Yhdessänukkuminen pari/seurustelusuhteessa

Exä oli tollanen joka halus omaa tilaa nukkumiseen. Nyt on kyllä ihanaa kun saa nukahtaa oman kullan kainaloon eikä työnnetä pois ja käännetä selkää.

Tykkään välillä olla ihossa kiinni, mutta olen niin herkkäuninen, että toisen käden liikahduskin herättää ja sitten en saa unta. Parempi siis kumpikin omalla puoliskollaan.

Minä tarvitsen omaa tilaa. Olen aina ollut herkkäuninen. Jos ollaan liian lähekkäin, koko ajan tiedostan vaikka sen toisen käden painon vartalollani enkä vain voi alkaa nukkumaan, ahdistaa vaikka mies hyvin rakas onkin. Läheisyyttä on kyllä muulloin. Uni on elintärkeää, ei kenekään siitä tarvitse tinkiä jos ei vaan saa nukuttua toisen kainalossa :)

Mies nukkuu sohvalla, minä sängyssä. Miehen selälle sohva on parempi, ja minä saan haluamaani tilaa kun nukun sängyssä yksin.

Joo tarviin omaa tilaa ja sen takia omat makuuhuoneet eipä häiritse toisen yölliset pyörimiset

Jos nukutaan niin nukutaan lusikassa ja muna persiissä.

Minä tarvitsen peräti oman huoneen. En pysty nukahtamaan jos joku ääntelehtii ja kääntelehtii vieressä. Tai jos nukahdankin, herään sata kertaa toisen liikkeisiin ja hengitykseen. Jos on pakko yöpyä toisen vieressä vaikka lomareissulla, on pakko ottaa kunnon unilääke.

Ehdottomasti omalla puolella nukutaan. Ennen nukkumaan alkamista on läheisyyttä (ja yleensä seksiä), mutta unille alkaessa pyörähdetään omalle puolelle. Nyksälle vielä ekstrapisteet siitä, että nukkuu hiljaa kuten itsekin, eikä kuorsaa. :)

Jep. Mä menin miehen luo joskus alkuaikoina yöksi. Miehellä oli 160 cm sänky, ja itse olen lajia meritähti eli varpaiden kärkiväli nukkuessa siinä 120 cm. En vain saa unta tikkuna tai raajat patjan ulkopuolella roikkuen, toiseen suuntaan kääntyessä toinen saattaa hengittää suoraan naamaan, ja lisäksi sen toisen liikkeet hytkyttävät koko patjaa kun yritetään nukahtaa,. Toinen kuumottaa vieressä ja tekee epämukavan olon. Onneksi mies on vähän samanlainen eli illalla voidaan köllötellä lusikassa, mutta kun nukutaan niin nukutaan eikä toista hipelöidä. Tein monesti niin, että kun mies meni kympiltä nukkumaan, pelasin pleikkaria kolmeen, menin sänkyyn, pyörin hereillä kunnes mies nousi viemään koiran ja nukahdin 20 minuutin kuluessa siitä kun sain koko sängyn itselleni. Päivällä en luonnollisesti saanut unta, unet jäivät noin 3 tuntiin ja koko seuraavan päivän olin äksy enkä halunnut läheisyyttä ja päätä särki.

Mun kämpillä oli sattumalta kaksi 120 cm patjaa jaloilla, kun toinen oli sohvana. Työnnettiin ne yhteen makkariin, kumpaankin omat petarit omilla spekseillä. Kummallekin oma peitto, mulla 200x220. Nyt toisen liikkeet eivät kulkeudu jousirunkoa pitkin ja levittäytyä saa ihan niin pitkälle kuin mieli tekee. Jos muutetaan yhteen, heivaamme miehen parisängyn. Onneksi asutaan suht vanhoissa kämpissä, nykyajan koppimakkareissa ei onnistuisi kuin maks tuo 160 sänky ilman, että toiselta puolelta täytyy ryömiä pois. Yhdellä ystävälläni on poikaystävänsä kanssa 140 cm sänky ja nukkuvat siinä ihan mallikkaaksi, mulle tuo olisi varmaan keino tehdä hulluksi viikossa.