Lue keskustelun säännöt.
50v mies ei pääse yli 80v äidin kuolemasta? Normaalia?
Kommentit (49)
Minä en pääse uli edes isoäitini kuolemasta.
M 36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se ylipääseminen iästä kiinni ole.
Jotkut ei pääse yli edes koiran kuolemasta.
Ihan normaalia kun äiti on ollut oikeasti tärkeä. Ei siitä niin pitkä aika ole. Teemu on avoin ja rehellinen tunteidensa kanssa.
Minä en pääse yli isäni kuolemasta.
M 46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ei pääse yli edes koiran kuolemasta.
Miten niin edes?
On tieteellisesti tutkittu tosiasia että lemmikin menettämisen suru voi olla jopa suurempi kuin jonkun läheisen ihmisen menetyksen aiheuttama.
Vierailija kirjoitti:
Minä en pääse yli isäni kuolemasta.
M 46
Olisko sitten aika ryhdistäytyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.iltale…
Tässä vielä linkki.
Olipa kaunis ja nöyrä haastattelu.
Jos joku on rakas niin miksi siitä pääsisi yli alle vuodessa etenkin jos kuolema tulee yllättäen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka hömelö täällä alapeukuttaa toisten tunteita ja katsoo olevansa siinä asemassa että päättää/määrää mikä on oikea tapa ja aika surra?
Joo rankkaa on elämä. Varmaan kokee, että noin pitää sanoa. Tai sitten ei ole ollut elämässä vastoinkäymisiä, joiden avulla olisi voinut vähän saada kokemusta ja kasvaa ihmisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia jos siitä on alle vuosi...?
Täytyykö siitä yli päästäkään? Omat vanhemmat ovat kuitenkin tyypillisesti läheisimpiä ihmisiä omassa elämässä. Lisäksi jos he kuolevat luonnollisesti, tuo se kivuliaasti esille myös oman elämän rajallisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää petteriholopaiset ei vaan ymmärrä.
Teemu ja kaksosveli harrastivat urheilua, johon meni koko muun perheen huomio ja aika pitkäksi aikaa. Isoveli jäi varmasti ilman huomiota ja huolenpitoa ja sortui huumeisiin. Tässä on varmasti sellainen syyllisyyden ja rakkauden liitto koko perheen sisällä, joten äidin kuolemakin on todella tavallista raskaampi.
Naisten roolit lienevät aika perinteisiä tuossa suvussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pääse yli isäni kuolemasta.
M 46Olisko sitten aika ryhdistäytyä?
Ensin isäni kasvatti minut ja sitten teimme töitä rinta rinnan 30 vuotta. Luuletko että elämänmuutos on helppo?
Kerro toki miten elämäni palautuu ns nomaaliksi.
Luin tuon linkatun jutun. Ei siinä ollut mitään sellaista että Teemu Selänne ei olisi päässyt yli äitinsä kuolemasta. Kyllä ihmistä saa muistella ja toivoa että eläisi vielä yms ilman että se olisi jotenkin epänormaalia. Suremalla se suru pikkuhiljaa heikkenee vaikka ei täysin loppuisi koskaan, ikävä voi olla vaikka omaan kuolemaansa saakka.
Jännä kyllä nää naisten asenteet tällä palstalla. Aikuinen mies ei saa surra omaisiaan, koska sitä pidetään akkamaisena.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia kun äiti on ollut oikeasti tärkeä. Ei siitä niin pitkä aika ole. Teemu on avoin ja rehellinen tunteidensa kanssa.
Ei nyt kovin normaalia. Menee yli tämä länsimainen kaikkivoipaisuus. Ihmistenkö tulisi olla ikuisia kuten esineet?
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.iltale…
Tässä vielä linkki.