Miten kehtaatte pyytää tuttavalääkäriltä, naapurissa asuvalta lääkäriltä, tai kollegan lääkärimieheltä reseptejä ja soitella omista ja lastenne sairauksista?
Olen seurannut läheltä, kun ihmiset soittelevat, tai menevät pokkana ihan soittamaan naapurissa asuvan lääkärin ovikelloa, että nyt tarvisi tällaiseen vaivaan lääkereseptiä, voisiko reseptin uusia, tulevat näyttämään ties mitä vaivojaan ihottumista alapääongelmiinsa ja lastensa ongelmia, milloin lapsi flunssassa, milloin oksentaa, mikähän sitä vaivaa.. Ja saisiko reseptiä...
Miten ihmisillä on pokkaa? Lääkärillä on velvollisuus hoitaa sairaita ihmisiä, mutta miksi ette varaa aikaa hänen vastaanotolleen? Siksi kun voitte ilmaiseksi käydä välittämässä omia ja lastenne vaivoja siinä naapurissa, tai tuttavalääkärinne luona, kun tiedätte, ettei valan vannonut lääkäri voi kieltäytyä katsomasta pattejanne, ihottumianne, tai luomianne.
Seuraavan kerran, kun mieleenne tulee marssia naapurin lääkärille, tuttavalääkärinne kotiin, soittaa, tai laittaa viestiä, mitä jos ihan soittaisitte kuntanne terveyskeskukseen, tai yksityiselle terveysasemalle ja varaisitte ihan ajan, niin sen tutun tai naapurin lääkärin vapaa-aika ei mene sinun, tai lapsesi vaivojen valittamisen kuunteluun, tai sähköisten reseptien kirjoittamiseen.
Ja tietenkin sitten luullaan, että konjakki- viini- tai viskipullo, kukkakimppu ja muistaminen jouluna korvaa vapaa-ajalla häiriköinnin. Myös lääkäreillä on perhe ja ystäviä, joiden kanssa he haluavat viettää aikaa, eikä tehdä lähistöllä asuville tätä ilmaista vapaaehtoistyötä.
Katsotaan, lukiko oikeat ihmiset tämän ja loppuuko se ilmaisen vapaa-ajan terveyspalveluiden hyväksikäyttö.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä ihan pokkana pyytänyt mummoltani antihistamiineja ja jotain vahvaa kortisonivoidetta. Tai sitten äiti on pyytänyt, ja kun kotona vielä asuin niin on jaettu niitä. Mummolta se atooppinen iho on periytynyt, niin tää on vähintä mitä hän on tehnyt. Ihan mielellään on niitä kirjoittanut.
Mutta heti jos on jotain muuta, niin marssin kyllä terveyskeskukseen.
Tottakai isovanhemmilta, vanhemmilta ja lapsilta reseptien pyytäminen on ok. Niin minäkin teen.
Mutta nämä naapurit, puolison työkaverit, puolitutut ihmiset ja kaukaisemmat sukulaiset on eri juttu.
Njaa, kyllä minua pyydetään usein lapsenvahdiksi (olen lastenhoitaja), miestäni pyydetään fiksailemaan tietokoneita (DI), palveluksia pyydetään myös tuttava sähkömiehiltä, leipureilta, puutarhureilta....eli ihan kaikilta, jotka osaa jotain tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidiltä oon kyllä joskus kysynyt antibiootit, myönnetään. Yhtään kaukaisemmalta sukulaiselta en kehtaisi.
Ystäväni lapsi on lääkäri ja ystäväni oli hirveässä räkätaudissa sekä flunssassa ja soitti lapselleen, että nyt niitä antibiootteja tai jäät perinnöttömäksi 😁. Ei kirjoittanut äidilleen. Ilkeä lapsi.
Niin, eihän ne flunssaan edes auta, mutta syövät lopunkin vastustuskyvyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut, että taloyhtiön lääkäriä hirveemmin vaivattais. Sen sijaan lähihoitaja pitää mielellään vastaanottoa kotonaan. Usein huutelee, että hän voi vilkaista, jos on jotain ongelmia. Monihan sitten käyttää itseään tai lastaan siellä. En ymmärrä.
Samat ihmiset myös pyrkii käyttämään hyväksi heitä, jotka osaa tietotekniikasta yhtään mitään. Voisitko vilkaista, kun ei taas buuttaa kunnolla... ihan vaan kun töistä tulee, huikkaavat ohimennen ikkunasta.
Mieheni on poliisi. Häneltä kysellään paljon lakiteknisiä asioita, jotka kuuluvat siis juristin toimenkuvaan, ei konstaapelin.
En kyllä poliisilta kyselisi lakiin liittyviä asioita.
