Suomi hakkaa kansallisaarteensa selluksi ja paperiksi – Käytetäänkö metsiä järkevästi ja riittääkö puuta todella niin paljon kuin väitetään?

Vierailija kirjoitti:

Hesarin kuukausiliitteessä oli hyvä kirjoitus sellun uusista käyttötavoista. Käykääpä mammat vaikka kävelyllä kirjastossa lukemassa se.

Tämä juttu on samalta kirjoittajalta kuin eilinen. Kannattaa lukea. Yhdessä muodostavat hyvän kokonaisuuden, varsinkin kun lisää palapeliin vielä tiedon, että varsinkin kiinalaisomisteiset suunnitellut uudet sellutehtaat tuottaisivat vain raaka-ainetta kiinalaisten vessapaperiin, ei mitään noista eilisessä jutussa esitellyistä hienoista innovaatioista.

Kaikkiin viiteen suunniteltuun sellutehtaaseen ei tule puuta riittämään raaka-aineeksi. Joten keskeinen kysymys on: Onko mitään järkeä käyttää Suomen metsät kiinalaisten vessapaperiksi, kun ne voisi vaihtoehtoisesti käyttää esimerkiksi muovin korvaaviin pakkauksiin ja tehdä niitä tekstiilejä? Jolloin Suomeen jäisi myös huomattavasti enemmän rahaa jatkojalostuksesta.

Ja kun ottaa huomioon, että Kiina on jo tuhonnut omat metsänsä talouskehityksen takia – siksi sen pitää hankkia raaka-ainetta muualta – niin sellaiseenko omistukseen me haluamme antaa oman luontomme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika säälittävää, ettemme muuhun pysty kuin raaka-aineen tuotantoon. Sinänsä itse kuitenkin toivotan kaavaillut teollisuusinvestoinnit erittäin tervetulleiksi.

Sellu on huipputuote ja suomalaiset osaa sitä tehdä.

Miksi sitten vaaditaan että koulutukseen pitäisi satsata, kun et sitten sinäkään soisi että tuota koulutusta hyödynnettäisiin tuottavassa työssä?

Läänintaitelijoitako olette ajatelleet kouluttavanne yliopistoissa?

Sinä olet se säälittävä.

Jäikö sinulla jokin kohta ymmärtämättä tuossa ”Sinänsä itse kuitenkin toivotan kaavaillut teollisuusinvestoinnit erittäin tervetulleiksi”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuotteita pitäisi jatkojalostaa ja myydä kohtuu määriä kalliilla ulkomaille. Ei paljon ja halvalla, vaan kohtuullisesti kunnon hinnalla. Muovin korvaaminen sellutuotteilla on hyvä ajatus.

Tämä on totta, että tuotteet pitäisi myydä ulkomaille kalliimmalla pitemmälle jalostettuna. Mutta kun se vessapaperin ja vaippojen valmistus maksaa eräissä muissa maissa vähemmän kuin Suomessa. Ollaanko niissä maissa yhtä tarkkoja ympäristönsuojelun suhteen kuin Suomessa, myös paperitehtaissa?

Suomen metsiä on inventoitu jo viime vuosisadalla.  Silloin käveli äijiä tiettyjä linjoja pitkin mittaamassa puita, nyt kai käytetään laserkeilausta. Käyttö perustuu tarkkoihin laskelmiin ja puuta käytetään vain sen verran kuin sitä kasvaa.

Ollaanko niissä maissa yhtä tarkkoja ympäristönsuojelun suhteen kuin Suomessa, myös paperitehtaissa?

Kun kyse on Kiinasta, niin mitä arvaat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännästi huoli metsän ja luonnon sietokyvystä leimataan aina "propagandaksi". Eikö muka ole propagandaa valehdella että suunniteltu teollisuus olisi jollain tavoin luonnon puolella? Raha haisee jätevedeltä.

Kun sinäkään et ole omaa elintasoasi valmis laskemaan, niin lopettaisit tuon riekkumisen.

