutoa, välillä kovaäänistä kitinää, välillä jotain vaativaa ulvomista. Olen huomannut, että nämä vanhemmat ei kiinnitä siihen lapseensa oikein huomiota eivätkä reagoi mitenkään jos lapsi itkuhuutaa. Jättävät sen vain huutamaan tai karjaisevat, että nyt ole hiljaa. Minun mielestä se lapsi tarvisi vanhemmiltaan aikaa ja huomiota ja syliä ja lohdutusta, ja niitä yrittää itselleen huutaa.
Ehkä ovat juuri näitä curling-vanhempien lapsia? Ovat saaneet kaiken kiljumalla, ikinä ei sanota lapselle ei. Lapsi joutuu pienestä pitäen päättämään kaikesta ja on ahdistunut.
Mulla kans parikin kaveria kellä tuollaiset lapset... Ovat molemmat esikoisia. Ehkä ei ole vielä ihan homma hallussa vanhemmuuden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap on nyt niin hyvä ihminen, kun omat lapset eivät mukamas huuda koskaan.
Nyt ei puhuta mistään normaalista itkusta ja huutamisesta, vaan jatkuvasta kiljumisesta ja ulvomisesta.
No sitä lasta pitää komentaa. Jos se ei lopeta niin se pitää viedä psykiatrille ja sen jälkeen heittää polttonuuniin, jos tilanne ei muutu.
Toista lasta komennetaan ehkä liiankin kanssa ja toista ei ollenkaan. Tässä ehkä syy. T. Edellinen
Joo mun läheisille on syntynyt osittain tälläisiä kiljukauloja. Ovat pitkälti päälle 2v ärsyyntyneenä. Alakoululaisina nyt ovat kiukuttelujoita ja kaikkeen sanotaan ei.
Toisilla ihan normaalit lapset.