Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö yliopistossa esiintyä? Hyi vit.tu!
06.05.2019 |
Luin että siellä on kaikenlaisia esitelmiä ja ryhmäkeskusteluja. Siinä taisi mennä sitten minun tulevaisuuteni. Yliopistoon meno olisi minulle tosi tärkeää mutta enhän minä sinne uskalla mennä, pelkään niin esiintyä!
Tulevaisuuteni on palasina.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Valmistaa työelämään. Jos et pysty yliopistolla pitämään esitelmää niin miten pystyy työelämään? Vai oliko tarkoitus vain olla ikuinen opiskelija?
Ei kaikilla työpaikoilla esiinnytä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei juurikaan tarvitse. Riippuu ihan alasta.
Vierailija kirjoitti:
Säälittäviä vätyksiä, jotka eivä ihmisten edessä uskalla esiintyä ja puhua. PTHUI!
Kaltaisiltasi narskuilta varmaan tulee esiintyminen luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinani opiskelin opettajaksi. Esiinnyin kaksi kertaa kahdeksan vuoden aikana. Toinen esiintyminen oli luokan edessä murrekurssilla, jolla piti pitää viiden minuutin esitelmä jostain haluamastaan murteesta. Esitelmän sai valmistella etukäteen ja sen sai myös pitää parin kanssa. Toinen esiintyminen oli sivuaineesta omalla paikalla istuen proseminaarissa, jossa piti esitellä parin proseminaariesitelmän sisältö. Meille oli siis jaettu pari, jonka työ piti lukea ja antaa siitä palautetta ja sitten suullisesti esitellä se työ muulle ryhmälle (noin 10 hlöä). Muutoin en muista, että olisin yhdelläkään luennolla avannut suutani muutoin kuin vesipullosta hörpätäkseni.
Ehkä eri aloilla on eri määrä esiintymistä?
Mistä murteesta pidit? :)
Vierailija kirjoitti:
Säälittäviä vätyksiä, jotka eivä ihmisten edessä uskalla esiintyä ja puhua. PTHUI!
Ja vastaavasti työelämässä on monenlaista hälpättäjää, joilla on kyllä paljon sanottavaa muttei lainkaan asiaa. Kunhan tykätään olla äänessä, kun _luullaan_ olevansa niin osaavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään gradu seminaarissa pitää saada suuta auki.
Hyi saataanaaa! Ahdistaa jo ajatuksin tuosta gradu seminaarista. Siellä varmaan pommitetaan kysymyksillä joihin pitäisi keksiä siinä hirveän paineen alla jokin järkevä vastaus. Kamalaa... Enköhän minä sitten jää työttömäksi sossupummiksi.
Siinä vaiheessa olet vahvoilla, koska olet graduaiheesi asiantuntija, kysyttiin mitä vain. Eivät ne muut sinun aiheestasi juuri tiedä, mutta kysyvät jotain [koska niidenkin on pakko avata suunsa].
Ja siihen esiintymiseen tottuu. Eka kerta on pahin, mutta siitä se alkaa helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittäviä vätyksiä, jotka eivä ihmisten edessä uskalla esiintyä ja puhua. PTHUI!
Kaltaisiltasi narskuilta varmaan tulee esiintyminen luonnostaan.
Ei minun tarvitse olla mielenvikainen, jotta uskallan esiintyä ihmisten edessä. Te tässä olette heikkoja ja vähä-älyisiä. Miten paska tämä nykymaailma on, jos uskalletaan levitellä kaikki itsestään vieraille tahoille kaikenmaailman sometukseen, mutta julkinen esiintyminen alkaa heti hirvittämään. Säälittävää ja ala-arvoista. Ihmisen pitää olla vahva ja rohkea eikä tuollainen pumpulipissis, joka ulise heti kun pitää oikeatsi tehdä jotain tärkeää ja järkevää todellisesssa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittäviä vätyksiä, jotka eivä ihmisten edessä uskalla esiintyä ja puhua. PTHUI!
Sä oot niin säälittävä ihminen! Ihminen voi olla hyödyllinen ja tehokas vaikkei haluisikaan esiintyä.
Hiljaa typerä tytöntyllerö. Ei sinulla tee mitään jos änkytät ihmisten ja miesten edessä kun he aikovat työnnellä kalujaan sisääsi. Pylly pystyyn ja selkä rohkeasi notkolleen!
Haha, kätevästi "ihmiset" ja "miehet" erillisinä ryhminään. 🤣🤣🤣 Minkä itsekin kyllä viestilläsi osoitit todeksi.