Kuinka moni tähän ketjuun kirjoittanut on valmis luopumaan vessapaperista ja paperille painetuista lehdistä? Entä kuinka moni meistä pitää erittäin epäekologisena sitä, että vessanpöntöistä vedetään paperin lisäksi myös valtava määrä PUHDASTA vettä ja olisi valmis siirtymään kuivakäymälään? Sitä minä pidän pahempana kuin metsien hakkuuta, vaikka meillä riittää myös vettä. Sitten  säästetään vettä tiski- ja pyykkikoneissa sillä seurauksella, että ei tule enää puhdasta eikä koneet kestä.

Voin ilmoittautua.

En lue paperille painettuja lehtiä.

Olen jo ikuisuuden ostanut kierrätetystä paperista tehtyä vessapaperia. Ainakin pyrkinyt minimoimaan haitat.

Tiedostan hyvin vesivessojen tuhlaavuuden. Kuten on sanottu, niin jos vesivessa keksittäisiin nyt, se kiellettäisiin. Onneksi länsimaissa on sentään vesivessoja, jotka pyrkivät säästämään vettä. Kaikki jatkokehitys on erittäin tervetullutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika säälittävää, ettemme muuhun pysty kuin raaka-aineen tuotantoon. Sinänsä itse kuitenkin toivotan kaavaillut teollisuusinvestoinnit erittäin tervetulleiksi.

Sellu on huipputuote ja suomalaiset osaa sitä tehdä.

Miksi sitten vaaditaan että koulutukseen pitäisi satsata, kun et sitten sinäkään soisi että tuota koulutusta hyödynnettäisiin tuottavassa työssä?

Läänintaitelijoitako olette ajatelleet kouluttavanne yliopistoissa?

Sinä olet se säälittävä.

Jäikö sinulla jokin kohta ymmärtämättä tuossa ”Sinänsä itse kuitenkin toivotan kaavaillut teollisuusinvestoinnit erittäin tervetulleiksi”?

Anteeksi.

Minulle tuli itsellenikin paha mieli vastauksestani. Jotenkin pimahdin vaan siitä ensimmäisestä lauseesta ja silmissä musteni, ja vasta oman kirjoitukseni jälkeen paljastui tuo moka minkä tein.

Kun myyn puuta metsästäni metsäyhtiöille niin on aivan sama mitä sillä tekevät. Ei ne metsät mitään yhteistä omaisuutta ole vaan joku ne yleensä omistaa.

Kunnon siirtomaameininkiä: Kiina on suojellut omat vähät olemassaolevat metsänsä ja tyydyttää puun ja sellun valtavaa kysyntäänsä tuhoamalla metsät muualta, kuten Venäjältä. Nyt siirrytään Suomeen.

Vessapaperiksi Kiinaan tämä Suomesta menisi. Ja kun Kiinan miljardi ihmistä käyttää jo nyt lähes 8 kertaa niin paljon vessapaperia kuin 20 vuotta sitten, ja kysynnän kasvu sen kuin jatkuu, niin kyllä sinne Suomen metsät uppoavat.

Samalla tuotannossa vesi ja ilma saastuvat. Vai kuinka moni ihailee tapaa, millä Kiina on huolehtinut omasta luonnostaan?

https://www.nytimes.com/2019/04/09/world/asia/chinas-voracious-appetite…

Vierailija kirjoitti:

Kun myyn puuta metsästäni metsäyhtiöille niin on aivan sama mitä sillä tekevät. Ei ne metsät mitään yhteistä omaisuutta ole vaan joku ne yleensä omistaa.

Ne metsäyhtiöt tarvitsevat kuitenkin toiminnalleen yhteiskunnalta luvat. Se on yhteinen päätös.

Vierailija kirjoitti:

Eli lyhyesti:

- metsän tehokas hoito ja säännöllinen hakkaaminen on hiilinielua. Jos puusto on vanhaa, ns. aarniometsää, se ei ole hiilinielu vaan itseasiassa päinvastoin.

- aarniometsät suojelee luonnon monimuotoisuutta

Miksi näitä kahta asiaa sotketaan jatkuvasti? Annetaan ymmärtää, että aarniometsät on sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Todellisuudessahan asiahan on niin, että ihmisillä (erityisesti osalla poliitikoista) on ihan puurot ja vellit sekaisin tai sotkevat tarkoituksella.

Hakatun metsän tilalla ei ole mitään - ei edes aluskasvillisuutta.

Mikä ihmeen hiilinielu se on ?

Kestää sata vuotta, että tilalla on jokunen puu.