Sä oletkin sen verran fiksu. Meidän naapurusto ja tuttavat ei ole. Mieskin vastaa, että ottakaahan yhteys juristiin, ettei hän lähde toisten perunkirjoja yms tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Njaa, kyllä minua pyydetään usein lapsenvahdiksi (olen lastenhoitaja), miestäni pyydetään fiksailemaan tietokoneita (DI), palveluksia pyydetään myös tuttava sähkömiehiltä, leipureilta, puutarhureilta....eli ihan kaikilta, jotka osaa jotain tehdä.
Niin, no hurraavatko riemusta, kun pääsevät vapaa-ajalla tekemään töitä ilmaiseksi?
Mun mielestä melko harva kehtaa pyytää. Mutta he,jotka kehtaavat eivät tunnu uskovan ”eitä”, jos mielestäni hoito ei ole asianmukaista. Turhauttaa perustella toistamiseen miksei esimerkiksi antibiootteja kirjoiteta puhelun perusteella.
Jonku verran puheluita tulee ja läheisiä tottakai auttaakin, varmasti samanlailla kuin kuka tahansa muussakin ammatissa.
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut, että taloyhtiön lääkäriä hirveemmin vaivattais. Sen sijaan lähihoitaja pitää mielellään vastaanottoa kotonaan. Usein huutelee, että hän voi vilkaista, jos on jotain ongelmia. Monihan sitten käyttää itseään tai lastaan siellä. En ymmärrä.
Samat ihmiset myös pyrkii käyttämään hyväksi heitä, jotka osaa tietotekniikasta yhtään mitään. Voisitko vilkaista, kun ei taas buuttaa kunnolla... ihan vaan kun töistä tulee, huikkaavat ohimennen ikkunasta.
Mieheni on poliisi. Häneltä kysellään paljon lakiteknisiä asioita, jotka kuuluvat siis juristin toimenkuvaan, ei konstaapelin.
Konstaapelismies voisi tarjoutua pidättämään, viemään putkaan ja kuulustelemaan - eiköhän kyselyt hellittäisi :D
Vierailija kirjoitti:
Njaa, kyllä minua pyydetään usein lapsenvahdiksi (olen lastenhoitaja), miestäni pyydetään fiksailemaan tietokoneita (DI), palveluksia pyydetään myös tuttava sähkömiehiltä, leipureilta, puutarhureilta....eli ihan kaikilta, jotka osaa jotain tehdä.
Lupaa vain koska tahansa vahtia vapaa-aikoinasi naapurin lapset, 50 euroa tunti/lapsi.
Vaimoni on lääkäri. Reseptipyytelijöitä riittää sekä minun kautta, että suoraan vaimolle. Muutaman kerran on tullut jopa pirtureseptipyyntöjä, kun tuttavapariskunnan häissä booliin olisi pitänyt saada pirtua. Onneksi nykyisin pirtureseptien kirjoitusmäärä per lääkäri, per vuosi, on rajoitettu, joten kysyjä ei kummassakaan tapauksessa jäänyt jankuttamaan asiaa. Mutta kavereiden rouville pitäisi kirjoittaa ehkäisypillereitä. Vaimon pyynnöstä ohjaan ottamaan yhteyttä gynekologin, ei ala kirjoittamaan niitä jos alapäätä ei ole tutkittu.
Tämä Suomen maa on melko täynnä todella typeriä ihmisiä, jotka eivät tajua olevansa typeriä.
Asia ei koske vain lääkäreitä vaan ihan kaikkia ammattilaisia, joista paskiaiset yrittävät hyötyä.
Moni ei enää kehtaa pyytää reseptejä tuttavalääkäriltä, kun sähköisen lääkemääräyksen aikakautena lääkäri näkee koneeltaan potilaan lääkehistorian!
Anoppini on lääkäri. Kerran heillä käydessämme kysyin, jos hän voisi uusia melatoniinireseptini. Ei ensin meinannut suostua, katsos kun unettomuuteen auttaa se että käy päivällä reippaalla kävelylenkillä, menee aikaisin sänkyyn ja painaa pään tyynyyn! Sitten kun yöllä vessassa käydessään bongasi minut sohvalta kukkumasta ja aamulla näki tummat silmänaluseni, uskoi että on minulle se melatoniiniresepti ihan syystä aikanaan kirjoitettu. Ainiin, ja kerran lähetin kuvan nielustani kun risoissa näkyi peitteitä ja kysyin että voiko tämä olla angiinaa. En ole viitsinyt enempää hänen palveluksiaan pyytää, tiedän kuinka paljon rassaa se että sukulaiset ja tuttavat soittelevat ja valittavat kaikkea peräpukamista lähtien.