Kun on perillä asiasta, on sen esittäminen helppoa. Jos ei esitys onnistu, on esittäjä todennäköisesti itsekin kuutamolla ko. aihepiiristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään gradu seminaarissa pitää saada suuta auki.
Meillä ei graduseminaarissa pitänyt esitellä ollenkaan omaa työtä :D Graduseminaari oli pelkkää teoriaa, ikäänkuin äidinkielen tunti, jossa opeteltiin millainen on rakenteeltaan ja sisällöltään hyvä gradu. Seminaari piti suorittaa silloin, kun moni vasta mietti alustavasti gradunsa aihetta. Ja ennen kuin joku tulee huutelemaan että mistä perähikiäopistosta olen oikein valmistunut, niin ei, ihan Helsingistä olen valmistunut. Onko kyseessä sitten HY vai Aalto, jääköön mainitsematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittäviä vätyksiä, jotka eivä ihmisten edessä uskalla esiintyä ja puhua. PTHUI!
Sä oot niin säälittävä ihminen! Ihminen voi olla hyödyllinen ja tehokas vaikkei haluisikaan esiintyä.
Nimenomaan. Kaikille ei vaan ole luontevaa esiintyä ja puhua yleisölle ja se on täysin ok.
Itse kärsin kanssa ”semi”esiintymiskammosta, mutta olen huomannut että tilannetta helpottaa ihan huomattavasti se, että saan pitää puheenvuoroni / esitykseni ensimmäisten joukossa. Silloin en ehdi jännittää. Jos joudun odottamaan muiden esiintymisten ajan, jännitys ja stressi vain kasvaa hetki hetkeltä. Lisäksi siinä on se hyvä puoli, ettei tule vahingossakaan verranneeksi omaa tekelettä muiden vastaaviin eikä tarvitse stressata että toistanko minä nyt vain muita, kun ei vielä edes tiedä mitä he tulevat sanomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse selviydyn esiintymistä vaativista kursseista ainoastaan beetasalpaajien avulla. Vievät edes fyysiset oireet lähes kokonaan pois, eikä tunnu että kuolisin. Suosittelen kyllä, itseasiassa lääkäri, joka nuo määräsi kertoi itsekin käyttäneensä opiskeluaikana noita lääkkeitä, jotta selvisi esiintymisestä.
Meillä poika on aina jännittänyt esiintymisiä ja muutenkin on sosiaalisissa tilanteissa arka.
Ja nyt joutuu yliopistossa pitämään esitelmiä ja puheita vieläpä ruotsin kielessä, joka on aina ollut hänelle se heikko aine.
Joten kummasti sitä vain näköjään saa itsensä kasattua hetkeksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistaa työelämään. Jos et pysty yliopistolla pitämään esitelmää niin miten pystyy työelämään? Vai oliko tarkoitus vain olla ikuinen opiskelija?
Ei kaikilla työpaikoilla esiinnytä?
Mitä kukin esiintymisenä pitää. Esittelet valmistelemasi asian johtoryhmälle. Pidät esityksen yritysasiakkaalle. Avaat suusi ja kerrot mielipiteesi tiimin kokouksessa.
Korkeakoulututkinnon suorittaneen tyypillisissä ammateissa täytyy pystyä esittämään omaa työtään erilaisissa tilanteissa. Aika harvassa ovat ne työt, joissa minkäänlaista esiintymistä ei arvita. Mutta ei kaikista tarvitse lavatähtiä tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään gradu seminaarissa pitää saada suuta auki.
Meillä ei graduseminaarissa pitänyt esitellä ollenkaan omaa työtä :D Graduseminaari oli pelkkää teoriaa, ikäänkuin äidinkielen tunti, jossa opeteltiin millainen on rakenteeltaan ja sisällöltään hyvä gradu. Seminaari piti suorittaa silloin, kun moni vasta mietti alustavasti gradunsa aihetta. Ja ennen kuin joku tulee huutelemaan että mistä perähikiäopistosta olen oikein valmistunut, niin ei, ihan Helsingistä olen valmistunut. Onko kyseessä sitten HY vai Aalto, jääköön mainitsematta.
Meillä graduseminaari alkoi syyskuussa ja kesti toukokuuhun, kerran viikossa. Syyslukukaudella oli luentoja ja erilaisia tehtäviä sekä oman aiheen esittely lyhyesti.