Voihan olla, ettei kyseiselle, hakatulle maapläntille enää edes kasva metsää.

Ihan järkyttävää ahneutta ja lyhytkatseisuutta nuo hakkuut.

En ymmärrä mikä on mennyt pieleen ihmisen kohdalla, joka tahtoo kaataa metsät.

Brittein saarilta hakkasivat muutava vuosisata sitten metsänsä laivoiksi.

Ei kasvaneet puut enää takaisin.

Brittein saarilla ei ole metsän metsää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika säälittävää, ettemme muuhun pysty kuin raaka-aineen tuotantoon. Sinänsä itse kuitenkin toivotan kaavaillut teollisuusinvestoinnit erittäin tervetulleiksi.

Sellu on huipputuote ja suomalaiset osaa sitä tehdä.

Miksi sitten vaaditaan että koulutukseen pitäisi satsata, kun et sitten sinäkään soisi että tuota koulutusta hyödynnettäisiin tuottavassa työssä?

Läänintaitelijoitako olette ajatelleet kouluttavanne yliopistoissa?

Sinä olet se säälittävä.

No voi v**u taas, selluhan se tosiaan on todellinen korkean teknologian huipputuote. Tyhmät persreijät rakentelee jotain Tesloja, kun voisivat mielummin keittää sellua.

Luultavasti tuo sellunkeitto vaatii todellakin enemmän taitoa kuin Teslojen teko. Teslassa ei varsinaisesti kehitellä itse mitään uutta vaan lainaillaan muiden tekemää ja perinteitä, kuten metallia, sähkömoottoria, pyörää jne.. Akuissakaan ei ole edetty juuri lainkaan sitten -80 luvun.

Mitä TM testasi niin Tesloissahan on paljon vikoja. Mm. ovia ei saa auki vaan kahvat jäätyy talvella käytökelvottomiksi.

Polttomoottoriautojen kehitys vaatii enemmän todellista osaamista kuin sähköauto.

Voihan se tietty olla niinkin, että lintujen bongauksella ja sieniretkillä ei rahoiteta vihreää unelmaa, vaikka olisivat kuinka kivaa ajanvietettä. Saati sitten, että rahoitettaisiin teollisuuden kehittymistä vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan, kuten on tehty hyvällä menestyksellä jo noin puoli vuosisataa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli lyhyesti:

- metsän tehokas hoito ja säännöllinen hakkaaminen on hiilinielua. Jos puusto on vanhaa, ns. aarniometsää, se ei ole hiilinielu vaan itseasiassa päinvastoin.

- aarniometsät suojelee luonnon monimuotoisuutta

Miksi näitä kahta asiaa sotketaan jatkuvasti? Annetaan ymmärtää, että aarniometsät on sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Todellisuudessahan asiahan on niin, että ihmisillä (erityisesti osalla poliitikoista) on ihan puurot ja vellit sekaisin tai sotkevat tarkoituksella.

Hakatun metsän tilalla ei ole mitään - ei edes aluskasvillisuutta.

Mikä ihmeen hiilinielu se on ?

Kestää sata vuotta, että tilalla on jokunen puu.

Voihan olla, ettei kyseiselle, hakatulle maapläntille enää edes kasva metsää.

Näinpä. En käsitä miksi jotkut eivät ymmärrä miten hitaasti puu todellisuudessa kasvaa. Ja jos olette käyneet siellä hakkuilla kävelemässä niin siellä ei tosiaan kasva yhtikäs mitään.

Ja jos tosiaan koskaan kasvaa, sen koneellisen myllerryksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännästi huoli metsän ja luonnon sietokyvystä leimataan aina "propagandaksi". Eikö muka ole propagandaa valehdella että suunniteltu teollisuus olisi jollain tavoin luonnon puolella? Raha haisee jätevedeltä.

Kun sinäkään et ole omaa elintasoasi valmis laskemaan, niin lopettaisit tuon riekkumisen.