Puolisoni on lääkäri ja ei meidän ovella kyllä käy ketään reseptejä pyytelemässä. Ei mun tuttavat eikä miehen tuttavat. Miehen sisarukset kyselevät konsultaatioapuja haavereiden sattuessa, lähettelevät kuvia lasten ihottumista ja korvia on lasten synttäreillä katsottu tms, mutta en muista et varsinaisesti reseptejä olis tätäkään kautta kertaakaan pyydetty.
Puoliso on juristi ja häneltä kysyttiin aiemmin useasti lakijuttuihin neuvoa, ilmaiseksi tottakai. Alkuun tyhmyyksissäni välitin itsekin hänelle näitä pyyntöjä, kun oon niin helkutin lälly.
Nykyään sanon pyytelijöille, että paras kysyä vaikka oikeusaputoimistosta, että puoliso on ansiotöittensä ja kotimurheiden vuoksi täysin ylityöllistetty, etten viitsi välittää pyyntöjä.
Luulen, että naapurilääkäreiden ilmaispalveluita lääkäreiden vapaa-aikoina käytetään maaöaispaikkakunnilla, ei ehkä suuremmissa kaupungeissa. Tai tämä ei ole luulemista, tiedän että pikkupaikkakunnalla ainakin tällaista tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on lääkäri ja ei meidän ovella kyllä käy ketään reseptejä pyytelemässä. Ei mun tuttavat eikä miehen tuttavat. Miehen sisarukset kyselevät konsultaatioapuja haavereiden sattuessa, lähettelevät kuvia lasten ihottumista ja korvia on lasten synttäreillä katsottu tms, mutta en muista et varsinaisesti reseptejä olis tätäkään kautta kertaakaan pyydetty.
Harvemminpa näitä oikeasti edes pyydetään. Nämä on vain näitä aihe vapaan kohkaamisketjuja.
Mutta kyllä ihmiset suhtautuu ihan oikeasti omaan ammattiinsa joskus niin, että heillä oletusarvo jo on, että kaikki yrittävät riistää minua ja käyttää hyväksi. Itse uudelta naapurilta menin kysymään ohimennen, että onko hänellä vastaanottoa, voisin tilata ajan, kun olisi ehkä tutummalle helpompi kertoa ongelmasta (ei ollut lääkäri). Tämäpä ottikin heti kannan, että en ala ketään katsomaan ja hoitamaan ilmaiseksi ja ei ole vastaanottoa ja mitä kyselet. Olin ihan, että apua, mitä nyt. Minä halusin vain kysyä, että onko hänellä vastaanottoa, kun ajattelin, että voisin hänen luonaan käydä ongelmani kanssa.
Ei ne naapurisuhteet sitten oikein siitä kehkeytyneet lämpimiksi. Kävin toisen asiantuntijan luona ja sain avun vaivaani. Ja kun naapuri tuli itse kysymään apua eräässä mieheni ammattiin liittyvässä asiassa, olin sen verran ikävä ihminen, että kerroin, ettei mies tee töitä vapaa-aikana, ottakaa yhteys kyseiseen firmaan. Minä en siis olisi halunnut ilmaista apua, vaan olisin tilannut ajan ja maksanut oikean hinnan.
Vierailija kirjoitti:
Anoppini on lääkäri. Kerran heillä käydessämme kysyin, jos hän voisi uusia melatoniinireseptini. Ei ensin meinannut suostua, katsos kun unettomuuteen auttaa se että käy päivällä reippaalla kävelylenkillä, menee aikaisin sänkyyn ja painaa pään tyynyyn! Sitten kun yöllä vessassa käydessään bongasi minut sohvalta kukkumasta ja aamulla näki tummat silmänaluseni, uskoi että on minulle se melatoniiniresepti ihan syystä aikanaan kirjoitettu. Ainiin, ja kerran lähetin kuvan nielustani kun risoissa näkyi peitteitä ja kysyin että voiko tämä olla angiinaa. En ole viitsinyt enempää hänen palveluksiaan pyytää, tiedän kuinka paljon rassaa se että sukulaiset ja tuttavat soittelevat ja valittavat kaikkea peräpukamista lähtien.
Aikoinaanhan melatoniiniin oli vaikea saada reseptiä, ainakin yksi lääkäri kieltäytyi kirjoittamasta sitä minulle. Mutta muutaman vuoden päästä sitä alkoi saamaan ilman reseptiä.
Nolottaa jo ajatuskin, että ihmiset luulevat tuollaisen olevan okei.
Itse soitin aikanaan mielenterveysongelmissa julkiseen terveydenhuoltoon ja kun tilanne oli perus flunssaa vakavampi, niin olisin halutessani päässyt nopeasti lääkäriin, mutta sanoin voivani odottaa aikaa, joka oli seuraavalla viikolla.
En kyllä poliisilta kyselisi lakiin liittyviä asioita.