Kevätlukukaudella jokaisen seminaarityö (joka käytännössä useilla oli jo osa gradua) käsiteltiin, ja sen perusteella saatiin arvosana (suositussivumäärä n. 20-40). Jokaisella esittelijällä oli opponenttina seminaarikaveri ja jokainen oli vuorollaan opponenttina.
Työteliäitä ja kiinnostavia olivat nämä kokoontumiset eli annettiin mahdollisuus oppia sitä hyvän gradun tekemistä käytännössä. Omasta seminaarityöstäni kasvatin sitten graduni täyteen mittaansa. Ja Helsingin yliopistossa tietenkin.
Muistan että ehkä kaksi kertaa lukuvuodessa piti pitää joku esitelmä. Jos on niin autisti ettei niihin kykene, kannattaa vaan suosiolla syrjäytyä ja olla menemättä koko kouluun.
Tampereen teknillisessä yliopistossa sai suorittaa diplomityöseminaarin vain tekemällä PowerPoint-esityksen ääniraidalla kurssin moodleen ja osallistumalla siellä keskusteluun.
Opiskeluun kuului kylläkin muutoin ryhmätöitä ja joitakin esitelmiä. Lisäksi laskuharjoituksia saattoi joutua tekemään talululle ja esittelemään muille. Ryhmätöissä tosin suurin osa kommukoinnista tapahtui sähköpostin välityksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään gradu seminaarissa pitää saada suuta auki.
Meillä ei graduseminaarissa pitänyt esitellä ollenkaan omaa työtä :D Graduseminaari oli pelkkää teoriaa, ikäänkuin äidinkielen tunti, jossa opeteltiin millainen on rakenteeltaan ja sisällöltään hyvä gradu. Seminaari piti suorittaa silloin, kun moni vasta mietti alustavasti gradunsa aihetta. Ja ennen kuin joku tulee huutelemaan että mistä perähikiäopistosta olen oikein valmistunut, niin ei, ihan Helsingistä olen valmistunut. Onko kyseessä sitten HY vai Aalto, jääköön mainitsematta.
No, meillä oli sitten seminaareja ja esiintymisiä teidänkin puolesta. Piti käydä kolmessa eri seminaarissa. Ekana kandiseminaari, jossa siis käsiteltiin kandityö kahteen otteeseen. Ensin tutkimussuunnitelma ja sitten myöhemmin lopullinen työ. Ja tietenkin piti myös opponoida jonkun toisen vastaavat työt. Seuraavaksi tuli sitten maisteriseminaari, joka oli kaksiosainen. Ekassa osassa esiteltiin oma tutkimussuunnitelma. Vähän myöhemmin käsiteltiin sitten sisällysluettelo, johdanto ja eka luku. Ja tietenkin taas myös opponoitiin jonkun muun vastaavat. Toisessa graduseminaarivaiheessa oli oman työn käsikirjoituksen esittely ja tietenkin myös opponoitiin jonkun muun vastaava.
Sanotaanko, että esiintyminen oli jo aika rutiinia kun tuon olit käynyt läpi. Tosin seminaarit oli rentoja, paikalla oli ehkä kymmenkunta ihmistä. Keskusteltiin aiheesta ja työstä. Aina piti antaa myös positiivista palautetta ja tottakai myös kritiikkiä. Tämä Oulun yliopistossa. Itse olen esiintymiskammoinen, mutta selvisin noista siitä huolimatta. Koin jopa, että niistä oli hyötyä esiintymiskammon vähenemiseen. Nykyään en siitä juurikaan kärsi. Ikäkin on tehnyt tehtävänsä.
Ap, yliopistoon mennään hankkimaan pätevyyttä ja valmiuksia työelämään.
Lue tuo lause ja pohdi sitä kunnolla. Tämä on oikeasti vaikea asia sisäistää monelle lukiolaiselle tai hiljattain kirjoittaneelle. Lukion jälkeen täytyy kasvaa aikuiseksi ja varmistaa oma ja perheen elanto hankkimalla koulutus ja työpaikka. Yliopisto on vain väline tuon tavoitteen saavuttamisessa. Yliopisto valmentaa tehtäviin, joissa täytyy jatkuvasti asiantuntijana esittää asiaansa perustellen muille ihmisille. Jos se tuntuu vastenmieliseltä, hanki suorittavaan työhön sopiva koulutus.
Valmistaa työelämään. Jos et pysty yliopistolla pitämään esitelmää niin miten pystyy työelämään? Vai oliko tarkoitus vain olla ikuinen opiskelija?