Kuinka moni tähän ketjuun kirjoittanut on valmis luopumaan vessapaperista ja paperille painetuista lehdistä? Entä kuinka moni meistä pitää erittäin epäekologisena sitä, että vessanpöntöistä vedetään paperin lisäksi myös valtava määrä PUHDASTA vettä ja olisi valmis siirtymään kuivakäymälään? Sitä minä pidän pahempana kuin metsien hakkuuta, vaikka meillä riittää myös vettä. Sitten  säästetään vettä tiski- ja pyykkikoneissa sillä seurauksella, että ei tule enää puhdasta eikä koneet kestä.

Yhtään lehteä ei meille tule, ei ole tullut enää vuosiin ja kompostikäymälä on ollut jo 15 v. Ei mitään ongelmaa. Ns. ekovessapaperia olen ostanut niin kauan kuin on ollut kaupoissa, siinä en parempaan pysty. Toki muutenkin elän mahdollisimman ekologisesti, ei ole turhia koneita, en lentomatkaile ja autoilen erittäin vähän, vaikka asun maalla, jossa julkista liikennettä ei ole nimeksikään ja kauppaan on yli 10 km. Lähes kaiken ostan käytettynä, osan teen itse tai mies tekee, ruokaa kasvatetaan itse ja kerätään luonnosta ja syödään satokautta myötäillen, liha ei kuulu ruokavalioon, asutaan pienessä talossa, ei tule ruokahävikkiä (kallista luomuruokaa ja itsekasvatettua tai suurella vaivalla luonnosta kerättyä ei tod. raaski heittää roskiin!), terveydenhuollon palveluja on tarvittu äärimmäisen vähän, lähinnä vain äitiys- ja lastenneuvolat, lääkkeiden käyttö lähes nollassa, kiitos luontaishoitojen jnjne. 

Ei nyt liity ihan kaikki suoranaisesti sellunkeittoon ja metsien tuhoon, mutta tarkoitan sitä, että emme tarvitse niitä metsätuhoteollisuuden miljardeja, kun elämme oikein. 

Vierailija kirjoitti:

Brittein saarilta hakkasivat muutava vuosisata sitten metsänsä laivoiksi.

Ei kasvaneet puut enää takaisin.

Brittein saarilla ei ole metsän metsää.

Koska eivät halua niitä metsiä takaisin. Varmaan sen takia että puun tuoto olisi huonompi kuin peltomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se aika säälittävää, ettemme muuhun pysty kuin raaka-aineen tuotantoon. Sinänsä itse kuitenkin toivotan kaavaillut teollisuusinvestoinnit erittäin tervetulleiksi.

Sellu on huipputuote ja suomalaiset osaa sitä tehdä.

Miksi sitten vaaditaan että koulutukseen pitäisi satsata, kun et sitten sinäkään soisi että tuota koulutusta hyödynnettäisiin tuottavassa työssä?

Läänintaitelijoitako olette ajatelleet kouluttavanne yliopistoissa?

Sinä olet se säälittävä.

Jäikö sinulla jokin kohta ymmärtämättä tuossa ”Sinänsä itse kuitenkin toivotan kaavaillut teollisuusinvestoinnit erittäin tervetulleiksi”?

Anteeksi.

Minulle tuli itsellenikin paha mieli vastauksestani. Jotenkin pimahdin vaan siitä ensimmäisestä lauseesta ja silmissä musteni, ja vasta oman kirjoitukseni jälkeen paljastui tuo moka minkä tein.

Olipa herttainen viesti. Hienoa nähdä hyviä käytöstapoja!

Eiköhän suurin osa ole sitä mieltä, että metsäteollisuutta tarvitaan ja että siinä on valtavaa potentiaalia Suomelle. Tuossa kuvioissa on vain takana se, että tällä hetkellä Suomeen kaavaillaan viittä isoa uutta biotuotetehdasta, jotka kaikki käyttäisivät raaka-aineena puuta.

Laskelmien mukaan kaikille ei yksinkertaisesti raaka-ainetta riitä. Neljä näistä hankkeista on kiinalaisia, yksi suomalainen. Ainakin osa kiinalaisista hankkeista (Finnpulp, Kuopio, pääomistaja kiinalainen vessapaperijätti Hengan Group) on suoraan sanonut rahtaavansa sellun vain vessapaperin tekoon Kiinaan. Tehdas saastuttaisi merkittävästi Kallavettä.

Joten keskeiseksi kysymykseksi nousee, onko tämä se järkevä tapa käyttää metsät vai eikö niistä ennemmin kannattaisi pyrkiä suomalaisen teollisuuden toimesta kehittämään esimerkiksi pakkausmateriaaleja jotka korvaisivat muovia.

Tästä näkee kiinalaishankkeet Suomessa: https://yle.fi/uutiset/3-10173727

Vierailija kirjoitti:

Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Siksi luonnon monimuotoisuutta verrataan usein lentokoneeseen: siitä voi poistaa osia, eikä mitään kohtalokasta tapahdu. Mutta kun kriittinen ruuvi poistetaan, kone putoaa.

Katso tästä visualisoinnista, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet.

Ongelma on, että kukaan ei tiedä, milloin tämä tapahtuu. Mutta se on helppo arvata, että mitä enemmän alkuperäistä luontoa menetetään, sitä lähemmäksi kriittinen piste tulee.

Suomessa on lähes 2 700 uhanalaista lajia, mikä selviää Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta uudesta Suomen lajien Punaisesta listasta. Arvioiduista yli 22 000 lajista lähes 12 prosenttia on uhanalaisia. Koululuokasta se tarkoittaisi yli kahden oppilaan katoa. Joukossa on sellaisia lajeja kuten huuhkaja, hömötiainen ja liito-orava.

Näin hömötiainen kärsii metsien hakkuusta

Merkittävimpänä häviämisen syynä ovat metsässä tapahtuneet muutokset. Yli sata lajia kärsii vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuiden vähenemisestä. Myös muissa elinympäristöissä, esimerkiksi perinnemaisemissa, tuntureissa ja vesistöissä on paljon uhanalaisia lajeja.

Mitä merkitystä sillä on, jos ne häviävät? Miten tämä vaikuttaa sinuun ja koko luontoon?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/10/yli-800-metsan-lajia-vaarassa-…

Suomessa on hakattu metsiä (tutkijoiden mukaan) liikaa aina 1850-luvulta alkaen, jolloin alettiin antamaan lupia sahalaitoksille. Puuta tarvittiin masuuneille, joten käytiin kiivasta keskustelua siitä, riittääkö meillä enää metsiä.

Siis kutakuinkin 170 vuoden ajan puuta on hakattu liikaa ja silti meillä on perinnemaisemia, kaikenikäistä puuta, kaikenlaista maisemaa ja edelleenkin niin paljon metsiä, että meistä kukaan ei ole niitä läpi kävellyt! Silti uudestaan ja uudestaan nostetaan esille joku uhka, joka koituu kohtaloksemme, jos hakkaamme liikaa metsiämme. Silti kukaan ei ole 170 vuoden aikana kyennyt kertomaan, mikä se liikaa on, vaikka esim. metsien inventointeja eli puuvaratietojen selvityksiä on tehty 100 vuoden ajan.

Metsistä vouhkaavat eniten ne, jotka niitä vähiten hoitavat. 1850-luvulla metsien katomista huudeltiin Keski-Euroopasta asti ja meilläkin ns. tiedostavat piirit tarttuivat aiheeseen. Silloin haluttiin säästää suomalaista puuta, koska keskeisessä Euroopassa oli hakattu omasta mielestä liikaa. Sama toistuu nytkin eli varsinainen itku on tuotu meille rajojen ulkopuolelta. Lopettakaa siellä Suomessa metsänhoito, jotta saadaan säästymään hiilinielu, jotta voidaan Aasiassa raivata lisää metsiä soijapelloiksi.

Vierailija kirjoitti:

Voihan se tietty olla niinkin, että lintujen bongauksella ja sieniretkillä ei rahoiteta vihreää unelmaa, vaikka olisivat kuinka kivaa ajanvietettä. Saati sitten, että rahoitettaisiin teollisuuden kehittymistä vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan, kuten on tehty hyvällä menestyksellä jo noin puoli vuosisataa.

Voi pyhä isä näitä kommentteja...

Rahako sen luonnon monimuotoisuuden korvaa, kun ei ole enää lintuja tai pölyttäjiä? Varmaan kivaa siellä bunkkerissa järsiä säilykkeitä kun ulkona on vain jätevettä ja ulkomaisten tehtaiden paskaa.

Suomessa puu kasvaa nyt nopeammin kuin koskaan. Metsää kun hoidetaan se antaa hyvän sadon.